Tenojoen vesistöalueen tulvariskien merkittävyyttä arvioitaessa on otettu huomioon luvussa kuusi tar-kastellut yleiseltä kannalta katsoen tulvasta aiheutuvat vahingolliset seuraukset. Alue voidaan nimetä merkittäväksi tulvariskialueeksi kun se täyttää tulvalain 8 §:ssä tarkoitetut vahingollisen seurauksen kri-teerit (620/2010, 8 §, 1 ja 2 momentti). Merkittävällä tulvariskialueelle tullaan laatimaan tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä tulvariskien hallintasuunnitelma.
Maa- ja metsätalousministeriön nimittämä valtakunnallinen tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä on linjannut merkittävän tulvariskialueen kriteerit muistiossaan 22.12.2010. Näitä ovat mm:
o enemmän kuin 500–1000 vakituista asukasta harvinaisen tulvan peittämällä asuinalueella, o useita terveydenhuoltorakennuksia tai huoltolaitosrakennuksia, joissa on useita pysyviä
vuo-depaikkoja sekä lasten päiväkoteja harvinaisen tulva peittämällä alueella,
o alueen kannalta merkittävää asukasmäärää palveleva vedenottamo harvinaisen tulvan peit-tämällä alueella,
o jätevedenpuhdistamon toiminnan häiriintyminen terveyttä uhkaavalla tavalla,
o merkittävä voimalaitos tai useita sähköasemia harvinaisen tulvan peittämällä alueella, o useita maanteitä, katuja, rautatieosuuksia tai vesiliikennereittejä katkeaa harvinaisella
tul-valla
Tenojoen vesistöalueella ei ole tulvariskialueita, jotka täyttävät tulvariskilain (620/2010) 8 §:n vaatimuk-set merkittävästä tulvariskialueesta.
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ehdota Tenojoen vesistöalueelta merkittäviä tulvariskialueita.
Alueilla, jotka eivät täytä merkittävän tulvariskialueen kriteerejä, mutta joissa on paikallisia yksittäisiä kohteita tulvavaarassa, voivat kiinteistöjen omistajat tehdä omatoimista tulvasuojausta mm. tilapäisillä tulvasuojelutoimenpiteillä. Näillä alueille voi myös tehdä resurssien ja tarpeiden mukaan paikallista tul-van hallinnan suunnittelua sekä tulvasuojelun toimenpiteitä ja niihin voi hakea kunnan kanssa yhteis-työssä avustusta Lapin ELY-keskukselta. Avustusta voi hakea vuosittain sekä suunnitteluun että toteu-tukseen.
Tulvariskien alustava arviointi Tenojoen vesistöalueella 46
8 Tulvariskien alustava arviointi Norjassa
Ensimmäisen suunnittelukierroksen tulvariskien alustavan arvioinnin yhteydessä Suomen ympäristö-keskus ja Norjan NVE testasivat yhteisessä projektissa Suomen ja Norjan alavien alueiden (1/1000a tulva) mallinnusmenetelmiä ja vertailivat mallinnustuloksia. Norjan paikkatietoanalyysi on lähes vastaa-vanlainen kuin suomalainenkin. Suurin eroavaisuus menetelmissä oli mallinnuksessa käytettävien va-luma-alueiden koossa (Norjassa mukana myös alle 20 km2 kokoiset valuma-alueet) ja tulvariskiruutujen luokituksessa (Huokuna ym. 2009).
1. kierroksen alustavan arvioinnin jälkeen Norja päätti olla toimeenpanematta tulvadirektiiviä. Tämän vuoksi Norjassa ei tehdä tulvadirektiivin vaatimia tulvavaara- ja tulvariskikarttoja eikä tulvariskien hallin-tasuunnitelmia. 2. suunnittelukierroksella tehtävää tulvariskien alustavien arviointien tarkistamista ei sen vuoksi toteuteta Norjassa.
9 Lähteet
Alaraudanjoki, T., Elster, M., Fergus, T., Hoseth, K. A., Moen, K., Rönkä, E. & Smith-Meyer, S. 2001. Tenojoen eroosio – Teno-joen säilyttäminen luonnonmukaisena lohijokena. Raportti A. Eroosio ja sedimentin kulkeutuminen. Lapin ympäristökes-kus, Finnmarkin lääninhallitus, NVE.
Aune-Lundberg, L. & Strand, G-H. 2010. CORINE LAND COVER 2006 The Norwegian CLC2006 project, Rapport 11/2010, ISBN 978-82-311-0114-7. ISSN 1891-7933.
http://www.skogoglandskap.no/filearchive/Rap-port_11_10_corine_land_cover_2006-1..pdf
Dankers, R. & Christensen, O. B. 2005. Climate change impact on snow coverage, evaporation and river discharge in the Sub-arctic Tana basin, northern Fennoscandia. Climatic Change 69: 367-392.
Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja –sarja A 126. Helsinki. 163 s. ISBN 951-47-6860-4. Luettavissa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/166681
Hoseth, K. A. (editor), Osland, I. & Kristiansen, G. 2004. EUs rammedirektiv for vann, Karakterisering av vannområder I Nord-Norge, Karakterisering av vannforekomster i Tanavassdraget – Reginenr. 234.Z. Rapport nr 7. Norges vassdrags- og energidirektorat. ISBN 82-410-0507-5. Luettavissa: http://publikasjoner.nve.no/rapport/2004/rapport2004_07.pdf Huokuna, M., Sane, M., Peereboom, I. & Karjalainen, N. 2009. Cross-border small scale flood mapping for PFRA of the Tana
River in Norway and Finland. Working Group F on Floods, Thematic Workshop on Implementation of the Directive 2007/60/EC Brno, 25-26 May 2009. Understanding of potential significant flood risk. Available on Internet: http://circa.eu- ropa.eu/Public/irc/env/wfd/library?l=/framework_directive/thematic_documents/flood_management/information_ex-change/documents_information/preliminary_25-2652009/papers/10_huokuna_finpdf/_EN_1.0_&a=d (page read 12.8.2010)
Lapin liitto. 2011. Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma. http://www.lappi.fi/lapinliitto/c/document_library/get_file?folde-rId=580976&name=DLFE-11218.pdf
Liikennevirasto. 2017. https://extranet.liikennevirasto.fi/webgis-sovellukset/webgis/template.html?config=liikenne
Lotsari, E., Veijalainen, N., Alho, P. & Käyhkö, J. 2010. Impact of climate change on future discharges and flow characteristics of the Tana River, Sub-arctic northern Fennoscandia. Geogr. Ann. 92 A: 241-262.
Lundvall, P., Moen, K. & Ruokanen, H. 2001. Kalojen vaellusesteet Tenojoen sivujoissa ja –puroissa. Alueelliset ympäristöjulkai-sut 206. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi. 46s. ISBN 952-11-0846-0
Luonnonvarakeskus. 2018a. Luonnonvarakeskuksen tilastot: käytössä oleva maatalousmaa kunnittain
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuo- tanto__22%20Kaytossa%20oleva%20maatalousmaa/02_Kaytossa_oleva_maatalousmaa_kunta.px/?rxid=dc711a9e-de6d-454b-82c2-74ff79a3a5e0 ja kotieläinten lukumäärä keväällä kunnittain
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__12%20Kotielainten%20luku- maara/02_Kotielainten_lukumaara_kevaalla_kunta.px/table/tableViewLayout1/?rxid=dc711a9e-de6d-454b-82c2-74ff79a3a5e0
Ollila, M., Virta, H. & Hyvärinen, V. 2000. Suurtulvaselvitys, Arvio mahdollisen suurtulvan aiheuttamista vahingoista Suomessa.
Suomen ympäristö 441. Luonto ja luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus. 138 s. ISBN 952-11-0795-2. ISSN 1238-7312.
Pettersson, L-E. 2002. Flomsonekartprosjektet, Flomberegning for Tanavassdraget. NVE Dokument nr 8. Norges vassdrags- og energidirektorat. ISSN: 1501-2840. Luettavissa: http://publikasjoner.nve.no/dokument/2002/dokument2002_08.pdf (Luettu 6.2.2018)
Räinä, P. (toim.) 2015. Tenon–Näätämöjoen–Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016–2021. Ra-portteja 87/2015. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Rovaniemi. 135 s. ISBN 978-952-314-322-7 (PDF). ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu). Luettavissa: http://www.doria.fi/handle/10024/124006
Räinä, P. (toim.). 2017. Vaikuta vesiin, Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen ve-sienhoitoalueella 2022–2027. Raportteja 79/2017. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 978-952-314-649-5.
2242-2854. http://www.doria.fi/handle/10024/147824
Statistisk sentralbyrå Norway. 2018a. Beregnet folkemengde 31. desember og beregnet folketilvekst i året (K).
https://www.ssb.no/statistikkbanken
Statistisk sentralbyrå Norway. 2018b. Befolkningsframskrivinger, Framskrevet folkemengde 1. januar, etter kjønn og alder, i 9 alternativer (K) (B), hovedalternativet (MMMM). https://www.ssb.no/statistikkbanken
Lapin ympäristökeskus. 2006. Tenojoen monikäyttösuunnitelma. Lapin ympäristökeskuksen raportteja 2/2006. 88 s. ISBN 952-11-2399-0 (nid.) Luettavissa: http://www.utsjoki.fi/media/Elinkeinotoimi/Hankkeet/moninais.pdf
Tilastokeskus. 2018a. Väestöennuste 2015 Ennustetut väestönmuutokset sukupuolen mukaan alueittain 2015-2040.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/
Tilastokeskus. 2018b. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1972-2016. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Stat-Fin/
Tulvariskien alustava arviointi Tenojoen vesistöalueella 48 Veijalainen, N., Jakkila, J., Vehviläinen, B., Marttunen, M., nurmi, T., Parjanne, A., Aaltonen, J., Dubrovin, T. & Suomalainen, M.
2009. WaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos - vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Julkaisematon välira-portti 26,10.2009
Vesihallitus. 1980. Lapin vesien käytön kokonaissuunnitelma. Vesihallituksen asettaman työryhmän ehdotus, 1 osa, Suunnitte-lualue ja vesivarat. Vesihallituksen tiedotus no: 186. 150 s. Helsinki. ISBN 951-46-4746-7.
Lainsäädäntö
Eurooppa. 2007. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta. Luettavissa:
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/Le-xUriServ.do?uri=OJ:L:2007:288:0027:0034:FI:PDF
Laki tulvariskien hallinnasta. 2010. Laki tulvariskien hallinnasta 24.6.2010/620. Luettavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/2010/20100620
Kirkkolaki 1993. Kirkkolaki 26.11.1993/1054. Luettavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054
Koskiensuojelulaki 1987. Koskiensuojelulaki 23.1.1987/35. Luettavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870035 Laki saamelaiskäräjistä 1995. Laki saamelaiskäräjistä 17.7.1995/974. Luettavissa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1995/19950974
Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 2004.Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 30.12.2004/1299.
Luettavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041299
Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 2005. Laki viranomaisten suunnitelmien ja oh-jelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 8.4.2005/200. Luettavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050200 Luonnonsuojelulaki 1996. Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096. Luettavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961096 Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999. Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132. Luettavissa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1999/19990132
Patoturvallisuuslaki 2009. Patoturvallisuuslaki 26.6.2009/494. Luettavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090494 Poronhoitolaki 1990. Poronhoitolaki 14.9.1990/848. Luettavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090494
Suomalais-norjalaisesta rajavesistökomissiosta Suomen ja Norjan välillä tehty sopimus (32/1981) http://www.finlex.fi/fi/sopimuk-set/sopsteksti/1981/19810032/19810032_2
Valtioneuvoston asetus patoturvallisuudesta 2010. Valtioneuvoston asetus patoturvallisuudesta 29.4.2010 (319/2010). Luetta-vissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100319
Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta. 2010. Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010) Luettavissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100659
Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä. 2006. Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 30.11.2006/1040. Luettavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061040
Valtioneuvoston asetus viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 2005. Valtioneuvoston ase-tus viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikuase-tusten arvioinnista 19.5.2005 (347/2005). Luettavissa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050347
10 Liitteet
Liite 1. Hydrologiset tiedot Liite 2. Tiivistelmä, suomi Liite 3. Tiivistelmä, inarinsaame Liite 4. Tiivistelmä, kolttasaame Liite 5. Tiivistelmä, pohjoissaame
Hydrologiset tiedot Liite 1
Liite 1 - Taulukko 1. Tenojoen vesistöalueen suurimmat joet.
Nimi Pituus
[km]
Valuma-alueen ala [km2]
Putouskor-keus
[m]
Tenojoki / Tana 288 16386 380
1 Inarijoki / Anarjohka 85 3 133 98
2 ↑ Båsmusjohka 130
3 ↑ Kietsimäjoki / Skieccanjohka 36 276 95
4 ↑ Assuorgi 29 140
5 ↑ Gåssjohka 75 786
6 ↑ Aibmejohka 106
7 ↑ Vuzzuljohka 107
8 ↑ Iskurasjohka 52 190
9 ↑ Karigasjoki 16 200 113
10 Karasjohka 166 5060 (1788)
11 ↑ Akkanasjohka 42 1100 (229)
12 ↑ Nieidajohka 241 (221)
13 ↑ Suorpmojohka 135
14 ↑ Bavtajohka 64 1481 (568)
15 ↑ Iesjohka 132 2003
16 ↑ Mollesjohka 211
17 ↑ Elv fra Corutjavri (Corotjohka) 125
18 ↑ Elv fra Cuovzajavri (Ragesjohka) 272
19 ↑ Juzejohka 157
20 ↑ Vuottasjohka 301
21 ↑ Astejohka 223
22 ↑ Sadejohka 103
23 ↑ Gæimejohka 29 234
24 Akujoki / Ahkojohka 28 194 245
25 Valjohka 60 551
26 ↑ Govdajohka 113
27 ↑ Astejohka 108
28 Nilijoki 13 137 205
29 Baisjohka 25 135
30 Lævvajohka 34 313
31 Borsejohka 28 239
32 ↑ Mattimus Borsejohka 108
33 ↑ Borsir 181
34 Kuoppilasjoki / Koahppelasavdsejohka 17 102 276
35 Utsjoki (lower and upper part) 56 1 171 214
36 ↑ Kuktsejohka 12 112 116
37 ↑ Tsuoggajohka 31 264 149
38 ↑ Kevojoki 33 494 232
39 ↑ Madjohka 15 110 210
40 ↑ Tsarsejohka 26 236 250
41 Vetsijoki 28 702 217
42 ↑ Vuognoljohka 9 104 95
43 Laksjohka 47 359
44 ↑ Dævkehanjohka 106
45 Pulmankijoki / Polmakelva 32 754 233
46 ↑ Luossajoki 7 136 165
47 ↑ Kalddasjohka 13 120 120
48 Luovttejohka 52 252
49 Maskejohka 71 463
50 ↑ Gæsis 220
51 ↑ Uvjaladnja 138
52 ↑ Cikkujohka 34 143
Hydrologiset tiedot Liite 1 Liite 1 - Taulukko 2. Suurimmat järvet Tenojoen vesistöalueella.
Nimi Pinta-ala [ha] Kunta Nimi Pinta-ala [ha] Kunta
Pulmankijärvi 1219 Utsjoki Iesjavri 6802 Karasjok, Kautokeino
Vetsijärvi 819 Utsjoki Iddjajavri 1029 Karasjok
Vuogojavri 402 Utsjoki Geassajavri 570 Tana
Tuolbajavri 289 Utsjoki Ragesjavri 440 Kautokeino
Stuorrajavri 253 Utsjoki Cårutjavri 397 Karasjok
Mierasjärvi 218 Utsjoki Gavdnjajavri 387 Kautokeino
Mantojärvi 200 Utsjoki Gæimejavri 352 Karasjok
Liite 1 - Taulukko 3. Vedenkorkeuden havaintoasemat Tenojoen vesistöalueella sekä vedenkorkeuden keski- ja ääriarvot käyt-töönottovuodesta vuoden 2016 loppuun.
