Osa tyypin 1 diabetesta sairastavien kuolinsyistä on pelkästään diabeteksesta johtuvia. Näitä ovat diabeteksen akuutit komplikaatiot - liian korkea verensokeri (hyperglykemia) ja
insuliininpuutoksen aiheuttama happomyrkytys (diabeettinen ketoasidoosi; DKA) sekä liian matalaan verensokeriin (hypoglykemia) liittyvä insuliinisokki - sekä diabeettinen nefropatia, retinopatia ja neuropatia. Osa kuolinsyistä on samoja kuin taustaväestössä, mutta diabetes saattaa lisätä vaaraa kuolla muihinkin sairauksiin. Erityisesti sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on moninkertaista diabeetikoilla. (Lounamaa 1993.)
Varhaiskuolleisuus
Alle 10 vuoden sairastamisen aikana ylikuolleisuutta selittävät akuutit diabeteskomplikaatiot.
Pittsburgin tutkimuksessa todettiin, että akuuttien komplikaatioiden osuus kuolinsyynä oli 70 %, kun diabeteksen kesto oli alle 10 vuotta (Secrest ym. 2010). Laajassa brittitutkimuksessa
todettiin, että diabeteksen kestettyä alle 20 vuotta akuutit komplikaatiot selittivät noin 40 % kaikista kuolemista (Laing ym. 1999). Niin ikään Skotlannin yli 21 000 tyypin 1 diabeetikkoa käsittävän diabetesrekisterin äskettäin julkaistussa kuolleisuustutkimuksessa todettiin, että alle vuotiaina kuolleista 28 %:lla oli peruskuolinsyynä DKA tai sen aiheuttama kooma ja yli 40-vuotiaina kuolleista näin oli vain 4 %:lla (Livingstone ym. 2012).
EURODIAB-tutkimus selvitti vuonna 1989 tai sen jälkeen tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden lasten kuolleisuutta diabeteksen varhaisvaiheessa. Keskimääräinen diabeteksen kesto
tutkimuksessa oli 7,6 vuotta. Tutkimukseen kuului 12 eurooppalaista maata Suomi mukaan lukien. Kuolleisuus oli jo tässä vaiheessa keskimäärin kaksinkertainen verrattuna samanikäisen verrokkiväestön kuolleisuuteen. Yleisin diabetekseen liittyvä kuolinsyy oli DKA ja myös joitakin insuliinisokki- ja selittämättömiä kuolemia havaittiin. Suomalaisilla lapsilla kuolleisuus oli 2,4-kertaista verrokkiväestöön verrattuna (Patterson ym. 2007).
Pitkäaikaiskuolleisuus
Tyypin 1 diabetesta sairastavilla suhteellisuuteen kuolleisuuteen vaikuttaa enemmän
diabeteksen kesto, kuin diabetesta sairastavan ikä. Suurimmillaan suhteellinen kuolleisuus on
49
20-25 vuotta diabeteksen toteamisen jälkeen, naisilla 8,9 kertainen ja miehillä 4,7 kertainen samanikäiseen suomalaisväestöön verrattuna. (Lounamaa 1993.)
Kaikilla diabeetikoilla lisäsairaudet, erityisesti nefropatia eli munuaissairaus ja sydän- ja
verisuonisairaudet, ovat akuutteja komplikaatioita määrällisesti merkittävämpiä ylikuolleisuuden aiheuttajia, ja niiden osuus kuolinsyinä alkaa kasvaa 10 diabetesvuoden jälkeen. Yli 20 vuoden sairastamisen jälkeen erityisesti diabeettinen munuaissairaus sekä sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kuolinsyitä (Secrest 2010, Morimoto 2010, Groop 2009). Pittsburgin tutkimuksessa yli 30 vuoden diabeteksen keston jälkeen 90 % kuolinsyistä oli munuaissairauteen liittyviä sekä sydän- ja verisuonitautikuolemia (Secrest 2010).
Tyypin 1 diabetesta sairastavilla naisilla sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on 5,4-kertainen ja miehillä 3,5-kertainen verrattuna vastaavanikäiseen väestöön. Tyypin 1 diabeetikkonaisten sydäninfarktikuolleisuus oli 7,9-kertainen väestöön ja kolminkertainen vastaavanikäisiin tyypin 2 diabeetikkonaisiin verrattuna. Tyypin 1 diabeetikkomiesten sydäninfarktikuolleisuus oli
puolestaan 4,2-kertainen väestöön ja kaksinkertainen tyypin 2 diabeetikkomiehiin verrattuna.
(Forssas ym. 2010)
FinnDiane-tutkimuksessa selvitettiin tyypin 1 diabetekseen liittyvää myöhäiskuolleisuutta.
