Tiedonkeruu

Tiedonkeruutapoina käytettiin tässä tutkimuksessa teoriataustan kokoamisessa kuvailevaa kirjallisuuskatsausta sekä empiirisessä osiossa sähköistä kyselyä.

Kuvaileva kirjallisuuskatsaus toteutettiin narratiivisella otteella, joka on metodisesti kevyt kirjallisuuskatsauksen muoto ja joka soveltuu Salmisen (2011) mukaan hyvin mm. epäyhtenäisen tiedon järjestämiseksi yhdenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Pyrkimyksenä on luoda eräänlainen “tapahtumien maisema”

eli hahmottaa tutkittavaa kohdetta käsitteleviä taustateorioita ja muodostaa niistä johdonmukainen ilmiötä selittävä katsaus. Tämän tutkimuksen kohdalla tämä tarkoitti ensin tutkimusongelmaan liittyvään teoria-aineistoon perehtymistä ja niiden pohjalta teoreettisen viitekehyksen luomista.

DSRP-tutkimusprosessin yksi tärkeimmistä lähtökohdista on iteratiivisuus. Mitä enemmän iteraatioita tutkittavasta aiheesta voidaan tehdä, sen luotettavampina tuloksia voidaan pitää. Tässä tutkimuksessa empiirisen osuuden iteraatiot toteutettiin kahdella erillisellä sähköisellä kyselytutkimuksella, joilla kerättiin niin määrällistä kuin sitä tukevaa laadullista dataa. Laadullisten kysymysten oli määrä toimia määrällisten tulosten tukena ja vertailukohtana.

Sähköinen kyselytutkimus valikoitui tässä tutkimuksessa empiirisen osion tiedonkeruun menetelmäksi ensisijaisesti aikataulullisista ja tehokkuuteen liittyvistä syistä. Tutkimuksen toimeksiantajan toive oli toteuttaa tutkimus mahdollisimman nopeasti, sillä tutkimuksen kohteena olevan myyntijärjestelmän käyttöönottoprosessi oli tutkimuksen alkaessa jo meneillään. Lisäksi sähköisellä kyselyllä oli mahdollista tavoittaa myyntijärjestelmän loppukäyttäjät mahdollisimman laajalta alueelta yhdellä kertaa (51 konttoria Suomessa).

Tutkimuksessa tehdyt kaksi kyselyä oli määrä toteuttaa kahden kuukau-den kuluessa tutkimuksen aloittamispäivästä. Ensimmäinen kysely toteutettiin 15.4.2014 – 28.4.2014 ja toinen kysely 25.5.2014 – 10.6.2014 (Taulukko 1). En-simmäisen kyselyn perusjoukkona toimi toimeksiantajaorganisaation

proaktii-viseen myyntiin erikoistunut yksikkö (n~25). Kysely lähetettiin kaikille yksi-kössä myyntijärjestelmän kanssa työskenteleville työntekijöille, johon vastasi 9 henkilöä (n. 36%). Toisen kyselyn perusjoukkona (n~100) toimi organisaation kaikki myyntityössä mukana olevat työntekijät usealla eri paikkakunnalla. Ky-sely lähetettiin vastattavaksi kaikille työntekijöille ja siihen vastasi 13 henkilöä (n. 13%).

Taulukko 1. Kyselyjen toteutusajankohdat ja vastaajamäärät

Ajankohta Perusjoukko Vastaajamäärä ja vastaus-%

1. Kysely 15.4.2014 – 28.4.2014 n~30hlö 9hlö (36%) 2. Kysely 22.5.2014 – 10.6.2014 n~100hlö 13hlö (13%)

Kyselyissä on hyödynnetty määrällisiä muuttujia sekä laadullisia kysymyksiä validiteetin ja reliabeliteetin parantamiseksi. Määrällisten muuttujien tarkoituk-sena oli mahdollistaa aineiston tilastollinen analysointi erityisesti muuttujien välisten suhteiden löytämiseksi. Laadullisilla kysymyksillä on pyritty varmis-tamaan kysyttyjä asioita sanallisessa muodossa laajemmin.

2.3.1 Tulosten käsittely

Tämän tutkimuksen tulosten käsittelyä on suoritettu eri tavoin. Määrällisestä materiaalista on tarkasteltu ensisijaisesti tulosten jakaumia, frekvenssejä ja keskiarvoja ja tehty niihin perustuvia johtopäätöksiä. Myös keskihajonnat ovat informatiivisuuden vuoksi mukana esittelyissä. Määrällisten muuttujien yhteyksiä toisiinsa sekä vastaavuutta teoriataustaan on analysoitu korrelaatiotarkasteluilla sekä ristiintaulukoinneilla.

