KUVIO 13. Baby Boomers, työpaikan valinnan ydintekijät
Oma osaaminen käyttöön
Kuvauskategorian Oma osaaminen käyttöön, alakategorioista ensimmäinen kuvasi työuran alkuvaiheen tilannetta, jolloin tärkeintä oli ollut päästä alan töihin. Pääsääntöisesti kaikki lääkärit ja sairaanhoitajat olivat työllistyneet valmistumisen jälkeen, mutta lääkäreillä oli ollut 1970–1980-lukujen vaihteessa vaikeuksia löytää heti työpaikka. Työllistymisen vaikeutta nähtiin selittävän lääkärikoulutuksen lisääntymisen kyseisenä ajan kohtana.
”Meitä valmistui silloin… tuli opiskelu-uudistus ja yhtä aikaa valmistui kaksinkertainen määrä;
ensimmäiset Kuopiosta, Helsingistä kaksinkertainen ja Oulusta kaksinkertainen, oli erittäin huono työtilanne. ” (L-79)
Oli päästävä alan töihin
Lääkäreillä oli lisensiaatiksi valmistumisen jälkeen orientoiva vaihe ja tämä suuntasi osaltaan työpaikan valintaa. Toisaalta tärkeää oli ollut päästä palkkatyöhön pitkän opiskelun jälkeen, koska opintolainat täytyi maksaa pois. Työpaikan löydyttyä lääkäreiden työpaikan valintaan vaikutti luvatun työsuhteen pituus. Samaan aikaan valmistuneet sairaanhoitajat saattoivat valita työpaikan oman kiinnostuksensa mukaisesti.
”Sitä ensisijaisesti ajatteli, kun oli opintovelkaa monen vuoden opiskelulta, et’ piti saada palkka, se ohjasi sitä hommaa.” (L-81a)
”Se työtilanne oli sellanen, että saatiin vain pieniä pätkiä sijaisuuksia, niin me ajateltiin, että olis kiva saada edes puolen vuoden jakso, että ois yhtenäistä. Se oli se peruste.” (L-79)
Työn sisältö sinällään
Toisen alakategorian käsitysten mukaan työn sisältö sinällään ja sen kiinnostavuus olivat ohjanneet sekä lääkäreiden että sairaanhoitajien työpaikkavalintoja useita vuosikymmeniä kestäneen työuran aikana. Uran alkuvaiheessa oli ollut vahva halu oppia ja kehittyä
Oma osaaminen
Kuvio 13. Baby Boomers, työpaikan valinnan ydintekijät Oma osaaminen käyttöön
Kuvauskategorian Oma osaaminen käyttöön, alakategorioista ensimmäinen ku-vasi työuran alkuvaiheen tilannetta, jolloin tärkeintä oli ollut päästä alan töihin.
Pääsääntöisesti kaikki lääkärit ja sairaanhoitajat olivat työllistyneet valmistumi-sen jälkeen, mutta lääkäreillä oli ollut 1970–1980-lukujen vaihteessa vaikeuksia löytää heti työpaikka. Työllistymisen vaikeutta nähtiin selittävän lääkärikoulu-tuksen lisääntymisen kyseisenä ajan kohtana.
”Meitä valmistui silloin… tuli opiskelu-uudistus ja yhtä aikaa valmistui kaksinkertai-nen määrä; ensimmäiset Kuopiosta, Helsingistä kaksinkertaikaksinkertai-nen ja Oulusta kaksinker-tainen, oli erittäin huono työtilanne. ” (L-79)
Oli päästävä alan töihin
Lääkäreillä oli lisensiaatiksi valmistumisen jälkeen orientoiva vaihe ja tämä suuntasi osaltaan työpaikan valintaa. Toisaalta tärkeää oli ollut päästä palkkatyö-hön pitkän opiskelun jälkeen, koska opintolainat täytyi maksaa pois. Työpaikan löydyttyä lääkäreiden työpaikan valintaan vaikutti luvatun työsuhteen pituus.
Samaan aikaan valmistuneet sairaanhoitajat saattoivat valita työpaikan oman kiinnostuksensa mukaisesti.
”Sitä ensisijaisesti ajatteli, kun oli opintovelkaa monen vuoden opiskelulta, et’ piti saa-da palkka, se ohjasi sitä hommaa.” (L-81a)
”Se työtilanne oli sellanen, että saatiin vain pieniä pätkiä sijaisuuksia, niin me ajatel-tiin, että olis kiva saada edes puolen vuoden jakso, että ois yhtenäistä. Se oli se peruste.”
(L-79)
Työn sisältö sinällään
Toisen alakategorian käsitysten mukaan työn sisältö sinällään ja sen kiinnosta-vuus olivat ohjanneet sekä lääkäreiden että sairaanhoitajien työpaikkavalintoja useita vuosikymmeniä kestäneen työuran aikana. Uran alkuvaiheessa oli ollut vahva halu oppia ja kehittyä ammattilaiseksi sekä rohkeutta aloittaa haasteelli-sessa työssä. Työuran edetessä ja osaamisen karttuessa suurin osa haastatelluista lääkäreistä ja sairaanhoitajista oli vaihtanut työpaikkaa hakiessaan haasteelli-sempia tehtäviä. Tärkeää oli ollut päästä käyttämään ja kehittämään omaa osaa-mistaan. Toisaalta erilaisten työkokemusten kautta, alkoi selkiytyä käsitys siitä, millainen työ todella kiinnosti. Haastateltujen joukkoon mahtui myös muutamia henkilöitä, jotka olivat tehneet valintansa heti valmistumisen jälkeen, jatkaen yli kolme vuosikymmentä saman työnantajan palveluksessa, työtehtävissä oli kui-tenkin tapahtunut muutoksia.