Seurannan alkaessa keskimääräinen diabeteksen kesto oli yli 20 vuotta. Tutkimuksessa havaittiin, että henkilöillä, joilla oli vähäistä valkuaisen eritystä, oli lähes kolminkertainen kuolemanriski verrattuna samanikäisiin henkilöihin, joilla ei ollut diabetesta. Riski oli sitä suurempi, mitä vakavammasta munuaistaudin vaiheesta oli kysymys. Kuolemanriski oli yhdeksänkertainen, jos diabeetikolla oli varsinainen munuaissairaus ja noin 18-kertainen, jos munuaissairaus oli edennyt vaikeaksi munuaisten vajaatoiminnaksi (Groop 2009). Usein munuaissairaan kuolemassa välitön kuolinsyy on sydäninfarkti. Näillä henkilöillä kuolemaan liittyvät läheisesti myös infektiot, mm. verenmyrkytys ja keuhkokuume kuuluvat usein välittömiin tai myötävaikuttaviin kuolinsyihin.
Kuolleisuuden ajalliset trendit
Tyypin 1 diabetekseen liittyvä ylikuolleisuus on vähentynyt joissakin maissa, mutta joissakin taas pysynyt ennallaan. Tähän saakka merkittävimmästä ennusteen paranemisesta on äskettäinen raportoitu Tanskasta. Tutkimuksessa seurattiin tyypin 1 diabeetikkojen kuolleisuutta vuosina 2001–2011. Vuotuinen kuolleisuuden lasku tarkasteluajalla oli 6,6 % miehillä ja 4,8 % naisilla, ja se oli suurempaa diabeetikoiden joukossa kuin taustaväestössä. Ylikuolleisuuden vuosittainen väheneminen oli 4,3 % miehillä ja 2,6 % naisilla. Ylikuolleisuus oli kuitenkin tutkimusjakson päättyessäkin vielä kaksinkertaista. (Jorgensen ym. 2013)
Suomalaisessa yli 17 000 tyypin 1 diabeetikkoa käsittävässä tutkimuksessa kuolleisuus oli pysynyt vakiona riippumatta siitä, millä vuosikymmenellä (1970-, 1980- ja 1990-luvulla) henkilö oli sairastunut diabetekseen (Harjutsalo ym. 2011). Kun alle 15-vuotiaina sairastuneet erotettiin 15–29-vuotiaina sairastuneista, tulokset muuttuivat. Lapsena sairastuneilla kuolleisuus oli pienentynyt ensimmäisen 20 diabetesvuoden aikana, mutta nuorena aikuisena sairastuneiden kuolleisuus oli lisääntynyt.
Koko seurannan aikana lapsena sairastuneiden kuolleisuusriski oli 3,6-kertainen ja nuorella aikuisiällä sairastuneilla 2,8-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Lapsena 1970-luvulla
50
sairastuneiden kuolleisuusriski oli 3,5-kertainen ensimmäisen 20 sairastamisvuoden aikana, kun se oli enää 1,9-kertainen 1980-luvun loppupuolella sairastuneilla. Vastaavat luvut nuorella aikuisiällä sairastuneilla olivat 1,4 ja 2,9. (Harjutsalo ym. 2011.)
Samaan tulokseen päädyttiin erityyppisellä tutkimusasetelmalla, jossa käytettiin
valtakunnallisista rekistereistä koottua FinDM II-aineistoa. Vaikka kokonaiskuolleisuus onkin vähentynyt, niin insuliiniriippuvaisten diabeetikoiden ylikuolleisuus vastaavanikäiseen taustaväestöön verrattuna pysyi vuodesta 1996 vuoteen 2007 lähes ennallaan. Erityisen huolestuttavaa oli, että naisten ylikuolleisuus kasvain- ja sepelvaltimotautikuolleisuudessa kasvoi (Forssas 2010).
Diabeteksen kustannukset
Diabeetikkojen sairaanhoidon kokonaiskustannukset Suomessa vuonna 2007 olivat 1 304 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannuksilla tarkoitetaan kaikkia diabetesta sairastavien
sairaanhoitoon kuluvia kustannuksia, vaikka ne eivät mitenkään liittyisi diabeteksen hoitoon.
Suurimmat kustannuserät olivat erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito (333,8 miljoonaa euroa) ja lääkkeet (324,8 miljoonaa euroa). Terveyskeskushoidon kokonaiskustannukset olivat yhteensä 459 miljoonaa euroa ja erikoissairaanhoidon 480,2 miljoonaa euroa. Molempien osuus
sairaanhoidon kustannuksista oli runsas kolmasosa (35 % ja 37 %). (Jarvala 2010)
Diabeteksen aiheuttamat lisäkustannukset olivat vuonna 2007 yhteensä 832,6 miljoonaa euroa.