Laadullinen materiaali on ollut määrällisten tulosten käsittelyssä rinnalla mukana ja sieltä löytyviä tuloksia on peilattu ja verrattu määrällisestä aineistos-ta saatuihin tuloksiin. Tulosten käsittelyssä esitellään niin määrällinen kuin laadullinen aineisto pohdinnan ja johtopäätösten perusteiksi. Laadullisen ai-neiston tulokset on teemoitettu sisältöjensä ja merkitystensä mukaisiin teemoi-hin käsittelyn helpottamiseksi.

Kyselyjen muodostamisesta ja muuttujien operationalisoinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.

2.3.2 Tulosten validiteetti

Tulosten validiuteen ja reliabeliuuteen on vaikuttanut tässä tutkimuksessa seu-raavat niin metodologiset kuin myös tutkimusprosessin eri vaiheitten yksityis-kohtaisemmat valinnat: metodin valinta, teoriataustan kokoaminen ja niiden pohjalta muodostetun synteesin ja konstruktion onnistuminen, kyselytutki-muksessa käytettyjen kyselyiden laatiminen, kyselyiden johdonmukaisuus ja sopivuus teoriataustaan, kyselyssä käytettyjen muuttujien ja kysymysten

opera-tionalisointi, kyselyjen sopivuus kohdeorganisaatioon, kohderyhmän valinta ja vastaajien valikoituminen sekä tulosten analysointi.

Tutkimusote ja metodi valikoitui tähän tutkimukseen sen hyvän soveltu-vuutensa johdosta tilaajaorganisaation vaatimuksiin toteuttaa tutkimus lyhyellä aikavälillä. Teoreettisen viitekehyksen kehittämisen kannalta metodiin olennai-sena kuuluva iteratiivisuus sopii hyvin myös empiirisen aineiston tulosten kä-sittelylle ja analysoinnille.

Tutkimusprosessi suoritettiin metodin vaatimusten tavoin, jossa ensin luo-tiin tutkimukseen valikoituneiden taustateorioiden pohjalta konstruktiona teo-reettinen viitekehys. Viitekehyksen toimivuutta ja eri muuttujien välisiä suhtei-ta toisiinsa tessuhtei-tattiin ensimmäisessä kyselyssä ja kartoitettiin mahdollisia muisuhtei-ta viitekehyksen ulkopuolisia muuttujia. Tulokset analysoitiin, tehtiin viitekehyk-seen liittyvät uudet olettamukset ja saadut tulokset varmennettiin ja testattiin toisessa kyselyssä niiltä osin, jotka olivat tavoitteiden suhteen mielenkiintoiset.

Muuttujien operationalisoinnissa hyödynnettiin useita tapoja. Kyselyt laa-dittiin lähtökohtaisesti noudattelemaan aiemmin tehtyjen tutkimusten ja kysy-myspattereiden kulkua. Lisäksi tutkimuksen tavoitteiden kannalta olennaisim-pien määrällisten muuttujien osalta käytettiin ja sovellettiin valmiita summa-muuttujiksi muutettavia kysymyssarjoja, jotka olivat aiemmissa tutkimuksissa osoittautuneet luotettaviksi ja hyviksi. Myös tässä tutkimuksessa summamuut-tujat osoittautuivat hyviksi perustuen niiden yhdenmukaisuutta kuvaaviin Cronbachin Alphoihin.

Kaikkien kysymysten operationalisoinnissa ei kuitenkaan voitu käyttää valmiita kysymyksiä, vaan esimerkiksi resursseja mittaavia tähän tutkimukseen soveltuvia valmiita mittareita ei löytynyt. Niiden osalta muuttujat muodostet-tiin hyödyntämällä teoriataustan jäsennystä resurssien eri ulottuvuuksista ja muodostamalla näiden pohjalta kohdeorganisaatioon sopivia kysymyksiä. Esi-merkiksi koulutusten osalta tehtiin päätös nostaa koulutukset yhdeksi merkit-täväksi tarkastelun kohteeksi resurssien osalta, sillä kohdeorganisaatiossa kou-lutuksilla oli oletettavasti suuri merkitys järjestelmän omaksumiseen liittyvissä asioissa.