Numero Nimi Käytössä alkaen MW HW NW MHW MNW
234.14.0 Cærrogæsjokka 1978 234.13.0 Vækkava, Iesjohka 1973 6800510 Inarijoki, Karigasniemi 02.02.1975
(vanha 1958-1973)1
125,34 124,85
127,79 127,25
124,74 123,87
126,89 126,12
124,96 124,51
6801000 Onnelansuvanto 20.09.1958 64,25 68,28 63,28 66,53 63,53
6801100 Utsjoki, Kevoniemi 08.06.1962 74,97 79,00 74,53 77,42 74,62
234.18.0 Polmak nye 1911
MW = keskivedenkorkeus, HW = ylävedenkorkeus, NW = alivedenkorkeus, MHW = keskiylävedenkorkeus, MNW = kes-kialivedenkorkeus, korkeusjärjestelmä N2000 + metriä 1N2000 = N43+0,29 m
Liite 1 - Taulukko 4. Virtaaman havaintoasemat Tenojoen vesistöalueella sekä virtaaman keski- ja ääriarvot käyttöönottovuo-desta vuoden 2016 loppuun.
Numero Nimi Käytössä alkaen MQ HQ NQ MHQ MNQ
234.14.0 Cærrogæsjokka 1978 17,371 0,1 7,051 0,021
234.2 Jiesjokka 1957-1982
234.13.0 Vækkava, Iesjohka 1973 332,801 2,041 209,87 7,241
234.5 Njalmigoaika 1966-1991
6800510 Inarijoki, Karigasniemi 01.01.1961 36 1300 4,00 478,00 8,40
6801000 Onnelansuvanto 01.01.1959 137 2099 14,00 1182,00 25,00
6801100 Utsjoki, Patoniva 08.06.1962 18 390 2,20 207,00 3,40
6810110 Alaköngäs 08.06.1962 177 2735 21,00 1581,00 33,00
234.18.0 Polmak nye 1911 3208,012 27,192 1514,412 51,542
Virtaamien yksikkö m3/s MQ = keskivirtaama, HQ = ylivirtaama, NQ = alivirtaama, MHQ = keskiylivirtaama, MNQ = kes-kialivirtaama 1www.ymparisto.fi, vesistömallijärjestelmä 2vuodet 1961-2016
Tiivistelmä Suomi Liite 2
Laki tulvariskien hallinnasta
Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) ja siihen liittyvä asetus (659/2010) tulivat voimaan kesällä 2010.
Lain tarkoituksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seu-rauksia sekä edistää varautumista tulviin. Lain tarkoituksena on myös sovittaa yhteen tulvariskien hal-linta ja vesistöalueen muu hoito ottaen huomioon vesivarojen kestävän käytön sekä suojelun tarpeet.
Tulvariskien hallintaan kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, mahdollisten merkittävien tulvariskialuei-den nimeäminen, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen.
Tulvariskien alustava arviointi tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Arvioinnissa selvitettiin alueet, joilla tulvista voi aiheutua merkittävää vahinkoa. Suomessa nimettiin yhteensä 21 merkittävää tulvaris-kialuetta, niistä Lapin alueelle sijoittui viisi merkittävää tulvariskialuetta (Rovaniemi, Kittilä, Kemijärvi, Ivalo ja Tornio). Tenojoen vesistöalueelta ei nimetty merkittäviä tulvariskialueita, minkä vuoksi alueelle ei ole laadittu tulvalaissa mainittuja tulvakarttoja eikä tulvariskien hallintasuunnitelmaa.
Alue, jolla tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella todetaan mahdollinen merkittävä tulvariski tai jolla sellaisen riskin voidaan olettaa ilmenevän, nimetään merkittäväksi tulvariskialueeksi (laki tulvaris-kien hallinnasta, 8§). Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset olosuhteet, tulvan todennäköisyys sekä seuraavat tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset:
1) vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle
2) välttämättömyyspalvelun, kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan, pitkäaikainen keskeytyminen
3) yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeyty-minen
4) pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle 5) korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle
Ensimmäisen alustavan arvioinnin jälkeen Tenojoen vesistöalueelta on saatavilla jonkin verran tarkem-paa tietoa tulvariskialueiden tunnistamiseksi. Nuorgamin alueelle on laadittu tulvavaarakartta suoma-lais-norjalaisessa erillishankkeessa. Maanpinnan korkeusmalli ei ole tarkentunut ensimmäisestä suun-nittelukierroksesta.
Tietoa vesistöalueesta
Suomessa Teno on osa Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoaluetta ja Norjassa osa Finnmarkin vesienhoitoaluetta. Suomen alue jakaantuu pääosin Utsjoen ja osittain myös Inarin kunnan alueille. Nor-jassa alue sijoittuu Koutokeinon, Kaarasjoen ja Tanan kuntien alueille. Joki muodostaa yhdessä latva-jokensa Inarijoen kanssa 288 km:n matkalla osan Suomen ja Norjan välisestä rajasta. Vesistö virtaa etelästä pohjoiseen, ja varsinainen Tenojoki alkaa Suomen puolelta Inarijoen ja Kaarasjoen yhtymäkoh-dasta Karigasniemen kylän alapuolelta. Joki laskee Tenovuonoon ja viimeiset 50 km se virtaa Norjan puolella. Tenojoen vesistöalue on kokonaisuudessaan laajuudeltaan 16 386 km2, josta 31 % on Suo-messa ja 69 % Norjassa ja sen järvisyysprosentti on alhainen (3,1 %).