Lisäkustannukset sisältävät diabeteksesta ja myös muiden sairauksien hoidosta aiheutuvat sairaanhoidon kustannukset, mikäli näihin liittyy lisäkustannuksia diabeteksen vuoksi, ja ne ylittävät ei-diabeetikkojen sairaanhoidon kustannukset. Diabeteksen aiheuttamat
erikoissairaanhoidon kustannukset (272 miljoonaa euroa) ja terveyskeskushoidon kustannukset (273,4 miljoonaa euroa) olivat kummatkin noin kolmanneksen (33 %) lisäkustannuksista.
Lääkekustannukset olivat 247,2 miljoonaa euroa (29 %). Terveyskeskusten ja
erikoissairaanhoidon vuodeosastokustannusten osuus oli yhtä suuri, 23 %. Hoitovälineiden osuus diabeteksen aiheuttamista lisäkustannuksista oli 5 % (40 miljoonaa euroa). (Jarvala 2010) Diabeetikoista 41,4 %:lla (N=127 144) oli seuranta-ajan päättyessä vuonna 2007 todettu jokin lisäsairaus vuosina 1998–2007. Lisäsairauksia saaneiden diabeetikkojen kokonaiskustannukset vuonna 2007 olivat 708,5 miljoonaa euroa, kun lisäsairauksilta välttyneiden diabeetikkojen kustannukset olivat 336,2 miljoonaa euroa, eli lisäsairauksista kärsivien kokonaiskustannukset olivat yli kaksinkertaiset niiltä välttyneisiin verrattuna. Lisäsairauksia saaneiden tyypin 1 diabeetikkojen terveyskeskuksen vuodeosastokustannukset olivat kymmenen kertaa ja erikoissairaanhoidon vuodeosastokustannukset viisi kertaa suuremmat kuin niiltä välttyneiden tyypin 1 diabeetikkojen kustannukset (Kuva 17).
51
Kuva 18. Lisäsairauksia saaneiden ja niiltä välttyneiden Tyypin 1 diabetesta sairastavien
henkilöiden vuodeosastohoidon, erikoissairaanhoidon avohoidon ja lääkeostojen kustannukset yhteensä vuonna 2007 (miljoonaa euroa, vuoden 2007 rahassa).
Diabeteksesta aiheutuvat lisäkustannukset diabeetikkoa kohti olivat lisäsairauksia saaneilla keskimäärin 3,7 kertaa suuremmat kuin niiltä välttyneillä diabeetikoilla. Tyypin 1 diabeetikoilla ne olivat kuusi kertaa suuremmat kuin lisäsairauksilta välttyneillä diabeetikoilla. (Jarvala 2010) Kankaan vuoden 1997 tutkimuksessa lisäsairauksia saaneen tyypin 1 diabetesta sairastavan lisäkustannukset (6 480 euroa) olivat 12-kertaiset lisäsairauksilta välttyneisiin (556 euroa) verrattuna. (Kangas 2002). Tutkimusten välinen ero selittyy verrokkiaineiston käytöllä. Jarvalan tutkimuksessa verrokkina käytettiin keskimääräistä väestöverrokkia, kun Kankaan tutkimuksessa verrokki oli ikä- ja sukupuolitäsmätty.
Molempien edellä mainittujen tutkimusten tulokset tukevat näkemystä, että taloudellisesti on erittäin järkevää hoitaa diabeetikkoja siten, että lisäsairauksien ilmaantuminen saataisiin estettyä tai ainakin siirrettyä mahdollisimman pitkään. Siten saataisiin diabeteksen hoidon kokonaiskustannuksia merkittävästi pienennettyä (Kangas 2002 ja Jarvala 2010).
Kustannuksia arvioitaessa on huomioitava myös tuottavuuskustannukset, eli
sairauspoissaoloista, ennenaikaisesta eläkkeelle jäämisestä sekä ennenaikaisista kuolemista aiheutuneet kustannukset. Diabetesta sairastavilla nämä ovat kokonaisuutena suunnilleen yhtä suuret, kuin sairaanhoidon kustannukset. (Jarvala 2010)
52
Kirjallisuutta ja lähteitä
Ahola A. Diabeetikon omahoidon esteitä. Diabetes ja lääkäri. 2013;42(4):15-19.
Andersen AR, Christiansen JS, Andersen JK, Kreiner S, Deckert T. Diabetic nephropathy in Type 1 (insulin-dependent) diabetes: an epidemiological study. Diabetologia. Dec 1983;25(6):496-501.
Anderson RJ, Freedland KE, Clouse RE, Lustman PJ. The prevalence of comorbid depression in adults with diabetes: a meta-analysis. Diabetes care. Jun 2001;24(6):1069-1078.
