9. Koetulosten tarkastelu
9.1 Betonimassojen ominaisuudet
Tutkimuksessa käytettyjen betonien tavoitenotkeudeksi oli asetettu 1 - 2 sVB. Notkeus säädettiin tehonotkistimella korkealujuuksissa betoneissa ja veden avulla nopeasti päällys
tettävissä betoneissa. Korkealujuusbetoneilla vesisideainesuhteet olivat 0,28 - 0,50, no
peasti päällystettävillä betoneilla 0,45 - 0,55 ja vertailubetoneilla 0.50 - 0,75. Nopeasti päällystettävissä betoneissa käytetyt huokostimien määrät olivat 0,09 - 0,28 % sementti- määrästä.
Korkealujuusbetonimassojen notkeudet olivat 1,1 - 1,8 sVB paitsi KR0,36Si, jossa käy
tettiin 10 % sementtimäärästä laskettuna silikaa. Tämän massan notkeus oli 2,5 sVB.
Massa oli sitkeä ja sen työstettävyys oli heikko. Nopeasti päällystettävien betonimassojen sVB-tulokset jäivät alle 1 sVB ja alkupainuma oli 8 - 11 cm. Normaalisti suhteitetun ver- tailubetonin painuma oli 5 cm eli puolet huokostettujen massojen painumista ja sen notke
us oli 2,5 sVB eli lähes kolminkertainen huokostettujen massojen notkeuksiin nähden.
Korkealujuusbetonien ilmamäärät olivat 1,1 - 1,5 %, lukuun ottamatta huokostettua KR0,38H betoni, jonka ilmamäärä oli 5,2 %. Tämä aiheutti sen, että KR0,38H betonin 28 vuorokauden lujuus jäi noin 60 MPa:iin. Nopeasti päällystettävien betonien tavoiteltu ilmamäärä oli 10 % voimakkaasti huokostetuilla massoilla ja 5 % huokostetuilla massoil
la. Huokostetuilla massoilla ilmamäärät olivat 6-8 % ja voimakkaasti huokostetuilla massoilla olivat 8 - 9.7 %.
Ilmamäärä vaikuttaa betonien tiheyteen. Korkealujuuksisten betonien tiheydet olivat noin
2430 kg/m', nopeasti päällystettävien betonien tiheydet olivat noin 2200 kg/m? ja
vertai-lu beton i n tiheys oli noin 2400 kg/m3.
Korkealujuusbetoneissa, joissa käytettiin sideaineena 475 kg Rapidsementtiä ja 28,5 kg silikaa, 28 vuorokauden lujuudet olivat noin 75 MPa:a lukuun ottamatta huokostettua KR0,38H betoni, jossa oli 5,2 % ilmaa. Tämän KR0,38H betonin 28 vuorokauden lujuus putosi 60 MPa : iin. KR0,3 betoni, jossa sideaineena oli 540 kg Rapidsementtiä, 32,4 kg silikaa ja vesisementtisuhde oli 0,30, 28 vuorokauden lujuus kasvoi 90 MPa:iin. Sen si
jaan normaalisti suhteitettu VR0,5 betoni, jossa käytettiin 300 kg Rapidsementtiä ja 150 kg vettä, 28 vuorokauden lujuus jäi 60 MPa:iin.
Nopeasti päällystettävissä betoneissa huomattiin sideaineen, vesisementtisuhteen ja ilma- määrän vaikutus betonin lujuuteen. Esimerkiksi betoneissa, joissa käytettiin 350 kg Ra
pidsementtiä, 175 kg vettä ja noin 10% ilmaa, saavutetiin 34 MPa:n lujuus 28 vuorokau
den iässä. Käytettäessä Yleis- ja Slite Standard Portlandsementtiä saavutetiin 28 MPa:n lujuus 28 vuorokauden iässä. NR0,4H betonissa, jossa käytettiin 390 kg Rapidsementtiä, 156 kg vettä ja 8% ilmaa, lujuus kasvoi 52 MPariin ja NR0,5HH betonissa, jossa käy
tettiin 290 kg Rapidsementtiä, 160 kg vettä ja 9,5% ilmaa, lujuus jäi 28 MPa:iin. Silika vaikutti nopeasti päällystettävien betonien lujuuteen. Esimerkiksi NR0,5HHSi betonissa, jossa käytettiin 10 % silikaa sementtimäärästä, saatiin 38 MPa:n lujuus, joka oli 10 %:a
enemmän kuin NR0,5HH:ssa, jossa ei ollut silikaa ollenkaan.