Tenojoen vesistöalueella on Tenojoen lisäksi yhteensä 51 jokea, jonka valuma-alueen pinta-ala on yli 100 km2. Yli 50 hehtaarin suuruisia järviä on yhteensä 181. Vesistöalueella on käytössä viisi vedenkor-keuden ja kuusi virtaaman havaintoasemaa. Suurin havaittu virtaama Onnelansuvannossa on 2099 m3/s (keskivirtaama 137 m3/s) vuodelta 1968. Korkein havaittu vedenkorkeus LN + 68,18 m (keskivedenkor-keus LN + 64,15 m) puolestaan on Onnelansuvannossa havaittu vuonna 1984. Tenojoella esiintyy tulvia lähes joka kevät vuosittain. Pääosa tulvista on jääpatojen aiheuttamia. Tulvista aiheutuu harvoin huo-mattavia vahinkoja. Ilmastonmuutostutkimusten mukaan kevättulvien arvioidaan pienenevän ja aikais-tuvan, talvi ja syystulvat yleistyvät.
Tenojoen vesistöalueesta noin 90 % on metsämaata, rakennettuja alueita on hyvin vähän. Vesistöalu-een Suomen puoleisella osalla asuu noin 1300 henkilöä ja Norjan puoleisella osalla noin 5900 henkilöä.
Tiivistelmä Suomi Liite 2
Suomen puolen suurin asutuskeskittymä on Utsjoen kirkonkylä. Utsjoen kunnan, joka sijoittuu lähes kokonaan Tenojoen vesistöalueelle, väestön arvioidaan vähenevän noin 3 prosentilla vuoden 2027 lop-puun mennessä. Valtaosa vesistöalueen Suomen puolesta kuuluu johonkin Natura2000-suojelualuee-seen.
Aiemmin esiintyneet tulvat
Tenojoella esiintyy lähes vuosittain jonkinasteinen tulva jäiden lähdön yhteydessä. Tenojoen suurilla virtaamilla ei kuitenkaan yleensä kastu rakennuksia, sillä Tenojoki on leveä ja virtaa syvässä kanjonissa.
Suurimpia vahinkoja on syntynyt silloille ja tiepenkereille, kun suuret virtaamat syövyttävät maa-ainesta ja jäät puskeutuvat teille. Suurin havaittu virtaama (3844 m3/s) Norjan puolen Polmakin havaintoase-malla on tapahtunut vuonna 1920. Suomen puolella suurin mitattu virtaama (2735 m3/s) Alakönkäällä on ollut vuonna 1968. Polmakin virtaama samana vuonna oli 3208 m3/s. Vuonna 1999 jääpato aiheutti tulvan Utsjokisuuhun, joka aiheutti vahinkoja 13 tilalla (kokonaisvahingot yhteensä noin 260 000 €).
Myös vuonna 2000 kastui joitakin rakennuksia. Vuoden 2000 jälkeen Tenojoella ei ole tapahtunut suu-rempia vahinkoja aiheuttaneita tulvia.
Tulvahuipun ajankohta Onnelansuvannon havaintoasemalla on keskimäärin 23.5 (vuodet 1959-2017).
Aikaisin tulvahuippu (29.4) on esiintynyt vuonna 1990 ja myöhäisin (11.6) vuonna 1997.
Tulvariskien tunnistaminen
Tulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen on tehty ensimmäisellä suunnittelukierroksella tunniste-tuille alueille (taulukko 1). Arvioinnissa on käytetty samaa karkeaa koko vesistöalueen kattavaa tulva-aluetta (ns. TURINA tulva-alue, joka vastaa noin kerran 1000-vuodessa toistuvaa tulvaa) kuin ensim-mäisellä kierroksella. Nuorgamin alueella on käytetty tarkempaa tulvavaarakarttaa, minkä vuoksi Nuor-gamin alueen arviointi on luotettavampi kuin muilla alueilla. Vesistötulvien aiheuttamat riskit vesistöalu-eella ovat hyvin vähäisiä, mutta jääpadot voivat aiheuttaa suuriakin vahinkoja. Aiemmin esiintyneet jää-padot on pyritty huomioimaan arvioinnissa alueellisina ja paikallisina tekijöinä.
Taulukko 25. Yhteenveto Tenojoen vesistöalueen tunnistetuista tulvariskeistä tarkastelussa mukana olevilla alueilla vahinko-luokittain (arvosteluasteikko: valkoinen = ei kohteita - tumman punainen = useita kohteita/merkittäviä kohteita)
Alue
Ihmisten terveys ja turvallisuus
Välttämättömyys- palvelut
Kulttuuriperintö Ympäristö Yhteiskunnan talous
Muut tulvariskit
Tulvariskin arvioinnin kategoria
Asukkaat Erityiskohteet Lämmön ja sähkön jakelu Vesihuolto Liikenneyhteydet Muut Aiemmat tulvat Alueelliset ja paikalliset tekijät Vesistörakenteet
Karigasniemi 45
Utsjoki 20
Nuorgam <10
Akujoki <10
Outakoski-Parsi 20
Nuorpinniemi <10
Dalvadas 10
Nuvvus <10
Vetsikko 25
Välimaa <10
Mantojärvi 15
Tiivistelmä Suomi Liite 2
Ehdotus merkittäväksi tulvariskialueeksi
Tenojoen vesistöalueen tulvariskien merkittävyyttä arvioitaessa on otettu huomioon luvussa kuusi tar-kastellut yleiseltä kannalta katsoen tulvasta aiheutuvat vahingolliset seuraukset. Alue voidaan nimetä merkittäväksi tulvariskialueeksi kun se täyttää tulvalain 8 §:ssä tarkoitetut vahingollisen seurauksen kri-teerit (620/2010, 8 §, 1 ja 2 momentti). Merkittävällä tulvariskialueelle tullaan laatimaan tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä tulvariskien hallintasuunnitelma.