Astrup AS, Tarnow L, Rossing P, Pietraszek L, Riis Hansen P, Parving HH. Improved prognosis in type 1 diabetic patients with nephropathy: a prospective follow-up study. Kidney international.
Sep 2005;68(3):1250-1257.
Barnard KD, Skinner TC, Peveler R. The prevalence of co-morbid depression in adults with Type 1 diabetes: systematic literature review. Diabetic medicine : a journal of the British Diabetic Association. Apr 2006;23(4):445-448.
Barua RS, Ambrose JA. Mechanisms of coronary thrombosis in cigarette smoke exposure.
Arteriosclerosis, thrombosis, and vascular biology. Jul 2013;33(7):1460-1467.
Berhan Y, Waernbaum I, Lind T, Möllsten A, Dahlquist G; Swedish Childhood Diabetes Study Group. Thirty years of prospective nationwide incidence of childhood type 1 diabetes: the accelerating increase by time tends to level off in Sweden. Diabetes. 2011 Feb;60(2):577-81.
Beulens JW, Kruidhof JS, Grobbee DE, Chaturvedi N, Fuller JH, Soedamah-Muthu SS. Alcohol consumption and risk of microvascular complications in type 1 diabetes patients: the EURODIAB Prospective Complications Study. Diabetologia. Sep 2008;51(9):1631-1638.
Bojestig M, Arnqvist HJ, Hermansson G, Karlberg BE, Ludvigsson J. Declining incidence of
nephropathy in insulin-dependent diabetes mellitus. The New England journal of medicine. Jan 6 1994;330(1):15-18.
Borch-Johnsen K, Kreiner S. Proteinuria: value as predictor of cardiovascular mortality in insulin dependent diabetes mellitus. Br Med J (Clin Res Ed). Jun 27 1987;294(6588):1651-1654.
Borch-Johnsen K, Andersen PK, Deckert T. The effect of proteinuria on relative mortality in type 1 (insulin-dependent) diabetes mellitus. Diabetologia. Aug 1985;28(8):590-596.
Brownlee M. The pathobiology of diabetic complications: a unifying mechanism. Diabetes. Jun 2005;54(6):1615-1625
Bruno G, Maule M, Biggeri A, Ledda A, Mannu C, Merletti F, Songini M; Sardinian Group for Diabetes Epidemiology. More than twenty years of registration of type 1 diabetes in Sardinian
53
children: temporal variations of incidence with age, period of diagnosis and year of birth.
Diabetes 62:3542-6, 2013
Burger W, Hovener G, Dusterhus R, Hartmann R, Weber B. Prevalence and development of retinopathy in children and adolescents with type 1 (insulin-dependent) diabetes mellitus. A longitudinal study. Diabetologia. Jan 1986;29(1):17-22.
Conway B, Miller RG, Costacou T, et al. Temporal patterns in overweight and obesity in Type 1 diabetes. Diabetic medicine : a journal of the British Diabetic Association. Apr 2010;27(4):398-404.
Cryer PE. The Barrier of Hypoglycemia in Diabetes. Diabetes. Dec 2008; 57(12): 3169–3176.
Dahlquist G, Kallen B. Mortality in childhood-onset type 1 diabetes: a population-based study.
Diabetes care. Oct 2005;28(10):2384-2387.
Dawn. 2012. http://www.dawnstudy.com/dawnprogramme/studyresults.asp luettu 26.3.2014/JW)
DCCT. The Diabetes Control and Complications Trial Research Group. The effect of intensive treatment of diabetes on the development and progression of long-term complications in insulin-dependent diabetes mellitus. The New England journal of medicine. Sep 30 1993;329(14):977-986.
DeBiase CB & Austin SL. Oral Health and older adults. The Journal of Dental Hygiene. American dental hygienists` association continuing education 2003 (77)1-3, 125-143.
de Boer IH, Group DER. Kidney disease and related findings in the diabetes control and complications trial/epidemiology of diabetes interventions and complications study. Diabetes care. Jan 2014;37(1):24-30.
de Boer IH, Rue TC, Cleary PA, et al. Long-term renal outcomes of patients with type 1 diabetes mellitus and microalbuminuria: an analysis of the Diabetes Control and Complications
Trial/Epidemiology of Diabetes Interventions and Complications cohort. Archives of internal medicine. Mar 14 2011;171(5):412-420.
Diabeetikon jalkaongelmat (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Diabetesliiton lääkärineuvoston, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2009 (viitattu 6.5.2014).
Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
Diabeettinen nefropatia (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2007 (viitattu 6.5.2014). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
54
Diabeettinen retinopatia (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2006 (viitattu 6.5.2014). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
Diabetes (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä.
Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu 6.5.2014). Saatavilla Internetissä:
www.käypähoito.fi
Diabetes Epidemiology Research International Mortality Study Group. International evaluation of cause-specific mortality and IDDM. Diabetes Care 1991a;14:55-60.
Diabetes Epidemiology Research International Mortality Study Group. Major cross-country differences in risk of dying for people with IDDM. Diabetes Care 1991b;14:49-54.
Diabetesliitto. Tavoiteohjelma 2007-2011.
EDIC. Complications Trial/Epidemiology of Diabetes I, Complications Research G, et al. Modern-day clinical course of type 1 diabetes mellitus after 30 years' duration: the diabetes control and complications trial/epidemiology of diabetes interventions and complications and Pittsburgh epidemiology of diabetes complications experience (1983-2005). Archives of internal medicine.
Jul 27 2009;169(14):1307-1316.
Fagerudd JA, Tarnow L, Jacobsen P, et al. Predisposition to essential hypertension and development of diabetic nephropathy in IDDM patients. Diabetes. Mar 1998;47(3):439-444.
FinDM II. Tutkimusaineisto. Julkaisematon tieto. 2009.
Finne P, Reunanen A, Stenman S, Groop PH, Gronhagen-Riska C. Incidence of end-stage renal disease in patients with type 1 diabetes. JAMA : the journal of the American Medical
Association. Oct 12 2005;294(14):1782-1787.
Feodoroff M, Harjutsalo V, Forsblom C, et al. Smoking increases the incidence of diabetic nephropathy and end stage renal disease in patients with type 1 diabetes. Paper presented at:
49th Annual Meeting of the European-Association-for-the-Study-of-Diabetes (EASD)2013;
Barcelona, Spain.
Forbes JM, Cooper ME, Oldfield MD, Thomas MC. Role of advanced glycation end products in diabetic nephropathy. Journal of the American Society of Nephrology : JASN. Aug 2003;14(8 Suppl 3):S254-258.
Forsblom C. Henkilökohtainen tiedonanto. Huhtikuu 2014.
55
Forssas E, Sund R, Manderbacka K, Arffman M, Ilanne-Parikka P and Keskimäki I. Increased cancer mortality in diabetic people treated with insulin: a register-based follow-up study. BMC Health Services Research 2013, 13:267
Forssas E, Manderbacka K, Arffman M, Keskimaki I. Socio-economic predictors of mortality among diabetic people. Eur J Public Health. Jun 2011;22(3):305-310.
Forssas E, Sund R, Manderbacka K, Arffman M, Ilanne-Parikka P, Keskimaki I. Diabeetikoilla yhä suuri ylikuolleisuus muuhun väestöön verrattuna. Suomen Lääkärilehti 2010;65(26-31):2359-2367.
Forssas E, Keskimaki I, Reunanen A, Koskinen S. Widening socioeconomic mortality disparity among diabetic people in Finland. Eur J Public Health. Mar 2003;13(1):38-43.
Gallego PH, Craig ME, Hing S, Donaghue KC. Role of blood pressure in development of early retinopathy in adolescents with type 1 diabetes: prospective cohort study. Bmj. 2008;337:a918.
Groop PH, Thomas MC, Moran JL, et al. The presence and severity of chronic kidney disease predicts all-cause mortality in type 1 diabetes. Diabetes. Jul 2009;58(7):1651-1658.
Gruessner RW, Gruessner AC. The current state of pancreas transplantation. Nature reviews.
Endocrinology. Sep 2013;9(9):555-562.
Haapio M, Helve J, Groop PH, Gronhagen-Riska C, Finne P. Survival of patients with type 1 diabetes receiving renal replacement therapy in 1980-2007. Diabetes Care. Aug
2010;33(8):1718-1723.
Harjutsalo V. Henkilökohtainen tiedonanto. Huhtikuu. 2014a
Harjutsalo V, Feodoroff M, Forsblom C, Groop PH, FinnDiane Study G. Patients with Type 1 diabetes consuming alcoholic spirits have an increased risk of microvascular complications.
Diabetic medicine : a journal of the British Diabetic Association. Feb 2014b;31(2):156-164.
Harjutsalo V, Maric-Bilkan C, Forsblom C, Groop PH. Impact of sex and age at onset of diabetes on mortality from ischemic heart disease in patients with type 1 diabetes. Diabetes care. Jan 2014c;37(1):144-148.
Harjutsalo V, Sund R, Knip M, Groop P-H. Incidence of Type 1 Diabetes in Finland. JAMA July 24/31, 2013 Volume 310, Number 4.
Harjutsalo V, Maric C, Forsblom C, Thorn L, Waden J, Groop PH. Sex-related differences in the long-term risk of microvascular complications by age at onset of type 1 diabetes. Diabetologia.
