4.1 Pintavedet
4.1.1 Ekologinen tila
59
4 Vesien tila
60 Rannikkovedet
Kaikki Kemijoen vesienhoitoalueen rannikkovedet luokittuivat tyydyttävään ekologiseen tilaan. Rannikon läheisiin vesimuodostumiin kohdistuu sekä jokivesien tuomaa että alueella sijaitsevan metsäteollisuuden ja asumajäteve-sien kuormitusta. Voimakkaimmin kuormituksen vaikutus näkyy Ajoksen alueella, missä sekä fysikaalis-kemial-liset laatutekijät että kasviplankton (klorofyllipitoisuus) kuvastavat välttävää tilaa. Edellisellä suunnittelukaudella Simon edustan rannikkoalue (Simo sisä) ja ulompi rannikkovesimuodostuma, Kemi-Simo ulko, luokiteltiin hyvään tilaan, mutta niiden tila näytti heikentyneen nykyisellä suunnittelukaudella.
Perämeren rannikkovesien luokittelu on ongelmallista, sillä käytössä olevat biologiset laatutekijät eivät ota riittävästi huomioon Perämeren ominaispiirteitä. Vesienhoidon toiselle suunnittelukierrokselle rannikkovesien kasviplanktonin klorofyllin luokkarajoja tarkistettiin osana EU:n interkalibrointityötä. Luokkarajojen tarkistuksen myötä klorofyllin luokkarajat tiukkenivat entisestään. Luokittelussa ei ole huomioitu Perämeren olosuhteita, missä jokivesien vaikutus on voimakasta matalalla rannikkoalueella. Myös rannikon pohjaeläinindeksin (BBI) käyttökel-poisuuteen Perämeren pohjoisosissa sisältyy epävarmuutta. Pohjan laatu alueella on hyvin vaihtelevaa, ja pohjat ovat enimmäkseen hiekka- tai sorapohjia. Pehmeäpohjaisia alueita esiintyy satunnaisesti pieninä painanteina.
Pohjaeläimistö on niukkaa ja vähälajista, ja lajistossa vallitsevat surviaissääsken toukat ja harvasukasmadot.
BBI-indeksi ei ehkä ota riittävästi huomioon alueen erityispiirteitä.
Taulukko 4.1.1. Vesienhoitoalueen vesimuodostumien jakautuminen ekologisen tilan eri luokkiin. Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien osalta tarkastellaan ekologista potentiaalia.
Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono
Jokivesimuodostuma lkm 78 210 18 - -
Joki pituus (km) 2 283 5 184 550 - -
Järvivesimuodostuma lkm 118 293 23 - -
Järvi pinta-ala (km²) 274 1246 160 - -
Rannikkovesimuodostuma lkm - - 5 - -
Rannikkovesimuodostuma pinta-ala (km²) - - 916 - -
61
Kuva 4.1.1. Jokivesimuodostumien pituuksien sekä järvi- ja rannikkovesimuodostumien pinta-alojen osuudet eri ekologisissa tilaluokissa. Kei-notekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesistöjen (KeVoMu) osalta on tarkasteltu ekologista tilaa suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan.
62
Kuva 4.1.2. Kokonaisarvio pintavesien ekologisesta tilasta Kemijoen vesienhoitoalueella. Kuvassa ovat mukana myös keinotekoisiksi ja voi-makkaasti muutetut vesimuodostumat, joiden tila on esitetty suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan.
Erityiset alueet
Kemijoen vesienhoitoalueella on useita vesimuodostumia, joihin liittyy erityisten alueiden omia tavoitteita. Suo-jelualuerekisteriin valittuihin Natura 2000 -alueisiin sisältyvät vesimuodostumat ovat pääosin hyvässä tai erin-omaisessa tilassa. Rannikolla sijaitsevien Perämeren kansallispuiston ja Perämeren saarten Natura-alueisiin si-sältyvät rannikkovesimuodostumat ovat tyydyttävässä tilassa. EU-uimarantoja on neljässä vesimuodostumassa.
Näistä Takajärvi on hyvässä tilassa ja muut sijoittuvat hyvää huonommassa tilassa oleviin vesimuodostumiin.
Ounaskosken uimaranta sijaitsee Ala-Kemijoessa, joka on vesistön rakentamisesta johtuen tyydyttävässä eko-logisessa tilassa, mutta sen fysikaalis-kemiallinen veden laatu on erinomainen. Kemijoen vesienhoitoalueella sijaitsevat lintuvedet eivät sisälly suojelualuerekisteriin, mutta kaikkien vesimuodostumiksi rajattujen lintuvesien tila on vähintään hyvä. Kaikkien Natura-alueilla sijaitsevien pohjavesialueiden kemiallinen ja määrällinen tila on arvioitu hyväksi.
