Digitaalisten sisältömarkkinoinnin käyttö ja sen vaikutukset

Tutkimuksessa yrityksiltä kysyttiin, millä tavoin digitaalista sisältömarkkinointia hyödyn-netään yrityksessä ja mitkä ovat sen käytön tavoitteet. Markkinointi kummallakin yrityksellä painottuu pääasiallisesti digitaaliseen sisältömarkkinointiin ja etenkin sosiaaliseen mediaan.

Sosiaalinen media on valikoitunut käytettäväksi siksi, että siellä markkinointitoiminta on avointa ja käyttö on ilmaista ja helppoa. Sisältömarkkinoinnin käyttöön ei kuitenkaan hyö-dynnetä esimerkiksi sisältömarkkinoinnin optimoinnin digitaalisia välineitä tai datan analy-sointia. Digitaalisen sisältömarkkinoinnin käytön tavoitteiden linjaus oli selkeä kummassa-kin yrityksessä: kumpikummassa-kin talliyritys tavoitteli sisältömarkkummassa-kinoinnilla näkyvyyttä yritykselle sekä halusi tuottaa asiakkaille mielenkiintoista sisältöä ja tuoda esille yrityksen arvoja.

”Hyödynnämme digitaalista sisältömarkkinointia, koska se on nykyaikainen tapa olla mu-kana markkinoinnissa ja sen kautta saa valtavan näkyvyyden.” – Yritys B

Digitaalisen sisältömarkkinoinnin käytöllä ja aktiivisella sisällön tuotannolla oli huomatta-vaa vaikutusta asiakkaiden aktiivisuuteen seurata yritysten sosiaalisen median sivuja sekä verkkosivuja. Kumpikin asiakkaista vieraili päivittäin tai hyvin aktiivisesti tallin sosiaalisen median sivuilla. Verkkosivujen seuraaminen jäi vähälle, sillä asiakkaat kokivat, ettei verk-kosivut ole usein ajan tasalla tai sinne ei päivitetä kiinnostavaa sisältöä. Instagramia seurat-tiin eniten, ja asiakkaat kokivat, että siellä on eniten kiinnostavaa sisältöä. Sähköpostitiedot-teet koettiin myös tärkeiksi kanaviksi saada informaatiota tallin asioista.

Digitaalisten kanavien valinnassa tulisi kiinnittää huomiota tavoiteltuun kohdeyleisöön ja sisältöön, jota aiotaan jakaa. Yrityksiltä kysyttiin, mitä sisältömarkkinoinnin kanavia he hyö-dyntävät ja miksi. Tutkimuksesta selvisi, että kumpikin yritys hyödynsi samoja markkinoin-tikanavia. Näitä olivat yrityksen omat verkkosivut, Instagram, Facebook sekä sähköposti.

Näiden kanavien valintaa yritykset perustelivat sillä, että näkyvyys on isoa ja käyttö helppoa ja nopeaa. Yritys B huomauttaa, että näillä kanavilla koetaan tavoitettavan haluttu kohde-ryhmä ja niissä on jo olemassa hyvä seuraajapohja. Yritys A kertoo, että sosiaalisen median kanavien käyttöä hyödynnetään myös yhteistyökumppanuuksien kehittämisessä. Yrityksissä koetaan, että tarvetta ei ole muiden kanavien käytölle.

”Nämä kanavat tavoittavat haluttua kohderyhmää ja meillä on hyvä pohja niissä olemassa.

Ei ole ollut tarvetta siirtyä esimerkiksi Snapchatin tai Tiktokin puolelle, vaikka sitäkin on mietitty.” – Yritys B

Tutkimuksesta ilmeni, että yritykset olivat onnistuneet löytämään oikeat kanavat kohdeylei-sölleen. Kumpikin asiakkaista koki käytössä olevat kanavat riittävinä, sillä ne vastaavat niitä kanavia, joita asiakkaat itsekin eniten käyttävät. Verkkosivut nousivat esille tutkimuksessa asiakkaiden mielestä tärkeänä kanavana sisällöntuotannolle ja informaation lähteenä. Asia-kas A korosti Instagram kanavan käyttöä mieluisana, sillä se mahdollistaa tallin arjen seu-raamisen reaaliajassa julkaistujen sisältöjen avulla.