Apr 21 2011a
Harjutsalo V, Forsblom C, Groop PH. Time trends in mortality in patients with type 1 diabetes:
nationwide population based cohort study. Bmj. 2011b;343:d5364.
56
Harjutsalo V, Sjöberg L & Tuomilehto J. Time trends in the incidence of type 1 diabetes in Finnish children: a cohort study. Lancet 2008; 371:1777-82.
Harjutsalo V, Katoh S, Sarti C, Tajima N, Tuomilehto J. Population-based assessment of familial clustering of diabetic nephropathy in type 1 diabetes. Diabetes. Sep 2004;53(9):2449-2454.
Haukka J, Hoti F, Erästö P, Saukkonen T, Mäkimattila S, Korhonen P. Evaluation of the incidence and risk of hypoglycemic coma associated with selection of basal insulin in the treatment of diabetes: a Finnish register linkage study. Pharmacoepidemiology and Drug Safety.
Volume 22, Issue 12, pages 1326–1335, December 2013
Heinonen, T. Yleissairaudet suun terveydenhoidossa. 2008. Idies KY.
Hakkarainen P, Moilanen L, Hänninen V, Heikkinen J, Huttunen E, Räsänen K. Tyypin 1 diabetesta sairastava työelämässä. Publication of the University of Easterns Finland. Reports and studies in Health Sciences No 6. Kuopio. 2011.
Hietala K, Waden J, Forsblom C, et al. HbA1c variability is associated with an increased risk of retinopathy requiring laser treatment in type 1 diabetes. Diabetologia. Apr 2013;56(4):737-745.
Hietala K, Waden J, Forsblom C, et al. HbA1c variability is associated with an increased risk of retinopathy requiring laser treatment in type 1 diabetes. Diabetologia. Apr 2013;56(4):737-745.
Hietala K, Forsblom C, Summanen P, Groop PH. Heritability of proliferative diabetic retinopathy.
Diabetes. Aug 2008;57(8):2176-2180.
Honkasalo M, Elonheimo O, Sane T. Severe hypoglycaemia in drug-treated diabetic patients needs attention: A population-based study. Scandinavian Journal of Primary Health Care, 2011;
29: 165–170.
Hovind P, Tarnow L, Rossing K, et al. Decreasing incidence of severe diabetic microangiopathy in type 1 diabetes. Diabetes care. Apr 2003;26(4):1258-1264.
Hsu D, Zimmer V. Canadian Diabetes Association National Nutrition Committee Technical Review: Advanced Glycation End-products in Diabetes Management. Can J Diabetes 2010;34(2):136-140.
Ikonen TS, Sund R, Venermo M, Winell K. Fewer major amputations among individuals with diabetes in Finland in 1997-2007: a population-based study. Diabetes care. Dec
2010;33(12):2598-2603.
Jang EH, Park YM, Hur J, et al. Higher levels of small dense low-density lipoprotein (LDL) are associated with cardiac autonomic neuropathy in patients with type 2 diabetes. Diabetic medicine : a journal of the British Diabetic Association. Jun 2013;30(6):694-701.
57
Jarvala T, Raitanen J, Rissanen P. Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998-2007. 2010.
Diabetesliitto.
Jenkins AJ, Lyons TJ, Zheng D, et al. Lipoproteins in the DCCT/EDIC cohort: associations with diabetic nephropathy. Kidney international. Sep 2003;64(3):817-828.
Jorgensen ME, Almdal TP, Carstensen B. Time trends in mortality rates in type 1 diabetes from 2002 to 2011. Diabetologia. 2013 Nov;56(11):2401-4.
Juvenile Diabetes Research Foundation Continous Glucose Monitorin Study Group. The Effect of Continuous Glucose Monitoring in Well-Controlled Type 1 Diabetes. Diabetes Care. August 2009 vol. 32 no. 8 1378-1383.
Kangas T. 2002. Diabeetikkojen terveyspalvelut ja niiden kustannukset. Helsinkiläisten diabeetikkojen verrokkikontrolloitu poikkileikkaustutkimus. Helsinki: Kansaneläkelaitos Kela. Apteekkien lääkemyynti, josta on maksettu sv-korvausta –tilasto. Henkilökohtainen tiedonanto maaliskuu 2014.
Kela. Kuntoutustilasto 2013. http://www.kela.fi/vuositilastot_kelan-kuntoutustilasto Keskinen P. Henkilökohtainen tiedonanto huhtikuu 2014.
Koski S. Diabetesbarometri 2010. Suomen Diabetesliitto ry Tampere. 2011.