63 Voimakkaasti muutetut ja keinotekoiset vedet
Kolmannella vesienhoitokaudella nimettiin voimakkaasti muutetuksi ja keinotekoiseksi 35 vesimuodostumaa. Jo-kivesistä 11 ja järvistä 16 nimettiin voimakkaasti muutetuksi. Keinotekoiseksi nimitettiin neljä jokea ja neljä järveä (kuva 4.1.3). Rannikkovesissä yhtään vesimuodostumaa ei nimetty keinotekoisiksi tai voimakkaasti muute-tuiksi.Taulukossa 4.1.2 on kooste keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien tilasta suh-teessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Kun tarkastellaan keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi nimettyjen jokien ekologista tilaa suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan, niin reilu puolet jokive-sien pituudesta on hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa ja vajaa puolet tyydyttävässä tilassa (kuva 4.1.4).
Keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi nimettyjen järvien pinta-alasta 85 % on hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa ja 15 % tyydyttävässä tilassa.
64
Kuva 4.1.3. Keinotekoisiksi ja voimakkaasti muutetuksi nimetyt vesimuodostumat Kemijoen vesienhoitoalueella
Taulukko 4.1.2. Keinotekoisiksi (Ke) ja voimakkaasti muutetuiksi (Vo) nimettyjen vesimuodostumien tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan Kemijoen vesienhoitoalueella.
Vesimuodostuma
KeVoMu Tila suhteessa parhaaseen saavu-tettavaan tilaan 2015
Tila suhteessa parhaaseen saavutetta-vissa olevaan tilaan 2019
Joet
Vanttausjoen kanava Ke - Hyvä
Köykenönjoen pump-pukanava
Ke - Hyvä
Vuotson kanava Ke Hyvä Hyvä
Jumiskon vl Ke - Hyvä
65
Juotasjoki Vo - Hyvä
Luiro Vo Hyvä Hyvä
Jumiskonjoki Vo Tyydyttävä Tyydyttävä
Vierusjoki Vo - Tyydyttävä
Iso Askanjoki Vo - Tyydyttävä
Kitinen Vo Hyvä Hyvä
Vanttausjoki Vo Hyvä Tyydyttävä
Kaihuanjoki Vo Hyvä Tyydyttävä
Raudanjoki alaosa Vo Hyvä Tyydyttävä
Ala-Kemijoki Vo Tyydyttävä Tyydyttävä
Keski-Kemijoki Vo Hyvä Tyydyttävä
Järvet
Juottaan tekojärvi Ke Tyydyttävä Hyvä
Lokan tekojärvi Ke Tyydyttävä Hyvä
Porttipahdan tekojärvi
Ke Tyydyttävä Hyvä
Ala-Askanjärvi Ke Tyydyttävä Tyydyttävä
Iso-Kaarni Vo Tyydyttävä Tyydyttävä
Lintulampi Vo - Hyvä
Sotkajärvi Vo - Hyvä
Sattajärvi Vo - Hyvä
Ristijärvi Vo Hyvä
Kemijärvi Vo Hyvä Hyvä
Kostamonjärvi Vo Tyydyttävä Tyydyttävä
Pöyliöjärvi Vo Tyydyttävä Tyydyttävä
Olkkajärvi - Mat-kalampi
Vo Tyydyttävä Tyydyttävä
Saukko Vo Tyydyttävä Tyydyttävä
Severijärvi Vo Tyydyttävä Tyydyttävä
66
Niemijärvi Vo Tyydyttävä Tyydyttävä
Irnijärvi - Vierusjärvi Vo Tyydyttävä Tyydyttävä
Yli-Suolijärvi Vo Tyydyttävä Tyydyttävä
Ala-Suolijärvi - Oi-vanjärvi
Vo Tyydyttävä Tyydyttävä
Isojärvi Vo Tyydyttävä Tyydyttävä
52 %
85 % 48 %
15 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Jokipituus Järvipinta-ala
Hyvä Tyydyttävä
Kuva 4.1.4. Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan.
Ekologisen luokittelun taso
Järvistä noin 12 % on luokiteltu biologisiin aineistoihin perustuen. Tällöin tietoa on ollut 1-2 (suppea) tai useam-masta (laaja) biologisesta laatutekijästä. Vedenlaatutulosten perusteella on luokiteltu 15 % järvistä ja alle 2 % järvistä on luokiteltu läheisten, samankaltaisten vesimuodostumien perusteella. Valtaosalle järvistä (71 %) ai-neistoa on ollut hyvin vähän tai ei lainkaan, jolloin tila-arvio on tehty asiantuntija-arviona paine- ja mallitietojen perusteella. Mallien antamaa kuormitustietoa on tarkennettu karttatarkastelulla. Erityisesti pienissä vesimuodos-tumissa mallin antamat tulokset ovat suuntaa-antavia. Vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella kaikki jär-vet pystyttiin luokittelemaan.