9.2 Haihtuneen veden määrä
Taulukko 19. Haihtuneen veden määrään lineaarinen riippuvuus betonin koostumuksesta ja huokoisuu
desta. R on korrelaatiokerroin ja P on korrelaatiokertoimen merkitsevyyden riskitaso.
Whmh 7vrk:ssa [kg/m3] Wham 28vrk:ssa [kg/m3] Whaih 91vrk:ssa [kg/m3]
R P-arvo R P-arvo R P-arvo
Sementtimäärä (kg/m3) -0.209 0.420 -0.700 0.002 -0.824 0.000
Silikamäärä (kg/m3) -0.344 0.176 -0.779 0.000 -0.813 0.000
Vesisementtisuhde 0.239 0.355 0.780 0.000 0.882 0.000
Ilmamäärä (%) 0.181 0.488 0.326 0.201 0.436 0.080
Kapillaarihuokosmäärä 0.091 0.727 0.671 0.003 0.776 0.000
Mesohuokosmäärä 0.321 0.209 0.457 0.065 0.532 0.028
C3S 0.083 0.750 -0.080 0.761 -0.130 0.618
C3A -0.083 0.750 0.080 0.761 0.130 0.618
Na20ekv 0.224 0.388 -0.023 0.930 -0.117 0.624
Sementtihienous (m2/kg) 0.213 0.412 -0.033 0.901 -0.124 0.634
Taulukosta 19 nähdään, että sementti-, silika- ja ilmamäärällä sekä sementtityypillä ei ollut merkitsevää vaikutusta betonien haihtuneen veden määrään 7 vuorokauden iässä.
Haihtuneen veden määrä 28 ja 91 vuorokauden ikäisinä riippui merkitsevästi sementti- määrästä, silikamäärästä, vesi sementti suhteesta ja kapillaarihuokosmäärästä. Mesohuo- kosmäärällä oli merkitsevä vaikutus haihtuneen veden määrään vain 91 vuorokauden iäs
sä. Ilmamäärällä ja sementtityypillä ei ollut merkitsevää vaikutusta betonin kuivumisno- peuteen.
Haihtuneen veden määrään vaikuttaa luonnollisesti se, kuinka paljon betonissa on valmis
tuksen jäljiltä rakennekosteutta eli ylimääräistä haihtumiskykyistä vettä. Betonin haihtu- miskykyisen veden määrä lisääntyy, kun vesisementtisuhde ja valmistuksessa käytetyn veden määrä kasvaa.
Sementtimäärällä ei ollut vaikutusta haihtuneen veden määrän 7 vuorokauden iässä, mikä saattaa johtua betonin korkeasta kosteuspitoisuudesta. Sementtimäärän vaikutus haihtu
neen veden määrän näkyy selvästi 28 ja 91 vuorokauden iässä, kun korkealujuusbetoneis- ta, joissa käytettiin suuria määriä sementtiä haihtuneen veden määrä oli selvästi pienempi kuin nopeasti päällystettävissä betoneissa (ks. kuva 25).
—ô—VR0.5 [W/C= 15(УЗОО]
—■—KR0.3 [W/C= 162/540]
•- - VR0.75 [W/C= 180/240]
■Лг - KRO. 36 [W/C =170/475]
£ 25
R1 - 0,0439 «
Kuivumisaika IvrkJ Sementdmäärä [kg/m3]
Kuva 25. Sementtimäärän ja vesisementtisuhteen vaikutus haihtuneen veden määrään, (a) Haihtuneen veden määrä erilaisilla sementtimäärillä ajan funktiona ja (b) haihtuneen veden määrä se
menttimäärän funktiona. (R2 on selitysaste).
