Eri biopolttoaineluokille käytetyt päästövaikutuskertoimet sekä arvio Suomessa vapautuvien päästöjen osuudesta. Päästövaikutuskerroin kuvaa

pääs-tövähenemää verrattuna fossiilisen polttoaineen käyttöön. Positiivinen luku tarkoit-taa, että päästöt kasvavat fossiiliseen vaihtoehtoon verrattuna. Lukuarvojen valin-taa on kuvattu seuraavissa alaluvuissa.

Tuoteryhmä

palmuöljy ja kasviöljyä Euroopasta -56 +100 0

rypsiöljy -38 -8 100

rypsiöljy ja jäterasva -83 -8 100

sokeriruoko, vilja, maissi ja sokerijuurikas -71 +10 0

sokeriruoko -71 -50 0

jätetaikina, mallasjäte ja perunankuoret -83 -50 100

Päästövaikutuskertoimen lisäksi arviossa on oleellista huomioida myös se, kuinka iso osa päästöistä vapautuu Suomessa ja kuinka paljon muualla maailmassa.

Koska tässä verrataan biopolttoaineita fossiilisiin polttoaineisiin, tulee huomioida keskeisimmät erot niiden tuotanto- ja käyttöketjun välillä. Suurin ero on se, että

liikenteen biopolttoaineet ovat hiilidioksidin osalta laskennallisesti nollapäästöisiä liikennesektorilla⁵, joten merkittävä osa niiden päästöistä aiheutuu tuotantoketjus-sa, kun taas fossiilisten polttoaineiden tapauksessa suurin osa päästöistä aiheutuu tyypillisesti polttovaiheessa ja siten liikennesektorilla.

Jos koko biopolttoaineen tuotantoketju on Suomessa, kaikki päästöt tapahtuvat Suomessa. Jos kaikki vaiheet tapahtuvat muualla ja Suomeen tuodaan valmis tuote, Suomessa ei laskennallisesti tapahdu muita päästöjä kuin kuljetuksen ja jakelun päästöt, jotka on oletettu yhtä suuriksi kuin fossiilisilla polttoaineilla.

Näiden kahden ryhmän (tuodaan valmis tuote tai koko valmistusketju Suomes-sa) lisäksi on käytössä Neste Oilin NExBTL-diesel, jonka raaka-aineet kasvate-taan ulkomailla, mutta itse tuote jalostekasvate-taan Suomessa. Jalostuksen päästöt ovat noin 10 % polton päästöistä (Nikander, 2008), mutta tässä on oletettu, että Neste Oilin jalostamalla biodieselillä korvataan fossiilista dieseliä, jonka Neste Oil olisi joka tapauksessa jalostanut Suomessa. Tässä on oletettu, että biodieselin ja fos-siilisen dieselin jalostuksen päästöt ovat suunnilleen yhtä suuret, eivätkä siten kasva biodieselin tuotannon lisääntymisen vuoksi.

HVO-diesel palmuöljystä

Vetykäsitellyn (HVO) palmuöljydieselin kasvihuonekaasuvaikutukset ovat RES-direktiivin (2009/28/EC) oletusarvojen mukaan -26 %, jos tuotannon metaania ei kerätä talteen, ja -65 %, jos talteenotto on järjestetty. Ainoastaan pienempi näistä kertoimista (-65 %) täyttää EU:n kestävyyskriteerit.

Monien kirjallisuuslähteiden mukaan arviot palmuöljy-HVO:n päästövähennyk-sistä ovat epävarmoja ja tulokset vaihtelevat paljon oletuksista riippuen (mm.

UNEP, 2011; Soimakallio & Koponen, 2011). Suurimpien arvioiden mukaan pal-muöljystä valmistettu biopolttoaine voi aiheuttaa jopa 20-kertaiset päästöt fossiili-seen polttoaineefossiili-seen nähden, mikäli palmuöljyplantaasi perustetaan suosademet-sään (UNEP, 2011). Vaikka EU:n RES-direktiivi ehkäisee suorien maankäytön muutosten mahdollisuutta, ei se toistaiseksi ota kantaa epäsuoriin maankäytön muutoksiin. EU:n komissio tosin parhaillaan pohtii sitä, miten epäsuoriin maankäy-tön muutoksiin tulisi RES-direktiivin puitteissa suhtautua (EC, 2010). Jos maan-käytön epäsuorat muutokset huomioidaan, ovat palmuöljystä valmistetun dieselin päästöt monien tutkimusten mukaan todennäköisesti fossiilisia polttoaineita suu-remmat (esim. Edwards ym., 2010; Searchinger ym., 2008).

