Taulukossa 2 on nähtävissä muodostamani kertomustyypit ja niitä ilmentävät piirteet.
Jokaisesta kahdeksasta haastattelusta oli löydettävissä useampia minitarinoita. Pidin tiettyyn haastateltavaan liittyvät minitarinat yhdessä analyysia tehdessäni, jonka myötä yhden haastateltavan minitarinat edustavat vain yhtä kertomustyyppiä.
3.6 Eettiset ratkaisut
Laadullisen tutkimuksen ajatellaan kunnioittavan ihmisyyttä ja antavan tutkimuskohteille mahdollisuuden autenttiseen itseilmaisuun, joka voidaan nähdä palkitsevana ja terapeuttisena (Hänninen 2015, 181). Persoonallisen tarinan rakentaminen tuottaa reflektiivistä suhtautumista itseen. Sen kautta pystytään kartoittamaan yksilön kehityshistoriaa, edistämään kriittistä reflektiota ja tuottamaan muutosta. (Eteläpelto &
Vähäsantanen 2010, 43.) Näistä näkökulmasta usein perustellaan laadullisen tutkimuksen ja erityisesti narratiivisen tutkimuksen eettistä arvokkuutta. Eettiset ongelmat ovat kuitenkin läsnä myös narratiivisessa tutkimuksessa. (Hänninen 2015, 181.)
Eettisen pohdinnan prosessi on läsnä läpi tutkimuksen, kaikissa sen vaiheissa (Bold 2012, 70). Tässä tutkimuksessa olen toiminut tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK
2012) ohjeiden mukaisesti taatakseni eettisyyden toteutumisen tutkimuksessa. Olen sitoutunut läpi tutkimuksen rehelllisyyteen ja avoimuuteen sekä yleiseen huolellisuuteen ja tarkkuuteen. Tämä ilmenee mm. asianmukaisena lähdeviittaamisena. Tutkimuksessa käytettyjen menetelmien valinnassa on otettu huomioon valintojen eettinen kestävyys.
Suunnittelu, toteutus ja raportointi sekä tietoaineistojen tallennus on suoritettu vaaditulla tavalla, jota olen eritellyt tarkemmin tietosuojailmoitusta ja tutkimuslupahakemusta tehdessäni. (TENK 2012.) Tietosuojalomakkeella kerron tutkimukseen osallistumisen olevan vapaaehtoista. Tutkittavan ole pakko toimittaa mitään tietoja ja, että tutkimukseen osallistumisen voi keskeyttää. Kuvaan myös tutkimuksessa kerättävät tiedot, sekä niiden käsittelyn ja säilyttämisen, yksityiskohtaisesti sekä kerron, että tarkoituksenani on kirjoittaa pro gradu- tutkielma kerätyn aineiston pohjalta. (TENK 2012.)
Osallistujien informointi tapahtui sähköpostilla lähetetyn tietopaketin välityksellä.
Tietopaketti sisälsi tiedotteen tutkimuksesta, tietosuojailmoituksen sekä infoa tutkimushaastattelusta. Tutkimushaastatteluinfossa tutkittavalle kerrottiin yleisiä asioita haastatteluun osallistumiseen liittyen, läpikäytiin tulevan haastattelun teemoja ja avattiin lyhyesti tutkimuksen pääkäsitettä, jotta osallistujat saisivat käsityksen siitä millaiseen tutkimukseen ovat osallistumassa. (TENK 2012.)
Vaikka haastateltaville informoidaan, millainen haastattelu tulee olemaan, ei haastattelutapahtumaa pysty täysin ennakoimaan ja haastateltava saattaa yllättyä siitä kuinka henkilökohtaisiakin asioita tulee kertoneeksi (Hänninen 2008, 125–126; Hänninen 2015, 181; Kuula 2011, 138). Ihmisen kertoma tarina itsestään on keskeinen osa minuutta ja siten erittäin arvokasta ja samalla haavoittuvaa (Hänninen 2015, 181). Osallistujat voivat kokea tarinansa kertomisen toisaalta terapeuttisena ja tuntea oman tarinansa kertomisella pystyvänsä auttamaan ja antamaan vertaistukea muille samoja tilanteita kohdanneille (Hänninen 2008, 127). On kuitenkin mahdollista, että oman tarinan kertominen voi yhtä lailla olla syviä ja hankalia tuntemuksia mieleen nostattava kokemus (Hänninen 2008, 127; Kuula 2011, 138).
Haastatteluja tehdessäni pohdin näitä vahingoittamattomuuden ja haitattomuuden teemoja suhteessa haastateltaviin. Mietteitä herättivät erityisesti kohdat, joissa haastateltavat toivat esiin mielenterveyteen, oppimisvaikeuksiin tai perhetaustaan liittyviä tekijöitä. Haastattelujen lopussa annoin haastateltaville tilan kertoa vielä mieleen heränneistä ajatuksista, ja sitä kautta haastatteluissa oli mahdollisuus haastattelun tuottamien kokemusten jälkipuinnille ja sulattelulle (Hänninen 2008, 127), mutta olisin voinut huomioida teeman vielä paremmin painottamalla, että haastateltava voi tuoda esiin
kaikkia ajatuksia tutkimusaiheen ulkopuoleltakin, sekä korostamalla sitä, ettei minulla haastattelijana ole mihinkään kiire. Olisin voinut huomioida tätä eettistä näkökulma laajemmin myös lisäämällä haastattelukutsuun maininnan siitä, että tutkimushaastatteluissa voidaan päätyä käsittelemään myös arkaluontoisia teemoja (Hänninen 2008, 127; Kuula 2011, 138).