Syynä korkealujuusbetonien alhaiseen haihtuneen veden määrään on veden kemiallisesti sitoutumisesta johtuva vapaan haihtumiskykyisen veden alhainen määrä ja betonin tiiviys.
Korkealujuusbetoneissa haihtuneen veden määrä oli noin 4% alkuperäisen sekoitusveden määrästä, kun taas nopeasti päällystettävissä betoneissa haihtuneen veden määrä oli noin 9% alkuperäisestä sekoitusveden määrästä.
Silikamäärällä ei ollut merkittävää vaikutusta haihtuneen veden määrään 7 vuorokauden iässä, jonka jälkeen vaikutus oli huomattavasti suurempi (ks. kuva 26). Nopeasti pääl
lystettävästä betonista (NR0,5HH), jossa ei käytetty silikaa ollenkaan, vettä haihtui 14 vuorokauden ikään mennessä 6,3 kg/m3, joka oli 70%:a enemmän kuin NR0,5HHSi be
tonista, jossa silikaa oli 10 % sementtimäärästä. 56 vuorokauden iästä alkaen ero oli noin 30%:a. Korkealujuusbetonista KR0,36, jossa silikaa oli 6%:a sementtimäärästä, vettä haihtui 50 %:a enemmän kuin KR0,36Si:sta, jossa silikaa oli 10%:a sementtimäärästä. Se saattaa johtua vesisideainesuhteen pienentymisestä betoneissa, joissa käytettiin silikaa, ja veden reagoimisesta kemiallisesti silikan kanssa.
Whaih 28d
• Whaih_7d о Whaih_91d --- regressio (28 vrk) idi =0/350)
NR0,5HH [silika/i
■ ■ • - KRO,36 [ftihla/sementti = 28,5/475]
- - e- - ■ NRO,5UUSÍ [diika/senientti = 34/340]
—KR0.36SÍ (dbka/sementti = 50/475]
——regressio (7 vrk) ...regressio (91 vrk)
0,6062 :: = 0.1184
Silikamäärä [kg/m3]
Kuivumlsaika [vrk]
Kuva 26. Silikan vaikutus haihtuneen veden määrään, (a) Haihtuneen veden määrä erilaisilla sili- kamäärillä ajan funktiona ja (b) haihtuneen veden määrä silikamäärän funktiona. (R2 on selitysaste).
Sementti tyypillä oli todella pieni vaikutus korkealujuusbetoneihin, koska näistä betoneista haihtui muutenkin vähän vettä, kun taas nopeasti päällystettäviin betoneihin sementti tyy
pillä oli jonkin verran vaikutusta (ks. kuva 27).
■+— KY0.36
... -o
. G
-Kuivumisaika [vrk]
Kuva 27. Sementtityypin vaikutus haihtuneen veden määrään. Betonit olivat yhteen suuntaan kuivuvia 150 mm korkeita koekappaleita, joita säilytettiin +20 °C lämpötilassa ja 45% RH.ssa.
Yleissementistä valmistetuilla nopeasti päällystettävillä betoneilla vettä haihtui 10%:a enemmän kuin portlandsementistä valmistetuilla betoneilla ja 50%:a enemmän kuin Ra- pidsementistä valmistetuilla betoneilla. Syynä saattaa olla sementin heinous.
Yleissemen-tin hienous oli 360 m2/kg, Slite Standard PortlandsemenYleissemen-tin 375 m2/kg ja RapidsemenYleissemen-tin 440 m2/kg. Tästä nähdään, että Rapidsementin reaktiopinta oli suurin, mikä nopeuttaa hydrataatioreaktiota ja veden sitoutumista kemiallisesti enemmän kuin Yleis- ja Slite Standard Portlandsementillä ja vähentää haihtumiskykyisen veden määrää.