Koski S & Sund R. Diabeetikoiden määrä lisääntyy, mutta lisäsairaudet vähenevät. Diabetes ja lääkäri 2010;39(1):7-11
Klein R, Klein BE, Moss SE, Davis MD, DeMets DL. The Wisconsin epidemiologic study of diabetic retinopathy. II. Prevalence and risk of diabetic retinopathy when age at diagnosis is less than 30 years. Archives of ophthalmology. Apr 1984;102(4):520-526.
Krans
Krolewski AS, Warram JH, Christlieb AR, Busick EJ, Kahn CR. The changing natural history of nephropathy in type I diabetes. Am J Med. May 1985;78(5):785-794.
Kyto JP, Harjutsalo V, Forsblom C, et al. Decline in the cumulative incidence of severe diabetic retinopathy in patients with type 1 diabetes. Diabetes care. Sep 2011;34(9):2005-2007.
Laatikainen, T. Vertaistoiminta kannattaa. Asumispalvelusäätiö ASPA. 2010.
LaClair RE, Hellman RN, Karp SL, et al. Prevalence of calcidiol deficiency in CKD: a cross-sectional study across latitudes in the United States. American journal of kidney diseases : the official journal of the National Kidney Foundation. Jun 2005;45(6):1026-1033.
58
Lachin JM, Orchard TJ, Nathan DM, Group DER. Update on cardiovascular outcomes at 30 years of the diabetes control and complications trial/epidemiology of diabetes interventions and complications study. Diabetes care. Jan 2014;37(1):39-43.
Laing SP, Jones ME, Swerdlow AJ, Burden AC, Gatling W. Psychosocial and socioeconomic risk factors for premature death in young people with type 1 diabetes. Diabetes care. Jul
2005;28(7):1618-1623.
Laing SP, Swerdlow AJ, Slater SD, et al. Mortality from heart disease in a cohort of 23,000 patients with insulin-treated diabetes. Diabetologia. Jun 2003;46(6):760-765.
Laing SP, Swerdlow AJ, Slater SD, et al. The British Diabetic Association Cohort Study, II: cause-specific mortality in patients with insulin-treated diabetes mellitus. Diabetic medicine : a journal of the British Diabetic Association. Jun 1999;16(6):466-471.
Lankinen 2013
Lehto M. Bakteeriperäiset infektiot ja diabeettinen munuaistauti. Diabetes ja lääkäri.
2013(3):14-20.
Livingstone SJ, Looker HC, Hothersall EJ, et al. Risk of cardiovascular disease and total mortality in adults with type 1 diabetes: Scottish registry linkage study. PLoS medicine.
2012;9(10):e1001321.
Lopez-de-Andres A, Martinez-Huedo MA, Carrasco-Garrido P, Hernandez-Barrera V, Gil-de-Miguel A, Jimenez-Garcia R. Trends in lower-extremity amputations in people with and without diabetes in Spain, 2001-2008. Diabetes care. Jul 2011;34(7):1570-1576.
McKnight 2013
Lounamaa R. Mortality in Finnish Patients with Insulin-Dependent Diabetes Mellitus. A Follow-up Study of Patients Daignoset when under Twenty Years of Age. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML:126. 1993.
Maric C. Sex, diabetes and the kidney. American journal of physiology. Renal physiology. Apr 2009;296(4):F680-688.
Marshall SM. Diabetic nephropathy in type 1 diabetes: has the outlook improved since the 1980s? Diabetologia. Sep 2012;55(9):2301-2306.
Mattock MB, Cronin N, Cavallo-Perin P, et al. Plasma lipids and urinary albumin excretion rate in Type 1 diabetes mellitus: the EURODIAB IDDM Complications Study. Diabetic medicine : a journal of the British Diabetic Association. Jan 2001;18(1):59-67.
59
McKnight JA. An international collaboration to compare glycaemic control among people with type 1 diabetes. EASD virtual meeting. 2013.
http://www.easdvirtualmeeting.org/resources/6799 / luettu 4.3.2014.
Mikkonen I. Sairastuneen vertaistuki. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 173.
2009.
Mogensen UM, Jensen T, Kober L, et al. Cardiovascular autonomic neuropathy and subclinical cardiovascular disease in normoalbuminuric type 1 diabetic patients. Diabetes. Jul
2012;61(7):1822-1830.
Mollsten A, Svensson M, Waernbaum I, et al. Cumulative risk, age at onset and sex-specific differences for developing end-stage renal disease in young patients with type 1 diabetes. A nationwide population based cohort study. Diabetes. Apr 27 2010.
Morimoto A, Onda Y, Nishimura R, et al. Cause-specific mortality trends in a nationwide population-based cohort of childhood-onset type 1 diabetes in Japan during 35 years of follow-up: the DERI Mortality Study. Diabetologia. Oct 2013;56(10):2171-2175.
