Although this study was just the first attempt to uncover the possible links between personality and everyday music use, it gave some valuable insight to the question. Similar to findings from broader study on the connections of media exposure and personality, we too found a link between personality and the way individuals choose to use this great media –music – in their daily lives. Interestingly Extroverts, who have been shown to prefer interpersonal connections to mediated activities, are indeed capable of efficiently using a form of media that doesn’t necessarily interfere with their primary need for interpersonal communication. On the contrary, it could be seen as a welcome addition to their daily lives, fulfilling their need for sensory stimulation. Equally interesting was finding the result of open individuals’ preference to mainly use music for aesthetic experiences and self-expression, so accurately trait congruent.
Before starting this study, the topic seemed most definitely interesting, but more importantly, linking personality in everyday music use appeared to be nearly self-evident.
The almost complete lack of research on this topic was a big surprise to say the least, but when making the decision to take this study on, it only made it look more like a privilege.
I believe, that the new results of this study will well fit both practical and theoretical use, possibly giving the field of personality psychology a starting point to further discover the
underlying processes and determinants of how different individuals behave in their daily lives. Other possible ways of applying the results to practice outside of this research domain could be to utilize the results for media marketing and advertizing purposes, though sometimes these kinds of applications can have negative associations. Albeit something to remember, as an inalienable part of modern life, music – the multitude of ways it is used, and the variety of the users themselves, make the benefits of finding new facets of human behavior far surpass the sometimes negative connotation of media advertising and marketing.
The research on this topic is only beginning, and hopefully, we will see an increasing interest toward music use and personality in the near future. For example, repeating this study on a larger scale, or perhaps in a different country, would definitely be an interesting continuation of this topic in future research. An intriguing subject could also be to determine the reasons behind the trait-specific preferences in music use.
Exploring the connections between personality and something so universally loved and cherished as music, has been both joyous and eye opening, but the lack of previous research on the subject highlighted the clear and pressing need for further study. Already in the fifties, a distinguished personality psychologist Raymond Cattell stated the effects of music to be so powerful ‘that one is surprised to find in the history of psychology and psychotherapy so little experimental, or even speculative, reference to the use of music”
(Cattell & Saunders, 1954, p. 3). Now, more than 50 years later, this topic is even more current and important than ever before.
“There’s still no better way than through music to be surprised by life.”
- Simon Frith
REFERENCES
Bedhauzer, E.J. & Bedhauzer-Schmelkin, L. 1991. Measurement, design, and analysis: An integrated approach. Hillside, NJ: Lawrence Erlbaum.
Cattell, R. B., & Saunders D. R. 1954. Musical preferences and personality diagnosis: A factorization of one hundred and twenty themes. Journal of Social Psychology. 39, 3–24.
Clarke, E., Dibben, N. & Pitts, S. 2012. Music and Mind in Everyday Life. (pp. 1-14, 79-99, 101-124). Oxford: Oxford University Press.
Chamorro-Premuzic, T. & Furnham, A. 2007. Personality and Music: Can traits explain how people use music in everyday life? The British Journal of Psychology. 98, 177-185.
Chamorro-Premuzic, T., Gomà-i-Freixanet, M., Furnham, A. & Muro, A. 2009.
Personality, Self-Estimated Intelligence, and Uses of Music: A Spanish Replication and Extension Using Structural Equation Modeling. Psychology of Aesthetics, Creativity and the Arts. 3, 149-155.
Costa, P.T., Jr. & McCrae, R.R. 1985. The NEO Personality Inventory manual. Odessa, FL: Psychological Assessment Resources.
Costa, P.T. Jr. & McCrae, R.R. 1988. From catalog to classification: Murray’s needs and the Five Factor Model. Journal of Personality and Social Psychology. 55, 258-265.
Costa, P.T., Jr. & McRae, R.R. 1992. Revised NEO Personality inventory (NEO-PI-R) and NEO Five-Factor Inventory (NEO-FFI) professional manual. Odessa, FL:
Psychological Assessment Resources.
Daoussis, I. and McKelvie, S. 1986. Musical preferences and effects of music on a reading comprehension test for extraverts and introverts. Perceptual and Motor Skills. 62, 283±289.
DeYoung, C.G. 2011. Intelligence and Personality. In Sternberg, R. J., & Kaufman, S. B., (eds.), The Cambridge handbook of intelligence (pp. 711–737). New York:
Cambridge University Press.