*ä>E
&
ev
■o>
eooe s3
•EЯ
NR0,5H [6% ilmaa, mesohuokosmäärä=248 mm3/cm3]
- - o- - -VR0.5 [1,5% ilmaa, mesohuokosmäärä=94 mm3/cm3]
—■—KR0.38H [5,2% ilmaa, mesohuokosmäärä = 156 mm3/cm3]
+—KR0,36 [1,2% ilmaa, mesohuokosmäärä=85 mm3/cm3]
1 7 14 21 28 42 56 70 84 91
Kuivumisaika [vrk]
Kuva 28. Huokostamisen vaikutus haihtuneen veden määrään. Betonit olivat yhteen suuntaan kuivuvia 150 mm korkeita koekappaleita, joita säilytettiin +20 °C lämpötilassa ja 45% RH.ssa.
Korkealujuusbetonista KR0,38H, jossa oli 5,2% ilmaa, vettä haihtui 40% enemmän kuin KR0,36 betonista, jossa ilmaa oli vain 1,2%. Nopeasti päällystettävästä betonista NR0,5H, jossa oli 6% ilmaa, vettä haihtui 40% enemmän kuin VR0,5:sta, jossa oli 1,5%
ilmaa. Tästä nähdään, että vesi haihtui enemmän huokostetuista betoneista, joissa on suu
rempi määrä mesohuokoisuutta. Syy saattaa olla betonien mesohuokosmäärien ero, mikä voi aiheuttaa haihty m i skyky i sen veden määrän lisääntymisen (ks. kuva 28).
Vakioilmastohuoneessa (+20 °C & RH 45%) säilytetyistä koekappaleista huomattiin 7 vuorokauden aikana haihtuneen vähemmän vettä kuin pakastearkussa ( + 10 °C & RH 70
%) säilytetyistä koekappaleista. Tämä johtui siitä, että pakastearkussa (+10 °C & RH 70%) säilytetyjä koekappaleita ei peitetty muovikalvolla, toisin kuin vakioilmastohuo
neessa (+20 °C & RH 45%) säilytetyt koekappaleet, joten vesi pääsi haihtumaan nope
asti kuivumisen alkuvaiheessa. Tämän jälkeen pakastearkussa ( + 10 °C & RH 70%) säily
tetyistä koekappaleista ei haihtunut liiemmin vettä, toisin kuin vakioilmastohuoneessa (+20 °C & RH 45%) säilytetyistä koekappaleista.
i—KRO, 36
• - A- - ■ NR0.5HHE
A
À
-- -- -- --A A
-Kuivumisaika [vrk]
Kuva 29. Säilytysolosuhteen vaikutus haihtuneen veden määrään. Betonit olivat yhteen suuntaan kuivuvia 150 mm korkeita koekappaleita. KR0.36E ja NR0,5HHE säilytettiin +10 °C:ssa ja 70% RH.ssa ja KR0,36 ja NRO,5HH säilytettiin +20 °C:ssaja 45% RH.ssa.
Kuvassa 30 esitetään betonilaadun vaikutus betonin haihtuneen veden määrään. Normaa
listi suhteitetun K30 vertailubetonin haihtuneen veden määrä oli suurin. Tämä johtuu be
tonin suuresta vesi sementti suhteesta. Korkealuj uu sbetoni sta haihtuneen veden määrä oli huomattavasti pienempi, mikä johtuu suuren sementtimäärän aiheuttamasta suuremmasta kemiallisesti sitoutuneen veden määrästä ja betonin tiiviydestä. Nopeasti päällystettävien betonien haihtuneen veden määrä oli noin puolet vertailubetonin haihtuneen veden mää
rästä ja kaksinkertainen korkealuj uu sbetonien haihtuneen veden määrästä.