Muhlhauser I, Bender R, Bott U, et al. Cigarette smoking and progression of retinopathy and nephropathy in type 1 diabetes. Diabetic medicine : a journal of the British Diabetic Association.
Jun 1996;13(6):536-543.
Munuaistautirekisterin vuosiraportti 2012. Munuais- ja maksaliitto. 2013. Helsinki.
Mustajoki P. Diabeettinen neuropatia (diabeteksen hermovaurio). http://www.terveyskirjasto.fi.
Lääkärikirja Duodecim. Duodecim 4.11.2013.
Nathan DM, Zinman B, Cleary PA, Backlun J-Y, Genuth S, Miller R, Orchard TJ, and Diabetes Control and Complications Trial/Epidemiology of Diabetes Interventions and Complications (DCCT/EDIC) Research Group. Modern-Day Clinical Course of Type 1 Diabetes Mellitus After 30 Years’ Duration. Arch Intern Med. 2009 Jul 27;169(14):1307-16.
Nordwall M, Bojestig M, Arnqvist HJ, Ludvigsson J. Declining incidence of severe retinopathy and persisting decrease of nephropathy in an unselected population of Type 1 diabetes-the
Linkoping Diabetes Complications Study. Diabetologia. Jul 2004;47(7):1266-1272.
Nuutinen H, 2010: Diabeteksen vaikutuksia elämänlaatuun diabetesspesifillä ADDQoL19- mittarilla arvioituna - arviointivälineen toimivuus suomalaisessa aineistossa.
Lisensiaatintutkimus. Terveyspsykologian erikoispsykologin koulutus. Helsingin yliopisto.
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Elokuu 2010.
Nuutinen, H. 2010: Diabetesta sairastavan elämänlaadun arvioinnista. Dehkoraportti 2010:1.
Diabetesliitto.
Ojamo M. Näkövammarekisterin vuosikirja 2012. Helsinki. 2013.
60
Pambianco G, Costacou T, Ellis D, Becker DJ, Klein R, Orchard TJ. The 30-year natural history of type 1 diabetes complications: the Pittsburgh Epidemiology of Diabetes Complications Study experience. Diabetes. May 2006;55(5):1463-1469.
Patterson CC, Dahlquist G, Harjutsalo V, et al. Early mortality in EURODIAB population-based cohorts of type 1 diabetes diagnosed in childhood since 1989. Diabetologia. Dec
2007;50(12):2439-2442.
Reini K. Diabetes Causes Substantial Losses for the Finnish Economy. Discussion Paper 14/2013.
Nationa Institut for Health and Welfare.
Rosenfalck AM, Almdal T, Viggers L, Madsbad S, Hilsted J. A low-fat diet improves peripheral insulin sensitivity in patients with Type 1 diabetes. Diabetic medicine : a journal of the British Diabetic Association. Apr 2006;23(4):384-392.
Saarni S, Pietiläinen K & Rissanen A. Syömishäiriöt ja tyypin I diabetes. Duodecim, 2003; 119, 1124-1130.
Sawicki PT, Didjurgeit U, Muhlhauser I, Bender R, Heinemann L, Berger M. Smoking is associated with progression of diabetic nephropathy. Diabetes care. Feb 1994;17(2):126-131.
Schalkwijk CG, Poland DC, van Dijk W, et al. Plasma concentration of C-reactive protein is increased in type I diabetic patients without clinical macroangiopathy and correlates with markers of endothelial dysfunction: evidence for chronic inflammation. Diabetologia. Mar 1999;42(3):351-357.
Scottish diabetes survey 2012. Scottish Diabetes Survey Monitoring Group.
http://www.diabetesinscotland.org.uk/Publications.aspx?catId=3
Seet RC, Loke WM, Khoo CM, et al. Acute effects of cigarette smoking on insulin resistance and arterial stiffness in young adults. Atherosclerosis. Sep 2012;224(1):195-200.
Secrest AM, Becker DJ, Kelsey SF, Laporte RE, Orchard TJ. Cause-specific mortality trends in a large population-based cohort with long-standing childhood-onset type 1 diabetes. Diabetes.
Dec 2010;59(12):3216-3222.
Secrest AM, Becker DJ, Kelsey SF, LaPorte RE, Orchard TJ. All-cause mortality trends in a large population-based cohort with long-standing childhood-onset type 1 diabetes: the Allegheny County type 1 diabetes registry. Diabetes care. Dec 2010;33(12):2573-2579.
Skrivarhaug T, Stene LC, Drivvoll AK, Strøm H, Joner G; Norwegian Childhood Diabetes Study Group. Incidence of type 1 diabetes in Norway among children aged 0–14 years between 1989 and 2012: has the incidence stopped rising? Results from the Norwegian Childhood Diabetes Registry. Diabetologia 57:57–62, 2014.