Tässä hankkeessa laadituissa arvioissa ei ole huomioitu pessimistisimpiä ske-naarioita. Palmuöljydieselille on käytetty pienempänä kertoimena RES-direktiivin oletuskerrointa -65 % ja suurempana kertoimena +100 % eli kaksi kertaa fossiili-sen dieselin päästöt Reinhardtin (2007) esittämään arvioon perustuen.

5 Tässä on jätetty huomioimatta biopolttoaineiden polton aiheuttamat CH4- ja N2O-päästöt, sillä niissä ei ole merkittävää eroa biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden välillä (Mäkinen ym., 2006). Tässä ei ole huomioitu myöskään biopolttoaineiden tuotannon kuljetuksissa liikennesektorille aiheutuvia päästöjä.

Biodiesel palmuöljystä ja yleisesti Euroopassa tuotetusta kasviöljystä RES-direktiivissä muulle palmuöljybiodieselille (not hydrotreated) annetut päästö-vaikutusten oletuskertoimet ovat hieman suurempia kuin palmuöljy-HVO-dieselille:

-56 %, jos metaanin talteenotto on järjestetty, ja -19 %, jos talteenottoa ei ole.

Raaka-aineluokka ”kasviöljy Euroopasta” voi tarkoittaa esimerkiksi rapsiöljyä, auringonkukkaöljyä tai jotain muuta kasviöljyä. RES-direktiivissä näiden muiden tuotteiden oletuskertoimet kuitenkin mahtuvat palmuöljydieselin haarukkaan, jota on sovellettu tämän hankkeen arvioissa. Näiden lisäksi tälle tuoteryhmälle käytet-tiin myös +100 %:n päästövaikutuskerrointa kuten edellä palmuöljy-HVO-dieselille.

Biodiesel suomalaisesta rypsiöljystä

RES-direktiivissä ei ole annettu päästövaikutuksen oletuskerrointa rypsiöljydieselil-le. Lähin vastaava oletuskerroin on rapsiöljylle (rape seed biodiesel), jolle anne-taan oletuskertoimeksi -38 %. Euroopan unionissa tuotettuja raaka-aineita varten oletusarvoja voidaan kuitenkin käyttää vain, jos raaka-aineet on tuotettu jäsenval-tioiden toimittamissa luetteloissa mainituilla alueilla, joilla viljelystä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen voidaan olettaa olevan pienempiä tai samansuuruisia kuin RES-direktiivissä (direktiivin liite V, D-osa). Maa- ja metsätalousministeriön komissiolle toimittaman muistion (MMM, 2011a) mukaan rapsin viljelyn oletusarvo (29 g CO2ekv/MJ) ei alitu Suomessa millään NUTS 2 -alueella. Tämä johtuu erityi-sesti siitä, että Suomessa satotaso tarvittavaan typpilannoitukseen ja siitä aiheu-tuviin päästöihin nähden on merkittävästi pienempi kuin Euroopassa keskimäärin (Soimakallio ym. 2009).

Tässä hankkeessa on kokonaispäästövaikutusta arvioitaessa oletettu, että ryp-siöljybiodiesel on kokonaan kotimaista alkuperää. Pienempänä päästövaikutusker-toimena on tässä käytetty RES-direktiivin oletuskerrointa rapsiöljylle, -38 %. Tämä perustuu siihen, että Suomessa voi olla mahdollista päästä rypsibiodieselin osalta RES-direktiivin oletusarvoihin.

Suurempi kerroin (-8 %) on saatu muuttamalla Soimakallion ym. (2009) suoma-laiselle rypsibiodieselille laatima odotusarvolaskenta RES-direktiivin edellyttämän energiaperusteisen allokoinnin mukaiseksi Sinkon ym. (2010) esittämien kertoimien perusteella. Tässä käytetyt kertoimet ovat arvioita ja edustavat erilaisia mahdollisia näkökulmia ja taserajauksia, joilla liikenteen biopolttoaineiden päästöjä voidaan arvioida. RES-direktiivin mukaisesti Suomeen luodaan kansallinen järjestelmä, jolla valvotaan kestävyyskriteereiden täyttymistä.

Biodiesel jäteöljystä ja jäterasvoista

RES-direktiivissä luokalle ”waste vegetable or animal oil biodiesel” annetaan pääs-tövaikutuksen oletuskertoimeksi -83 %. Erillistä arviota teurasjäterasvoista tehdystä HVO-dieselistä ei ole, joten tälle luokalle on sovellettu edellä mainittua kerrointa.