’S>
5
—e— KR0,36 [W/С = 170/475. 6% silikaa ja 1,2% ilmaa]
—■— VR0,75 [W/С = 180/240, 0% silikaa ja 0,9% ilmaa]
- -A- - NR0,5HH [W/С = 175/350, 0% silikaa ja 8,5% ilmaa]
Kuivumisaika [vrk]
Kuva 30. Betonilaadun vaikutus haihtuneen veden määrään. Betonit olivat yhteen suuntaan kuivu
via 150 mm korkeita koekappaleita, joita säilytettiin +20 °C lämpötilassa ja 45 %>
9.3 Suhteellinen kosteuspitoisuus
Taulukko 20. Suhteellisen kosteuspitoisuuden lineaarinen riippuvuus betonin koostumuksesta ja huokoisuudesta. R on korrelaatiokerroin ja P on korrelaatiokertoimen merkitsevyyden riskitaso.
RH% (7vrk) RH% (28vrk) RH% (91 vrk)
R P-arvo R P-arvo R P-arvo
Sementtimäärä (kg/m3) -0.909 0.000 -0.886 0.000 -0.822 0.000
Silikamäärä (kg/m3) -0.781 0.000 -0.703 0.002 -0.734 0.001
Vesiseinenttisuhde 0.870 0.000 0.867 0.000 0.895 0.000
Ilmamäärä (%) 0.550 0.022 0.481 0.050 0.281 0.275
Kapillaarihuokosmäärä 0.667 0.003 0.695 0.002 0.803 0.000
Mesohuokosmäärä 0.621 0.008 0.551 0.022 0.352 0.166
C3S 0.003 0.992 -0.036 0.891 -0.004 0.989
C3A -0.003 0.992 0.036 0.891 0.004 0.989
Na20ekv 0.140 0.593 -0.004 0.988 -0.048 0.855
Sementtihienous (m2/kg 0.125 0.632 -0.009 0.973 -0.043 0.869
Taulukosta 20 nähdään, että betonin suhteellinen kosteuspitoisuus 7, 28 ja 91 vuoro
kauden ikäisinä riippui sementtimäärästä, silikamäärästä, vesisementtisuhteesta ja kapillaarihuokosmäärästä. Ilmamäärän ja mesohuokosmäärän merkitsevyys oli selvästi vähäisempi. Sementti tyypillä ei ollut vaikutusta betonin kuivumisnopeuteen.
Vakioilmastohuoneessa (+20 °C & RH 45%) säilytettyjen koekappaleiden vesi se- menttisuhteella ja sementtimäärällä oli merkitystä kuivumisnopeuteen. Korkealujuuk- sinen betoni KR0.3, jossa käytettiin 540 kg/m3 Rapidsementtiä ja jonka vesisementti- suhde oli 0.30, saavutti 90%:n suhteellisen kosteuspitoisuuden alle 7 vuorokauden kuivumisen jälkeen ja RH 80% :n rajan 21 vuorokauden kuivumisen jälkeen. Nor
maalisti suhteitettu VR0,75, jossa käytettiin 240 kg/m'1 Rapidsementtiä ja jonka vesi- sementti suhde oli 0,75, saavutti 90%:n suhteellisen kosteuspitoisuuden 56 vuorokau
den kuivumisajan jälkeen.
Korkealujuusbetonit, joissa käytettiin noin 500 kg/m1 Rapidsementtiä kuivui huomat
tavasti nopeammin kuin nopeasti päällystettävät betonit, joissa käytettiin noin 350 kg/m Rapidsementtiä (ks. kuva 31). Se saattaa johtua korkealujuusbetonien pienem
mästä vesimäärästä ja suuremmasta kemiallisesti sitoutuneen veden määrästä.