Eysenck, H.J. 1975. Dimensions of personality. London, Routledge and Kegan Paul Ltd.
Finn, S. 1997. Origins of Media exposure: Linking personality traits to TV, radio, print and film use. Communications Research, 24(5), 507-529.
Frith, S. 2002. Music and everyday life. Critical Quarterly. 44(1), 35-48.
Greasley A & Lamont A. 2009. Exploring Engagement with Music in Everyday Life using Experience Sampling Methodology. In the Proceedings of the 7th Triennial
Conference of the European Society for the Cognitive Sciences of Music (ESCOM2009). 165-174.
Hall, A. 2005. Audience Personality and the Selection of Media and Media Genres. Media Psychology. 7(4), 377-398.
John, O.P., Donahue, E. M. & Kentle, R. L. 1991. The Big Five Inventory – Versions 4a and 54. Berkley, CA: University of California, Berkley, Institute of Personality and Social Research.
Pipedown. 2011. (Online). The truth about piped music. (Reference taken 15.5.2013.)
<URL: http://www.pipedown.info/piped_music__the_facts>
John, O.P. & Srivastava, S. 1999. The Big Five Trait taxonomy: History, measurement, and theoretical perspectives. In Pervin, L.A. & John, O.P. (eds.), Handbook of Personality: Theory and research (2nd ed). (Pp. 102-138). New York: Guilford Press.
Joliffe, I.T. 2002. Principal Component Analysis. Second edition. New York: Springer-Verlag.
Juslin, P.N. & Laukka, P. 2004. Expression, Perception, and Induction of Musical Emotions: A Review and Questionnaire Study of Everyday Listening. Journal of New Music Research. 33(3), 217-238.
Juslin, P.N., Liljeström, S., Västfjäll, D, Barradas, G. & Silva, A. 2008. An experience sampling study of emotional reactions to music: Listener, music and situation.
Emotion. 8(5), pp. 668-683.
Juslin, P.N., Liljeström, S., Laukka, P., Västfjäll, D. & Lundqvist L-O. 2011. Emotional reactions to music in a nationally representative sample of Swedish adults.
Prevalence and causal inluences. Musicae Scientiae, 15(2), 174-207.
Kraaykamp, G. & van Eijck, E. 2005. Personality, media preferences and cultural participation. Personality and Individual Differences. 38, 1675-1688.
Katz, E., Blumer J.G. & Gurevitch, M. 1974. Uses and gratifications research. The Public Opinion Quarterly. 37(4), 509-523.
Lamont, A. & Webb R.J. 2010. Short- and long-term musical preferences: What makes a favorite piece of music? Psychology of Music. 38(2), 222-241.
McCrae, R. & Allik, J. 2002. Five-Factor Model in Personality Across Cultures (pp.1).
New York: Kluwer Academic/Plenum Publishers.
McCrae, R. 2007. Aesthetic chills as a universal marker of Openness to Experience.
Motivation and Emotion. 31, 5-11.
McCrae, R. & Costa, P. 1994. “Set like plaster?” Evidence for the stability of adult personality. In Heatherton, T. & Weinberg, J. (eds.), Can personality change?
Washington D.C.: American Psychological Association. (Pp. 21-40).
McCrae, R. & Costa, P. 2006. A Five Factor Theory of Personality. In (eds.) Personality in adulthood. A Five Factor Theory Perspective. New York: The Guilford Press. (Pp.
184-205).
McCrae, R & Costa, P. 2008. The Five-Factor Theory of Personality. In Pervin, L.A. &
John, O.P. (eds.), Handbook of Personality: Theory and research (3rd ed). New York: Guilford Press. (Pp. 159).
North, A. & Hargreaves, D. 2000. Musical preferences during and after relaxation and exercise. The American Journal of Psychology. 113(1), 43-63.
North, A., Hargreaves, D. & Hargreaves J. 2004. Uses of Music in Everyday Life. Music Preception. 22(1), 41-77.
North. A., Hargreaves, D. & O’Neill, S. 2000. The importance of music to adolescents.
British Journal of Educational Psychology. 70, 255-272.
Nusbaum, E.c. & Silvia, P.J. 2011. Shivers and timbres: Personality and the experience of chills from music. Social Psychology and Personality Science. 2,199-204.