Tässä hankkeessa on oletettu, että kaikki jäterasvoista tuotettu biodiesel on täysin

suomalaista. Tälle luokalle on käytetty pienempänä kertoimena yllä mainit-tua -83 %:a ja suurempana kertoimena rypsiöljyn suurempaa kerrointa.

Bioetanoli sokeriruo’osta

Sokeriruokoetanolin päästövaikutuskertoimen oletusarvo on RES-direktiivissä -71 %. Ecofysin (2010) kokoamien tutkimusten mukaan epäsuoran maankäytön muutosten huomioiminen lisäisi sokeriruokoetanolin päästövaikutukset karkeasti -50 %:n tasolle, jota on sovellettu tässä hankkeessa suurempana kertoimena.

Bioetanoli sokeriruo’osta, viljasta, maissista ja sokerijuurikkaasta

Tämä laaja kategoria sisältää päästövaikutukseltaan hyvin erilaisia raaka-aineita.

RESdirektiivi antaa viljaetanolille päästövaikutukseksi useita arvoja 16 %:n ja -69 %:n välillä riippuen siitä, mitä energianlähdettä etanolin prosessoinnissa käyte-tään. Edullisin kerroin saavutetaan, jos sivutuotteena syntyneet oljet poltetaan CHP-laitoksessa etanolin tuotannon prosessienergiaksi.

Maissietanolille RES-direktiivi antaa päästövaikutuksen oletuskertoimeksi -49 %, mutta myös siinä on oletettu sivuvirtojen käyttöä CHP-voimalaitoksessa. UNEP:n (2011) raportti antaa maissietanolin päästövaikutukseksi haarukan -60 … +10 %.

Vastaavasti sokerijuurikkaasta valmistetulle etanolille RES-direktiivi antaa päästö-vaikutuksen oletuskertoimeksi -52 % ja UNEP:n raportti haarukan -35 %:sta -65 %:iin.

Tässä hankkeessa kaikki tämän luokan etanoli on oletettu tuontituotteeksi. Sokeri-ruokoetanolille on käytetty RES-direktiivin oletuskerrointa -71 % ja maissietanolille UNEP:n raportin suurinta kerrointa +10 %.

Bioetanoli jätteistä

RES-direktiivissä on oletuskerroin luokille “waste wood ethanol” (-80 %) ja ”waste vegetable or animal oil biodiesel” (-83 %). VTT:n tutkimuksessa (Koponen ym., 2009) arvioitiin teollisuuden ja kaupan jätteistä valmistettavan etanolin päästövai-kutuskerrointa. Julkaisussa arvioitiin useiden eri tuotanto- ja raaka-aineketjujen päästövaikutusta, joiden keskiarvo oli noin -50 %. Tälle tuoteluokalle on tässä arviossa käytetty pienempänä päästövaikutuskertoimena -83 % ja suurempana kertoimena -50 %. Tässä on oletettu, että jätteistä valmistettu etanoli on täysin suomalainen tuote.

5.3.4 Arvio päästövaikutuksesta vuosina 2008 ja 2009

Arvio päästövaikutuksista saadaan, kun taulukoissa 5.4 ja 5.5 esitetyt arviot eri raaka-aineiden määristä kerrotaan taulukon 5.6 päästövaikutuskertoimilla. Vuosien 2008 ja 2009 tulokset on esitetty taulukossa 5.7. Vuosina 2006 ja 2007 käytetyt liikenteen biopolttoaineiden määrät olivat niin pieniä, ettei niiden tuloksia ole esitetty.

Keskeinen tulos on se, että Suomen liikennesektorin päästöt pienenivät vuosina 2008 ja 2009, mutta päästöt muilla sektoreilla Suomessa kasvoivat hieman ja muualla maailmassa jopa +30 % …+140 % Suomen liikennesektorilla tapahtuneista vähen-nyksistä. Jos kaikki osa-arviot lasketaan yhteen, liikenteen biopolttoaineilla saavutettiin arviolta -70 … +40 %:n päästövaikutus suhteessa vastaaviin fossiilisiin päästöihin.

Tuloksissa on suurta epävarmuutta, jota voi aiheuttaa etenkin palmuöljybiodie-sel. Sen päästöt voivat olla alle puolet fossiilisista polttoaineista tai selvästi fossiili-sia polttoaineita suuremmat riippuen siitä, miten maankäytön suorien ja epäsuori-en muutostepäsuori-en päästöt huomioidaan. Vuonna 2009 palmuöljydieseliä käytettiin selvästi enemmän kuin vuonna 2008 mikä näkyy tuloksissa muun maailman pääs-tövaikutuksen leventyneenä epävarmuusvälinä.

Taulukko 5.7. Suomessa käytetyn liikenteen biopolttoaineiden aiheuttama