IQS
100
95 90 85 ,80 75 70
200 250 300 350 400 450 500 550
Scmcuttimäära |kg/ni3]
• RH%_7d * RH%_28d o RH%91d ...regressio (7 vrk) --- regressio (28 vrk) ... regressio (91 vrk)
Kuva 31. Vesisementtisuhteen ja sementtimäärän vaikutus betonin suhteelliseen kosteuspitoisuu
teen. (a) Suhteellinen kosteuspitoisuus eri sementtimäärillä ajan Junktiom ja (b) suhteel
linen kosteuspitoisuus sementtimäärän Junktiom. (R2 on selitysaste). Betonit olivat yhteen suuntaan kuivuvia 150 mm korkeita koekappaleita, joita säilytettiin +20 °C lämpötilassa ja 45 % RH:ssa. Mittauspiste sijaitsi koekappaleen haihtuvasta yläpinnasta etäisyydellä, joka vastasi noin 40% :a koekappaleen korkeudesta.
Sementtityypillä oli jonkin verran vaikutusta vakioilmastohuoneessa (+20 °C lämpöti
la ja RH 45%) säilytettyjen koekappaleiden kuivumisnopeuteen 28 vuorokauden ikään saakka, jonka jälkeen ero pieneni.
- o. -X.
Kuivumisaika [vrk]
Kuva 32. Sementtityypin vaikutus betonin suhteelliseen kosteuspitoisuuteen. Säilytys vakioilmasto
huoneessa +20 °C ja RH 45%. Betonit olivat yhteen suuntaan kuivuvia 150 mm korkeita koekappaleita. Mittauspiste sijaitsi koekappaleen haihtuvasta yläpinnasta etäisyydellä, joka vastasi noin 40% :a koekappaleen korkeudesta.
Kuvasta 32 nähdään, että 21 vuorokauden kuivuinisaikään saakka nopeasti päällystet
tävät betonit, joissa käytettiin Rapid-, ja Slite Standard Portlandsementtiä kuivuvat
nopeammin kuin betoni, jossa käytettiin Yleissementtiä. Sen jälkeen kaikki betonit kuivuivat samalla tavoin. Korkealujuuksinen betoni, jossa käytettiin Slite Standard Portlandsementtiä kuivui alussa muita nopeammin, mutta betonien kuivumisnopeudet tasoittuivat 28 vuorokauden kuivumisen jälkeen.
Silika vaikuttaa selvästi betonin kuivumisnopeuteen. Korkealujuusbetonissa KR0,36Si, jossa käytettiin 10% :a sementtimäärästä silikaa, kuivui 80% suhteelliseen kosteuspi
toisuuteen noin 30 vuorokaudessa, kun KR0,36, jossa käytettiin 6% silikaa kuivui 80% suhteelliseen kosteuspitoisuuteen 70 vuorokaudessa. Nopeasti päällystettävässä betonissa NR0,5HHSi, jossa käytettiin silikan 10% :a sementtimäärästä betoni kuivui jonkin verran nopeammin kuin NR0,5HH, jossa ei ollut silikaa ollenkaan. Ero oli kuitenkin korkealujuusbetoneja huomattavasti pienempi. Se saattaa johtua silikan sisäl
täneiden betonien alhaisista vesisideainesuhteista.
• RH%(7vriO o RH%C91vrtti * RH%(28vik) ---regressio (7 vrk) ---regressio (28 vrft) ... regressio (91 vrk)
0 10 20 30 40 50 60 <Z3
Sffikanäätä (kg/m?]
(b)
Kuva 33. Silikan vaikutus betonin suhteelliseen kosteuspitoisuuteen, (a) Suhteellinen kosteuspitoi
suus eri silikamääriHa ajan funktiona ja (b) suhteellinen kosteuspitoisuus silikamäärän funktiona. (R2 on selitysaste). Betonit olivat yhteen suuntaan kuivuvia 150 mm korkeita koekappaleita. Mittauspiste sijaitsi koekappleen haihtuvasta yläpinnasta etäisyydellä, joka vastasi noin 40% koekappaleen korkeudesta.