Maa- ja metsätalousministeriön nimittämä valtakunnallinen tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä on linjannut merkittävän tulvariskialueen kriteerit muistiossaan 22.12.2010. Näitä ovat mm:
- enemmän kuin 500–1000 vakituista asukasta harvinaisen tulvan peittämällä asuinalueella, - useita terveydenhuoltorakennuksia tai huoltolaitosrakennuksia, joissa on useita pysyviä vuode-paikkoja sekä lasten päiväkoteja harvinaisen tulva peittämällä alueella,
- alueen kannalta merkittävää asukasmäärää palveleva vedenottamo harvinaisen tulvan peittä-mällä alueella,
- jätevedenpuhdistamon toiminnan häiriintyminen terveyttä uhkaavalla tavalla,
- merkittävä voimalaitos tai useita sähköasemia harvinaisen tulvan peittämällä alueella,
- useita maanteitä, katuja, rautatieosuuksia tai vesiliikennereittejä katkeaa harvinaisella tulvalla.
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ehdota Tenojoen vesistöalueelta tulvariskilain (620/2010) 8 §:n mukaisia merkittäviä tulvariskialueita.
Tenojoen vesistöalueella vaatimukset merkittävän tulvariskialueen nimeämiselle eivät täyty. Vesistö-aluetasoisen tulvariskien hallintasuunnitelman ei arvioida olevan Tenojoen vesistöalueella kustannus-tehokas keino tulvariskien vähentämisessä. Vesistöalueen tulvariskien hallinnan kannalta on kustan-nustehokkaampaa suojata yksittäisiä kohteita paikallisilla tulvasuojelutoimenpiteillä ja muilla alueilla voi-daan tehdä aluekohtaista vesistötulvariskien hallintaa palvelevaa suunnittelua.
Alueilla, jotka eivät täytä merkittävän tulvariskialueen kriteerejä, mutta joissa on paikallisia yksittäisiä kohteita tulvavaarassa, voi kiinteistön omistajat tehdä omatoimista tulvasuojausta mm. tilapäisillä tulva-suojelutoimenpiteillä. Näillä alueille voi myös tehdä resurssien ja tarpeiden mukaan paikallista tulvan hallinnan suunnittelua sekä tulvasuojelun toimenpiteitä ja niihin voi hakea kunnan kanssa yhteistyössä avustusta Lapin ELY-keskukselta. Avustusta voi hakea vuosittain sekä suunnitteluun että toteutukseen.
Tiivistelmä, Inarinsaame Liite 3 Tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm Tiänu čácádâhkuávlust
ČUÁKÁNKIÄSU
Laahâ tulveriiskâi haaldâšmist
Laahâ tulveriiskâi haaldâšmist (620/2010) já toos lohtâseijee asâttâs (659/2010) poođijn vuáimán kees-siv 2010. Laavâ uáivilin lii kepidiđ tulveriiskâid, estiđ já kepidiđ tuulvijn šaddee vaahâglijd čuávumušâid sehe ovdediđ varriidâttâm tulvijd. Laavâ uáivilin lii meid heiviittiđ oohtân tulveriiskâi haldâšem já čácá-dâhkuávlu eres hoittám väldimáin huámmášumán čäcivaarij pištee kevttim sehe suojâlem táárbuid.
Tulveriiskâi haaldâšmân kuleh tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm, máhđulij merhâšittee tulver-iskâkuávlui nabdem, tulvevaarâ- já tulveriskâkáártái sehe tulveriiskâi haldâšemvuáváámij rähtim. Tul-veriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm rahtui vuossâmuu keerdi ive 2011. Árvuštâlmist selvâttii kuávluid, main tuulvijn puáhtá šoddâđ merhâšittee vaahâg. Suomâst nobdii ohtsis 21 merhâšittee tulver-iskâkuávlud, tain Laapi kuávlust láá vittâ merhâšittee tulveriskâkuávlu (Ruávinjargâ, Kittâl, Kiemâjävri, Avveel já Tuárnus). Tiänu čácádâhkuávlust iä nobdum merhâšittee tulveriskâkuávluh, mon tááhust kuávlun iä lah rahtum tulvelaavâst mainâšum tulvekáártáh ijge tulveriiskâi haldâšemvuávám.