Pervin, L. & John, O.P. 1997. Trait approaches: The Five Factor Model; Applications and evaluation of trait approaches to personality. In (eds) Personality. Theory and research. New York: John Wiley & Sons Inc. (Pp. 255-296)
Rentfrow, P.J. & Gosling, S.D. 2003. The Do Re Mi’s of Everyday Life: The Structure and Personality Correlates of Music Preferences. Journal of Personality and Social Psychology. 84, 1236-1256.
Rentfrow, P.J. & Gosling, S.D. 2006. Message in a ballad: The role of music preferences in interpersonal perception. Psychological Science. 17, (pp. 236-242).
Rentfrow, P.J. & McDonad, J. 2010. Preference, personality and emotion. In Juslin, P.N. &
Sloboda J. (eds.), Handbook of Music and Emotion. Oxford: Oxford University press. (Pp. 669-696).
Rolland, J. P. 2002. Cross-cultural generalizability of the FFM. McRae, R, & Allik, J.
(eds.), Five-Factor Model in Personality Across Cultures (pp. 9, 22).
Rosengren, K. E. (1974). Uses and gratifications: A paradigm outlines. In J. Blumer & E.
Katz (Eds.), The uses of mass communications: Current perspectives. Beverly Hillls: Sage. (Pp. 269–286).
Shlens, J. 2003. (online) Tutorial on principal component analysis. Derivation, discussion and singular value decomposition. (Reference taken 10.4.2013).
<URL: http://www.cs.princeton.edu/picasso/mats/PCA-Tutorial-Intuition_jp.pdf >
Sloboda, J., Lamont, A. & Greasley A. 2009. Choosing to hear music. Motivation, process, and effect. In Hallam, S., Cross, I. & Thaut, M. (eds.), The Oxford Handbok of Music Psychology. Oxford: Oxford University Press. (Pp. 431-440).
Sloboda, J., O’Neill, S & Ivaldi, A. 2001. Functions of music in everyday life. An
exploratory study using the Experience Sampling Method. Musicæ Scientiæ. V(1), 9-32.
Sloboda, J., & O’Neill, S. 2001. Emotions in everyday listening to music. In Juslin, P.N. &
Sloboda, J. (eds.). Music and Emotion. Theory and research. Oxford: Oxford University Press. (Pp. 415-429).
Vuoskoski, J. & Eerola, T. 2012. Can sad music really make you sad? Indirect measures of affective states induced by music and autobiographical memories. Psychology of Aesthetics, Creativity and the Arts. DOI:10.1037/a0026937.
Weaver, J. B. III (2000). Personality and entertainment preferences. In D. Zillmann, & P.
Vorderer (Eds.), Media entertainment: The psychology of its appeal. Mahwah, NJ:
Erlbaum. (Pp. 235–248).
ATTACHMENTS
Lyhyt linkki vastaamiseen: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?qid=1806 Kyselyn vastaajaryhmää on rajoitettu liittämällä se vastausryhmään.
Luonnetta ja musiikkia - Muokkaa kyselyn tietoja Kysymysryhmä(t):
Lue kysymykset ja vastausvaihtoehdot huolellisesti. On tärkeää että vastaat jokaiseen kohtaan! * merkatut kysymykset ovat pakollisia. Kyselyn vastaukset käsitellään täysin luottamuksellisesti.
Kyselyt Hae kyselypankista Käännä kyselysi englanniksi
Kyselyn esikatselu
Luonnetta ja musiikkia sivu (1/4)
Lue kysymykset ja vastausvaihtoehdot huolellisesti. On tärkeää että vastaat jokaiseen kohtaan! * merkatut kysymykset ovat pakollisia. Kyselyn vastaukset käsitellään täysin luottamuksellisesti.
Lyhyt linkki vastaamiseen: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?qid=1806 Kyselyn vastaajaryhmää on rajoitettu liittämällä se vastausryhmään.
Luonnetta ja musiikkia - Muokkaa kyselyn tietoja Kysymysryhmä(t):
Lue kysymykset ja vastausvaihtoehdot huolellisesti. On tärkeää että vastaat jokaiseen kohtaan! * merkatut kysymykset ovat pakollisia. Kyselyn vastaukset käsitellään täysin luottamuksellisesti.
Kyselyt Hae kyselypankista Käännä kyselysi englanniksi
Kyselyn esikatselu
Luonnetta ja musiikkia sivu (2/4)
Olen luonteeltani
Seuraavassa joitain persoonallisuuteen liittyviä väittämia. Arvioi miten hyvin nämä väittämät sopivat itseesi, ja vastaa annettujen vastausvaihtoehtojen mukaan.