Korkealujuusbetoni KR0,38H, jossa oli 5,2 % ilmaa, kuivui 85%:n suhteelliseen kosteuspitoisuuteen alle viikossa, kun huokostamattomalla KR0,36 betonilla 85%
alitettiin vasta noin 4 viikossa. Nopeasti päällystettävä betoni NRO,5, jossa oli 6% il
maa, kuivui nopeammin kuin VR0,5, jossa oli 1,5% ilmaa. Ero oli kuitenkin yllättä
vän pieni. Kuvasta 34 nähdään, että normaali betoni K30 kuivui huomattavasti hi
.aG
o
*EL
Sй>
o
Go»G S
ж NR0.5HH [W/C=175/350, 0% eKtoa]
•- - NR0,5HHSi [W/C=170/340, 10% яЬкш]
-e— KKO, 36 [W/C=170/475, 6% я*Ькш]
KR0,36Si [W/C= 162/450, 10% süücta]
KuivimiLsaika [vrk]
(a)
taampi kuin voimakkaasti huokostettu K30H, mikä saattaa johtua lisäksi sementtimää-rästä.
*—KR0,38H [W/C = 180/475, 5,2% ilmaa]
[W/C=180/240, 0.9% ilmaa]
[W/C = 150/300, 1,5% ilmaa]
[W/C = 150/300, 6,0% ilmaa]
VR0,75
■*— KR0,36 [W/C = 170/475, 1,2% ilmaa]
- - O - ■ VR0,5 NR0,5H
_ 1001
Kuivumisaika [vrk]
Kuva 34. Huokostamisen vaikutus betonin suhteelliseen kosteuspitoisuuteen. Betonit olivat yhteen suuntaan kuivuvia 150 mm korkeita koekappaleita. Mittauspiste sijaitsi koekappleen haihtuvasta yläpinnasta etäisyydellä, joka vastasi noin 40%:a koekappaleen korkeudesta.
- - •- - NR0,5HH [+20 °C, RH 45%] - - Ж- - NR0,5HHE [+10 °C, RH 70%]
—X—KR0,36 [+20 °C, RH 45%] —©—KR0,36E [+10 °C, RH 70%]
-Ж- ...
Kuivumisaika [vrk]
Kuva 35. Säilytysolosuhteiden vaikutus betonin suhteelliseen kosteuspitoisuuteen. KR0,36E ja NR0,5HHE säilytettiin pakastearkussa (+10 °C ja RH 70%). KR0,36ja NR0,5HH säi
lytettiin vakioilmastohuoneessa (+20 °Cja RH 45%).
Kuvasta 35 nähdään, että pakastearkussa (+10 °C & RH 70%) säilytetyt koekappaleet kuivuivat nopeammin kuin vakioilmastohuoneessa ( +20 °C & RH 45%) säilytetyt koekappaleet, päinvastoin kuin alunperin oli odotettu. Se saattaa johtua siitä, että
pa-kastearkussa ( + 10 °C & RH 70%) olleita koekappaleita ei peitetty muovikalvolla toi
sin kuin vakioilmastohuoneessa (+20 °C & RH 45%) olleet koekappaleet, joten vesi pääsi haihtumaan nopeasti kuivumisen alkuvaiheessa. Syy voi olla myös mittaustark
kuudessa.
—O— VR0.75 [W/С = 180/240, 0% silikaa ja 0,9% ilmaa]
- - -te - NRO,SHH [W/C = 175/350, 0% silikaa ja 8,5% ilmaa]
---- •---KR0,36 |W/C=170/475, 6% silikaa ja 1,2% ilmaa]
, - - A - -
Kuivumisaika [vrk]
Kuva 36. Betonilaadun vaikutus betonin suhteelliseen kosteuspitoisuuteen. Säilytys vakioilmasto
huoneessa +20 °C ja RH 45%.
Kuvassa 36 esitetään betonilaadun vaikutusta betonien suhteelliseen kosteuspitoisuu
teen. Korkealujuusbetoni kuivui 90% :n suhteelliseen kosteuspitoisuuteen alle viikossa.
Nopeasti päällystettävä betoni kuivui 90%:n rajalle noin 28 vuorokaudessa, kun ver- tailubetoni kuivui 90% ".iin vasta noin 84 vuorokaudessa.