Palautteenantoon liittyvät kysymykset operationalisoitiin perustumaan pääsääntöisesti ensimmäisestä kyselystä saatuihin tuloksiin sekä tämän tutki-muksen tekijän taustatietoon kohdeorganisaatiosta. Määrällisten muuttujien lisäksi kyselyissä käytettiin laadullisia kysymyksiä, joilla pyrittiin saamaan dullisia vastauksia määrällisten muuttujien kysymyksistä. Koska kyselyitä laa-dittaessa kyselyä oli tiedossa mm. se, että ensimmäisen kyselyn vastaajajoukko tulisi olemaan pieni (n. 30 henkilöä). Laadullisten tulosten oli määrä toimia pei-lauspintana määrällisille tuloksille ja varmistaa kysymysten välisten tulosten johdonmukaisuutta.

Valmiit kyselyt testattiin ennen niiden käyttöä. Ensimmäinen kysely tes-tattiin kahdella organisaatioon kuuluvalla koehenkilöllä, jotka eivät itse osallis-tuneet varsinaiseen kyselyyn. Heidän palautteiden avulla kyselyitä muokattiin johdonmukaisemmiksi, niitä tiivistettiin sekä korjattiin niissä käytettyjä ilmai-suja paremmin organisaatiossa käytettävän kielen mukaisiksi. Myös toinen ky-sely testattiin kahdella henkilöllä ja tehtiin tarpeelliset muokkaukset johdon-mukaisuuden saavuttamiseksi.

Kyselyjen kohderyhmät valikoituivat tutkittavien aiheiden perusteella.

Koska ensimmäisen kyselyn tavoitteena oli kartoittaa eri muuttujien välisiä yh-teyksiä sekä saada tutkimuksen kohteena olevan järjestelmän käyttäjiltä kehi-tysideoita ja palautteita, toteutettiin kysely sellaisessa yksikössä jossa kaikki työntekijät olivat samassa asemassa uuden järjestelmän käyttöönotossa. Koska tutkittava järjestelmä on myyntijärjestelmä, valittiin ensimmäisen kyselyn koh-deryhmäksi organisaation myyntiin erikoistunut yksikkö.

Toinen palautteenantoa koskeva kysely kohdistettiin koskemaan koko Suomen organisaatiota. Kohderyhmänä toimi kaikki myyntityötä konttoreilla ja puhelimitse tekevät yksiköt. Kohderyhmän valintaan vaikutti se, palautteenan-toa haluttiin tutkia koko Suomen tasolla sekä koota yleisiä käsityksiä palaut-teenantoprosessin toimivuudesta.

Korkea ja kattavan vastausmäärän saamiseksi organisaatiossa pyrittiin kannustamaan kohderyhmän edustajia vastaamaan kyselyihin. Kaikesta huoli-matta vastaajia suhteessa kohderyhmän kokoon tuli suhteellisen vähän. Mo-lemmissa kyselyissä vastaajia oli lähes saman verran, vaikkakin toisen kyselyn kohderyhmän koko oli moninkertainen. Vaikka kyselyyn osallistuminen ilmoi-tettiin kohdeorganisaation työntekijöille olevan velvollisuus, vain murto-osa päätti vastata siihen. Tämä on tutkimuksen yleistettävyyden kannalta suurin ongelma, sillä vastaajat ovat voineet valikoitua jonkin tietyn ja tuntemattoman ilmiön perusteella. Varmuudella ei voida sanoa, aiheuttaako vastaajien vähyys vinoutuneisuutta tuloksiin ja edustaako kyselyyn vastanneet henkilöt hyvin koko perusjoukkoa. Laadullisen aineiston käsittelyssä vähäiset vastaajamäärät aiheuttavat myös kysymyksiä siitä, kuinka luotettavana saatuja tuloksia voi-daan pitää. Tulosten analysoinneissa onkin tästä syystä pyritty huomioimaan vain ne ilmiöt, jotka toistuivat usein aineistossa.

Vähäisestä vastaajamäärästä huolimatta tutkimuksen tulokset osoittivat johdonmukaisuutta suhteessa aiemmin tehtyihin tutkimuksiin. Taustateorioi-den tärkeimmät olettamukset ja ilmiöt testattiin korrelaatioanalyysissä ja tulok-set olivat pääsääntöisesti johdonmukaisessa linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Myös uusia mielenkiintoisia ilmiöitä havaittiin. Tämä luo varovaista pohjaa myös muille tutkimuksessa saaduille tuloksille.

3 TUTKIMUKSEN KOHDEORGANISAATIO JA UUSI