Olen mielestäni henkilö, joka...
*8. Voi olla jokseenkin
*27. Voi olla kylmä ja etäinen
*28. Jatkaa sinnikkäästi kunnes tehtävä
*34. Pysyy rauhallisena tiukoissa tilanteissa
*35. Pitää eniten rutiininomaisesta työstä
*36. On seurallinen, sosiaalinen
*37. On joskus töykeä muita kohtaan
*38. Tekee suunnitelmia ja toteuttaa ne
*39. Hermostuu helposti
*40. Pohtii ja leikkii ajatuksilla mielellään
Täysin eri
mieltä Melko eri
mieltä Ei samaa eikä
eri mieltä Melko samaa
mieltä Täysin samaa mieltä
*41. Omaa vain vähän taiteellisia kiinnostuksen kohteita
*42. Tekee mielellään yhteistyötä muiden kanssa
*43. Antaa keskittymisensä herpaantua helposti
*44. On sivistynyt taiteen, musiikin tai kirjallisuuden alalla
Näytä edellinen sivu Näytä seuraava sivu
Lyhyt linkki vastaamiseen: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?qid=1806 Kyselyn vastaajaryhmää on rajoitettu liittämällä se vastausryhmään.
Luonnetta ja musiikkia - Muokkaa kyselyn tietoja Kysymysryhmä(t):
Lue kysymykset ja vastausvaihtoehdot huolellisesti. On tärkeää että vastaat jokaiseen kohtaan! * merkatut kysymykset ovat pakollisia. Kyselyn vastaukset käsitellään täysin luottamuksellisesti.
Kyselyt Hae kyselypankista Käännä kyselysi englanniksi
Kyselyn esikatselu
Luonnetta ja musiikkia sivu (3/4)
Musiikkimaku
Kerro miten paljon pidät kustakin musiikkityylistä
1 = pidän
Pop
Heavy Metal Rock
Elokuvamusiikki/Soundtrack Anna esimerkkejä
artisteista/teoksista, joista erityisesti pidät. Voit myös luetella pitämiäsi
musiikkityylejä, joita yllä olevassa karkeassa luokittelussa ei ollut.
Anna esimerkkejä
artisteista/teoksista, joita erityisesti inhoat. Voit myös luetella inhoamiasi
musiikkityylejä, joita yllä olevassa karkeassa luokittelussa ei ollut.
Näytä edellinen sivu Näytä seuraava sivu
Lyhyt linkki vastaamiseen: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?qid=1806 Kyselyn vastaajaryhmää on rajoitettu liittämällä se vastausryhmään.
Luonnetta ja musiikkia - Muokkaa kyselyn tietoja Kysymysryhmä(t):
Lue kysymykset ja vastausvaihtoehdot huolellisesti. On tärkeää että vastaat jokaiseen kohtaan! * merkatut kysymykset ovat pakollisia. Kyselyn vastaukset käsitellään täysin luottamuksellisesti.
Kyselyt Hae kyselypankista Käännä kyselysi englanniksi
Kuinka paljon kuuntelet musiikkia? (tuntia viikossa)
Millaisissa tilanteissa kuuntelet musiikkia?
ikinäen harvoin toisinaan usein lähes aina
Töissä Opiskellessa Lukiessa
Kotitöissä (siivous, tiskaaminen jne.)
Taustalla sosiaalisissa tilanteissa (bileet, romanttinen illallinen, jne.)
Mihin tarkoitukseen käytät musiikkia? Osoita erilaisten käyttötapojen merkitys oman kuuntelusi kannalta.
Tehostamaan (kunkin hetken) mielialaa (voi olla vaikka negat. fiilis)
Saan joskus kylmiä väreitä kun kuuntelen musiikkia
Musiikki vaikuttaa suoraan tunteisiini Musiikkikokoelmani on suurempi kuin useimmilla tuntemillani ihmisillä
Musiikki voi saada minut joskus itkemään
Lisätietoja
Kyllä Ei
Olen kiinnostunut kuulemaan selvityksen tuloksista
Kyllä Ei
Olen kiinnostunut osallistumaan mahdolliseen
<br>jatkotutkimukseen, mistä tullaan maksamaan koehenkilöpalkkio
Jos vastasit kyllä, ilmoita yhteystiedoksi
s-postiosoite<br> (tiedot pidetään erillään vastauksista ja säilytetään luottamuksellisina)
Näytä edellinen sivu