Tutkijan tarinasta tulkitsemat asiat voivat tuntua tutkittavasta loukkaavilta, jolloin tutkimuseettinen tavoite tutkimuksen loukkaamattomuudesta ei toteudu (Hänninen 2015, 181; Hänninen 2008, 130–131). Olen pyrkinyt tulkinnoissani sensitiivisyyteen ja esimerkiksi kertomustyyppejä nimetessäni ottanut huomioon loukkaamattomuuden periaatteen. Olen pyrkinyt tulkinnoissani välttämään ääripäitä ja arvottamista, ja näkemään yksilön monitahoisena kokonaisuutena, jota eivät perustavanlaatuisesti määritä mitkään yksittäiset tekijät. Haluan painottaa, että tässä tutkimuksessa tehdyt tulkinnat haastateltavien toimijuuden tilasta voivat olla jo vanhentuneita tutkimuksen valmistuessa, koska toimijuus on luonteeltaan dynaamista. Tulkinnat voivat kertoa jotain siitä, millaiset tekijät muodostavat toimijuuden kokemusta, mutta väistämättä tulkinnat ovat vain tulkintoja ja kyseenalaistettavissa toisenlaisilla tulkinnoilla (Smythe & Murray 2000). Tavoitteenani on ollut toimia tutkittavan edun mukaisesti ja ilmentää tilannesidonnaisesti vaadittua herkkyyttä tutkittavia kohtaan (Estola, Kontio, Kyronniemi-Kylmänen & Viljamaa 2010; Hänninen 2008, 124).
Tunnistettavuus on eettisesti huomioitava seikka tutkimuksessa. Tutkittavan tarina voi olla nimien ja muiden tunnistamista helpottavien yksityiskohtien poistamisen jälkeenkin vielä tunnistettavissa (Hänninen 2015, 181). Olen pyrkinyt lisäämään anonymiteettia muodostamalla narratiiveista tyyppitarinoita, jotka yhdistävät elementtejä eri haastateltavien kertomasta. Näin yksittäinen haastateltava ei ole samalla tavoin tunnistettavissa, koska yksittäiset narratiivit häivyttyvät tyyppitarinoissa. (Hänninen 2018, 204; Kuula 2011, 205.) Käytän tutkielmassani aineistokatkelmia haastatteluista, mutta olen poistanut katkelmista tiedot, jotka voisivat vaarantaa haastateltavien tai heidän lähipiirinsä anonymiteettia (Estola ym. 2010, 197; Kuula 2011, 200). Anonymiteetin lisäämiseksi tyyppitarinoissa käytetyt nimet ovat kuvitteellisia ja sukupuolineutraaleja.
Valitsin käyttää sukupuolineutraaleja nimiä, sillä en ole kysynyt haastateltavien sukupuolta, ja sukupuolen olettaminen olisi epäeettistä, sillä jokaisella on oikeus itse määritellä oma sukupuoli-identiteettinsä tai olla määrittelemättä sitä (Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus, 2021).
4 OPETTAJAOPISKELIJOIDEN TOIMIJUUDEN OSA-ALUEET
Tässä kappaleessa vastaan ensiksi ensimmäiseen tutkimuskysymykseen “Millaisena Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden toimijuus näyttäytyy varhaiskasvatuksen kandidaattivaiheen suorittaneiden opiskelijoiden kertomana?”
tarkastelemalla opettajaopiskelijoiden toimijuuden kokemuksia, jotka määrittyvät opiskelijoihin itseensä liittyvien tekijöiden kautta. Jatkan ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastaamista tarkastelemalla yhteisöön liittyvien tekijöiden kautta määrittyviä opettajaopiskelijoiden toimijuuden kokemuksia. Lopuksi vastaan toiseen tutkimuskysymykseeni “Millaisia kertomustyyppejä varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden toimijuuden kuvauksista on löydettävissä?” kuvaamalla muodostamani kertomustyypit tyyppitarinoiden avulla.
Opettajaopiskelijoiden toimijuus on analyysin pääteema, joka sisältää opiskelijoihin liittyvät tekijät sekä yhteisöön liittyvät tekijät. Nämä pääluokat muodostuvat neljästä alaluokasta: opiskelija ja hänen piirteensä, opiskelumotivaatio, opiskeluyhteisö sekä koulutusorganisaatio, jotka puolestaan koostuvat 25 erillisestä toimijuuden kokemusta kuvaavasta tekijästä. Kokonaisuus on nähtävissä kuviossa alla (Kuvio 2).
Kuvio 2
Opettajaopiskelijoiden toimijuuden kokemukset
Opiskelijaan ja yhteisöön liittyvät tekijät ovat melko tasaisesti edustettuina; yhteisöön liittyviä tekijöitä on kolme enemmän, kuin opiskelijaan liittyviä tekijöitä. Tulosten tiivistyksen (Kuvio 2) lisäksi tarkemmat tiedot luokittelusta ilmenevät alaluokkien käsittelyn aloittavista taulukoista (Taulukko 3; Taulukko 4; Taulukko 5; Taulukko 6).
Avaan seuraavissa luvuissa vain pääkohdat luokkien sisällöistä.