Kuávlu, mast tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm vuáđuld páhuduvvoo máhđulâš merhâšittee tulver-iskâ teikâ mast taggaar ritulver-iskâ puávtáččij nabdeđ lemin, nabdoo merhâšittee tulvertulver-iskâkuávlun (laahâ tulveriiskâi haaldâšmist, 8§). Tulveriiskâ merhâšitteevuođâ árvuštâldijn váldojeh huámmášumán kuávlu-liih já páihákuávlu-liih tileh, tulve oskottetteevuotâ sehe čuávvooh tulveest máhđulávt šaddee almolávt keejân vaahâgliih čuávumušah:
1) vaahâglâš čuávumuš ulmui tiervâsvuotân tâi torvolâšvuotân
2) velttidmettum palvâlus, tegu čäcihuolâttâs, energiahuolâttâs, tiätujotoluv, maađijjotoluv tâi eres västideijee tooimâ, kuhesáigásâš potkânem
3) ohtsâškode eellimtehálij tooimâi torvejeijee ekonomâlii tooimâ kuhesáigásâš potkânem 4) kuhesáigásâš tâi vijđes vaahâglâš čuávumuš pirrâsân
5) tivomettum vaahâglâš čuávumuš kulttuuráárbán
Vuossâmuu vuáđusteijee árvuštâllâm maŋa Tiänu čácádâhkuávlust lii finnimnáál mottoom verd täärhib tiäđu tulveriskâkuávlui tubdâmân. Njuárgám kuávlun lii rahtum tulvevaarâkárttá syemmilâš-taažâ sierânâshaavâst. Eennâmtääsi alodâhmalli ij lah tärkkilistum vuossâmuu vuávámrieggee maŋa.
Tiäđuh čácádâhkuávlust
Suomâst Tiänu lii uási Tiänu-Njiävđám-Paččvei časijhoittámkuávlu já Taažâst uási Finnmark časij-hoittámkuávlu. Suomâ kuávlu juáhás iänááš Ucjuuvâ já pelduvváid meid Aanaar kieldâ kuávloid.
Taažâst kuávlu sajaduvá Kuovdâkiäinu, Kárášjuuvâ já Tiänu kieldâi kuávloid. Juuhâ hämmee oovtâst kierâjuvâinis Aanaarjuvváin 288 km kukkosii uási Suomâ já Taažâ koskâsii rääji. Čácádâh kolgá mäddin tavas, já eidusâš Tiänu álgá Suomâbeln Aanaarjuuvâ já Kárášjuuvâ ovtâstumsaajeest Kärigâsnjaargâ siijdâ vuoluubeln. Juuhâ luáštá Tiänuvuonân já majemuid 50 km tot kolgá Taažâbeln. Tiänu čácá-dâhkuávlu lii ubâ vijđoduvâs peeleest 16 386 km2, mast 31 % lii Suomâst já 69 % Taažâst já ton jávrá-lâšvuotâprooseent lii vyeligâs (3,1 %).
Tiänu čácádâhkuávlust láá Tiänu lasseen ohtsis 51 juuhâd, moi kulgâmkuávlu vijđodâh lii paijeel 100 km2. Paijeel 50 hehtaar stuárusiih jäävrih láá ohtsis 181. Čácádâhkuávlust láá kiävtust vittâ čäcialoduv já kuttâ kulgâm mittedeijee áiccusajattuv. Stuárráámus aiccum kulgâm Onnelsavonist lii 2099 m3/s (koskâkulgâm 137 m3/s) ivveest 1968. Alemus aiccum čäcialodâh LN + 68,18 m (koskâčäcialodâh LN + 64,15 m) lii oppeet Onnelsavonist aiccum ive 1984. Tiänust láá tulveh ihásávt masa jyehi kiiđâ. Iänááš tuulvijd láá tovâttâm jieŋâpuáđuh. Tuulvijn šaddeh harvii merhâšittee vahâgeh. Šoŋŋâdâhnu-bástustutkâmušâi mield lii árvuštâllum, et kiđđâtulveh kiäppáneh já muttojeh tolehubbon, sehe tälvi já čohčâtulveh muttojeh táválubbon.
Tiänu čácádâhkuávlust suullân 90 % lii vyevdieennâm, huksejum kuávluh láá uáli uccáá. Čácá-dâhkuávlu Suomâpiäláá uásist ääsih suullân 1300 olmožid já Taažâpiäláá uásist suullân 5900 olmožid.
Suomâpiäláá stuárráámus aassâmčuákkipäikki lii Ucjuuvâ kirkkosijdâ. Árvuštâleh, ete Ucjuuvâ kieldâ, mii sajaduvá masa ollásávt Tiänu čácádâhkuávlun, aalmugmeeri kiäppán suullân 3 prosenttáin ive 2027 loopâ räi. Iänááš čácádâhkuávlu Suomâpiäláá uásist kulá monnii Natura2000-suojâlemkuávlun.
Ovdeláá tiettum tulveh
Tiänust láá masa jyehi ive mottoomlágán tulve ko jieŋah vyelgih. Tiänu stuorrâ kulgâmijn ij kuittâg távál-ávt rakânâsah njuoskâ, tastko Tiänu lii kubduv já kolgá jieŋâlis äävžist. Stuárráámus vahâgeh láá šoddâm šoldijd já luoddâpeŋkkáid, ko stuorrâ kulgâmeh poreh eennâmaamnâs já jieŋah kuárŋuh luodâi oolâ. Stuárráámus aiccum kulgâm (3844 m3/s) Taažâbeln Puálmág áiccusajattuvâst lii tábáhtum ive 1920. Suomâbeln stuárráámus aiccum kulgâm (2735 m3/s) Vyelikiävŋást lii lamaš ive 1968. Puálmág kulgâm siämmáá ive lâi 3208 m3/s. Ive 1999 jieŋâpuátu tovâttij tulve Ucjuvnjáálmán, mii tovâttij vahâgijd 13 táálust (olesvahâgeh ohtsis suullân 260 000 €). Meid ive 2000 njuoskâi motomijd rakânâsâid. Ive 2000 maŋa Tiänust iä lah tábáhtum tulveh, moh tovâtteh stuárráábijd vahâgijd.