”Mun mielestä nämä käytössä olevat (kanavat) ovat riittävät. Käytössä on ne kanavat, mitä itse tulee eniten käytettyä” – Asiakas A

Sisällöllä tulisi olla tarkoitus, ja sen tulisi olla tehtyä tietylle kohdeyleisölle, jotta se keräisi huomiota. Sisällön jakaminen oli yksi talliyritysten sisältömarkkinoissa käytössä olevista keinoista. Yrityksiltä kysyttiin, mitä sisältöä he jakavat kanavissaan ja millä perustein he sitä jakavat. Vastauksista nousi esiin, että sisällöntuotanto on pyritty kohdentamaan käytetyn ka-navan mukaan kohderyhmälle sopivaksi, kuten aiempi kirjallisuus ja teoria esittää suositel-tavaksi. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa jaettu sisältö painottuu video- ja kuvapohjaiseen sisältöön esimerkiksi tallin arjesta, päämääränä asiakkaiden viihdyttäminen. Asiakkaiden haastatteluista tuli esiin myös kiinnostus tallin arjen kuvaamisesta sisältönä, jota on

viihdyttävää seurata. Informatiivisempia tiedotteita ja kilpailukutsuja puolestaan jaetaan sähköpostin välityksellä sekä yrityksen verkkosivuilla.

Brändin tavoitteena on erottaa yritys kilpailevien yritysten joukosta, ja yrityksen olisi hyvä sulauttaa brändinsä identiteetti tuotettuun sisältöön, jotta yritys voi rakentaa brändiään ja juurruttaa asiakkaiden luottamusta yritystä kohtaan. Tämän vuoksi yrityksiltä kysyttiin, pyr-kivätkö he tuomaan sisällöntuotannossaan esille yrityksen brändin arvoja. Kumpikin yrityk-sistä nosti sisällöntuotannon keinoksi juuri brändin esille tuomiseen asiakkaille ja potentiaa-lisille asiakkaille. Yritykset pyrkivät tällä erottautumaan ja profiloitumaan tietyn tyyppiseksi talliksi asiakkaiden silmissä, ja kokivat onnistuneensa sisällyttämään brändinsä arvoja sisäl-töön.

”Haluamme olla siellä(kin) helposti lähestyttäviä, ammattimaisia mutta myös tekemisen hauskuus ja rentous saa näkyä.”- Yritys B

Yritykset olivat myös asiakkaiden mielestä onnistuneet tuomaan sisällössään esille brändi-ään. Kumpikin asiakkaista oli sitä mieltä, että yritysten tuottamasta sisällöstä sai oikeanlai-sen kuvan tallin brändistä ja tämä vahvistaa mielikuvaa tallin brändistä positiivisesti. Tutki-muksesta ilmeni, että tuotetulla sisällöllä on paljon vaikutusta asiakkaiden mielikuviin ja kokemukseen yrityksestä. Asiakkaat arvostivat sitä, että yritysten tuottama sisältö vastasi todenmukaista kuvaa yrityksistä. Tutkimuksesta ilmeni, että asiakkaiden kokemat mieliku-vat yritysten brändistä vastasi pitkälti yritysten itse asettamia arvoja brändillensä.

”Postauksista välittyy iloinen fiilis ja yhteishenki, hyvä meininki, eikä semmoinen tiukkis meno. Sisältö vastaa todenmukaista kuvaa tallista”– Asiakas A

Lisäksi asiakkaan osallistaminen sisällöntuotantoon on avainasemassa digitaalisen sisältö-markkinoinnin asiakaslähtöisyyden varmistamisessa. Asiakkailta kysyttiinkin, kokivatko he voivansa vaikuttaa tallin tuottamaan sisältöön. Vastauksista selvisi, että kokemus vaikutus-mahdollisuudesta vaikutti asiakkaiden aktiivisuuteen kommunikoida talliyritysten kanssa.

Asiakas A koki, että pystyy vaikuttamaan tallin tuottamaan sisältöön paljonkin ja asiakas B puolestaan koki, ettei koe voivansa vaikuttaa tallin tuottamaan sisältöön, eikä ole myöskään yrittänyt vaikuttaa. Tässä voi olla vaikutusta sillä, että talliyritys B myönsi asiakaspalautteen seurannassa ja huomioimisessa olevan puutteita kiireen keskellä. Kuitenkin kumpikin talli-yritys kertoi järjestävänsä mielipidekyselyitä eri alustoilla asiakkaiden toiveisiin liittyen, ja sisällöstä pyrittiin tekemään asiakaslähtöisempää. Tässä ei olla kuitenkaan täysin onnistuttu asiakkaiden vastausten perusteella. Asiakkaiden mukaan ottamista aktiivisemmin sisällön-tuotantoon aktiivisemmin pidettiin hyvänä kehitysideana, jota voisi tulevaisuudessa hyödyn-tää.

6.3 Talliyritysten digitaalisen sisältömarkkinoinnin käyttöön liittyvät haasteet ja