Jokivesimuodostumista biologista aineistoa oli käytettävissä 19 % jokivesistä. Jokivesissä biologiset laa-tutekijät kohdentuvat koskialueille, joten kaikista vesimuodostumista ei ole edes mahdollista hankkia biologista aineistoa. Toisaalta koskipaikat ovat usein parhaita jäljellä olevia elinympäristöjä ja tästä syystä biologiset laatu-tekijät antavat helposti vedenlaatua paremman tuloksen ekologista tilaa arvioitaessa. Ekologisessa luokituksessa biologisilla laatutekijöillä on suuri painoarvo, koska veden fysikaalis-kemialliset tekijät ovat vain luokittelua tukevia muuttujia. Jokivesimuodostumista 11 % on luokiteltu vedenlaatuaineiston perusteella ja alle 1 % muiden vesi-muodostumien perusteella. Myös jokivesien luokittelusta valtaosa (69 %) perustuu asiantuntija-arvioon. Vesien-hoidon kolmannella suunnittelukaudella ainoastaan Paattinkijoki ja keinotekoinen Jumiskon kanava on luokitte-lematta.
Rannikkovesistä 80 % on luokiteltu biologisten laatutekijöiden perusteella ja 20 % veden laadun ja klorofyl-lipitoisuuden perusteella. Vaikka biologista aineistoa on käytettävissä melko kattavasti, vaatii tekijöiden soveltu-vuus Perämeren olosuhteisiin vielä kehittämistä. Nykyisillä luokkarajoilla biologiset laatutekijät ja klorofyllipitoi-suus antavat osassa rannikkovesimuodostumia vedenlaatutekijöitä heikomman luokan.
67
Taulukko 4.1.3. Pintavesimuodostumien ekologisen luokittelun taso (% vesimuodostumien lukumäärästä).
Luokittelun taso Joki
(%)
Järvi (%) Rannikko(%)
Ei luokittelua <1
Vedenlaatuluokitus 11 15 20
Suppeaan aineistoon perustuva luokitus 8 9 60
Laajaan aineistoon perustuva luokitus 11 4 20
Arvioidaan muiden vesimuodostumien perusteella <1 2
Asiantuntija-arvio 69 71
Kuva 4.1.4. Ekologisen tilan luokittelun taso Kemijoen vesienhoitoalueella.
68 Muutokset edelliseen luokitukseen verrattuna
Verrattaessa jokien ekologista tilaa edellisen suunnittelukauden luokitukseen, yhteensä 36 joen tila on parantu-nut yhden luokan. Kaikissa tapauksissa tila on parantuparantu-nut hyvästä erinomaiseen, ja muutokset johtuvat mene-telmällisistä muutoksista tai uudesta seuranta-aineistosta. Yhteensä 11 joen tila on huonontunut yhden luokan, 9 joen tila erinomaisesta hyvään tilaan ja kahden joen hyvästä tyydyttävään (Talasjoki, Tieksonjoki). Menetel-mälliset muutokset johtuvat pääasiassa siitä, että hydrologis-morfologinen tila arvioitiin kolmannella suunnittelu-kaudella kaikille vesimuodostumille, ja jokivesien tila-arviossa huomioitiin entistä paremmin maankäytöstä aiheu-tuvat paineet.
Järvien osalta yhteensä 70 järven tila on parantunut yhden luokan. Valtaosassa tapauksista (68 kpl) arvio on muuttunut johtuen menetelmällisistä muutoksista tai uudesta seuranta-aineistosta. Kahdeksan järven osalta tila on parantunut tyydyttävästä hyvään tilaan ja 62 järven osalta hyvästä erinomaiseen tilaan. Pääosin muutokset johtuvat siitä, että edellisellä suunnittelukaudella pienempien järvien (alle 100 ha) tila arvioitiin alustavana asian-tuntija-arviona hyvään tilaan, mutta nykyisellä suunnittelukaudella kaikkien järvien tilaa tarkasteltiin yksilöllisesti paineiden perusteella. Tällöin vähäisen ihmistoiminnasta aiheutuvan kuormituksen vaikutusalueilla sijaitsevien järvien tila arvioitiin erinomaiseksi. 27 järven tila oli huonontunut yhden luokan ja yhden järven tila kaksi luokkaa.
Valtaosa näistäkin muutoksista (25 kpl) johtui tarkentuneista menetelmistä tai tarkastelusta, ja ainoastaan kol-men järven tila oli oikeasti huonontunut.
Rannikkovesien osalta Simon edustan rannikkoalueen (Simo sisä) ja ulomman rannikkovesimuodostuman, Kemi-Simo ulko, tila huonontui hyvästä tyydyttäväksi. Simon edustan rannikkoaluella tilan heikentymistä osoitti-vat kaikki fysikaalis-kemialliset laatutekijät (kokonaisfosfori, kokonaistyppi, näkösyvyys) ja biologiset laatutekijät (klorofylli, pohjaeläimet). Kemi-Simo ulko -vesimuodostuman osalta tilan heikentymistä osoitti osa fysikaalis-kemiallisista laatutekijöistä (kokonaisfosfori, näkösyvyys) ja biologisista laatutekijöistä pohjaeläimet.