Alemus tulve äigimuddo Onnelsavvoon áiccusajattuvâst lii koskâmiärálávt 23.5 (iveh 1959-2017). Tole-mus aleTole-mus tulve (29.4) lii lamaš ive 1990 já maŋeTole-mus (11.6) ive 1997.
Tulveriiskâi tubdâm
Tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm tärhistem lii rahtum kuávloid, maid láá tubdâm vuossâmuu vuávámrieggest (tavlustâh 1). Árvuštâlmist lii kevttum siämmáš ruávis oles čácádâhkuávlu luávdee tul-vekuávlu (nk. TURINA tultul-vekuávlu, mii västid suullân ohtii 1000-ivveest tábáhtum tulve) ko vuossâmuu rieggest. Njuárgám kuávlust lii kevttum täärhib tulvekárttá, mondiet Njuárgám kuávlu árvuštâllâm lii eenâb lyetittettee ko eres kuávluin. Čácádâhtuulvij tovâttem riiskah čácádâhkuávlust láá uáli uccáá, mutâ jieŋâpuáđuh sättih tovâttiđ stuorrâ-uv vahâgijd. Ovdeláá tiettum jieŋâpuáđuh láá viggâm väldiđ huámmášumán árvuštâlmijn kuávlulâš já páihálâš tahhen.
Tavlustâh 26. Čuákánkiäsu Tiänu čácádâhkuávlu tubdum tulveriiskâin suogârdâlmist mieldi orroo kuávluin vaahâgluokai mield (árvuštâllâmciäkkádâh: vielgâd = iä čuosâttuvah – tevkis ruopsâd = maaŋgah čuosâttuvah/merhâšittee čuosâttuvah)
Kuávlu
Ulmui tiervâsvuotâ
já torvolâšvuotâ
Velttidmettum palvâlusah
Kulttuurärbi Piirâs Ohtsâškode ekonomia Eres tulveriiskah
Tulveriiskâ árvuštâllâm kategoria
Ässeeh Sierânâsčuosâttu- vah Lieggim já šleđgâjyehim Čäcihuolâttâs Jotolâhoh- tâvuođah Eres Ovdeláá tulveh Kuávluliih já páiháliih tahheeh Čácádâhráhtuseh
Kärigâsnjargâ 45
Ucjuuhâ 20
Njuárgám <10
Akujoki <10
Vuovdâkuoškâ-Pärši 20
Nuorpinniemi <10
Talvâdâs 10
Nuvvus <10
Veeččâh 25
Välimaa <10
Maadâjävri 15
Iävtuttâs merhâšittee tulveriskâkuávlun
Tiänu čácádâhkuávlu tulveriiskâi merhâšitteevuođâ árvuštâldijn láá valdum huámmášumán lovvoost kuttâ suogârdâllum almolávt keejân tulveest šaddee vaahâgliih čuávumušah. Kuávlu puáhtá nabdeđ merhâšittee tulveriskâkuávlun, ko tot tiävá tulvelaavâ 8 §:st uáivildum vaahâglii čuávumuš kriterijd (620/2010, 8 §, 1 já 2 moomeent). Merhâšittee tulveriskâkuávlun rähtih tulvevaarâ- já tulveriskâkáártáid sehe tulveriiskâi haldâšemvuávám
Eennâm- já meccituáluministeriö nabdem väldikodálâš tulveriiskâi haldâšem koordinistemjuávkku lii lin-jim merhâšittee tulveriskâkuávlu kriterijd muštottemčallust 22.12.2010. Toh láá ei:
- eenâb ko 500–1000 fastâ ässed härvinâš tulve luávdim aassâmkuávlust,
- maaŋgah tiervâsvuotâhuolâttâsrakânâsah teikâ huolâttâslájádâsrakânâsah, main láá maaŋgah pisovááh seŋgâsajeh sehe paarnij peivikiäjuh härvinâš tulve luávdim kuávlust,
- kuávlu tááhust merhâšittee ässeemere palvâleijee čäciväldimsaje härvinâš tulve luávdim kuávlust,
- pasâttâsčäciputestemrakânâs tooimâ hemâdem vuovijn, mii uhked tiervâsvuođâ,
- merhâšittee vyeimilájádâs teikâ maaŋgah šleđgâsajattuvah härvinâš tulve luávdim kuávlust, - maaŋgah mađijeh, luodah, ryevdirađeuásih teikâ čäcijotolâhkiäinuh potkâneh härvinâš tulve
ääigi.
Laapi iäláttâs-, jotolâh- já pirâskuávdáš ij iävtut Tiänu čácádâhkuávlust tulveriskâlaavâ (620/2010) 8§ miäldásijd merhâšittee tulveriskâkuávluid.
Tiänu čácádâhkuávlust vátámâšah merhâšittee tulveriskâkuávlu nabdemân iä tievâ. Árvuštâllâm mield čácádâhkuávlutásásâš tulveriiskâi haldâšemvuávám ij lah Tiänu čácádâhkuávlust kuástádâspehtilis vyehi tulveriiskâi keeppidmist. Čácádâhkuávlu tulveriiskâi haldâšem tááhust lii kuástádâspehtilub suoijiđ ovtâskâs čuosâttuvâid páihálij tulvesuojâlem toimâiguin já eres kuávluin puáhtá toohâđ kuávlukuáhtásii čácádâhtulveriiskâi haldâšem palvâleijee vuávám.