”Lähdin hakemaan haasteellisempaa lääkärintointa, sanotaan näin.” (L-80)
”Tulevaisuus näytti siltä, minä arvioin, mikä oli minun osaamistaito tai kyvyt ja sitten mitä minä olen tehnyt ja mitä minä haluan tehdä. Sitten minä arvioin sitä, että missä se on parhaiten käytössä ja minä myös itse opin lisää.” (Sh-77)
”No sitten minä, en minä oikein tiedä, jotenkin minä olin sitten ruvennut ajattelemaan oikeasti sitä, että minua kiinnostaisi…” (L-81)
”Kyllä sitä sillä tavalla on valinnat tehnyt, että tykkäs niin kovasti siitä työstä, jäin tänne sairaalamaailmaan. Ei minulla oo ollut mitään semmoista, joka paikkaan mihin minä olen mennyt, aina minä oon tykännyt.” (L-79)
Organisaatio työpaikkana
Toisen kuvauskategorian sisältö kuvaa käsityksiä työpaikan valinnan ydintekijöis-tä, jotka liittyivät organisaation tarjoamiin työmahdollisuuksiin ja sen luomaan työnantajakuvaan sekä yleiseen julkisuuskuvaan. Kokeneille terveydenhuolto-alan ammattilaisille oli työpaikan imagolla merkitystä: ”Imago oli hyvä.”, kuten eräs lääkäri totesi perusteluna nykyisen työpaikan valinnalleen. Lisäksi he pai-nottivat organisaatiosta kokonaisuutena, sillä sekä lääkärit ja sairaanhoitajat olivat hankkineet työkokemusta erilaisista terveydenhuollon organisaatioista ja näin ollen he vertailivat kokemuksiinsa perustuen potentiaalisia työnantajaorganisaatioita.
Mielenkiintoiset työmahdollisuudet
Vaihtoehtoja arvioitaessa huomio kiinnittyi eri organisaatioiden tarjoamiin työ-mahdollisuuksiin. Tässä yhteydessä organisaation iso koko nähtiin vahvuute-na sen toiminvahvuute-nan monipuolisuuden ja laaja-alaisten uramahdollisuuksien ta-kia. Lisäksi arvioitiin palkkatasoa sekä organisaation kehittymiskykyisyyttä.
Organisaation kehittymiskykyisyys loi käsityksen siitä, että työ tulisi tarjoamaan mielenkiintoisia haasteita myös tulevaisuudessa.
”Jotenkin minulla oli semmoinen tunne, että isoon organisaatioon pitää yrittää saada jalka oven väliin, että tänne haluan.” (Sh-82)
”Mitenkä minä sen oikein sanoisin, se laaja-alaisuus ja kaikki ne, se oli minusta tosi kiinnostavaa.” (L-88)
”Täällä oli kilpailukykyiset palkat ja todennäköisesti myös työnkuvat tulevat myös tulevaisuudessa olemaan muuttuvammat.” (Sh-77)
Organisaation ilmapiiri ja yhteistyösuhteet
Alan kokeneet ammattilaiset arvostivat työpaikassaan miellyttävää ilmapiiriä ja hyvin toimivia yhteistyösuhteita eri henkilöiden välillä.
”Minun arvioni oli sellainen, että täällä oli miellyttävin ilmapiiri, täällä oli helpot yh-teistyökumppanit, sillä tavalla helpot, että oli hyvin helppo tehdä yhteistyötä.” (Sh-77)
”Semmoinen käsitys työpaikasta, kun tämä oli tuttu talo, tiesin, että täällä on helppo työskennellä, on helppo kohdata kollegoja.” (L-78)
Työn ulkopuoliset tekijät
Työhön liittyvien tekijöiden lisäksi myös muut elämän osa-alueet ohjasivat työ-paikan valintapäätöstä. Viimeisen kuvauskategorian käsitykset kuvaavat työn ulkopuolisia tekijöitä, jotka olivat myös vanhimmalla sukupolvella keskeisessä osassa työpaikan valintatilanteessa.
Halu jäädä kotiseudulle
Valmistumisen jälkeen mainittiin tärkeäksi työpaikan sijainti kotiseudulla tai sopivan matkan ja hyvien kulkuyhteyksien päästä sieltä. Osa lääkäreistä oli jou-tunut muuttamaan työn perässä, sinne mistä he olivat saaneet pisimmän sijai-suuden, jolloin kotiseutu muodostui toissijaiseksi tekijäksi. Kotiseudun merkitys alkoi korostua elämänvaiheessa, jossa oli perustettu perhe.
”Vähän pohjoisemmasta katottiin semmoinen sopiva etäisyys ja hyvät kulkuyhteydet ja sitten me päädyttiin, soitettiin tänne ylihoitajalle. Tänne tultiin sitten.” (Sh-80)
”Se oli jotenkin se tunne, että lähetään sinne, missä niitä töitä on, vaikka takahikiäl-le…” (L-79)
”Tuttu paikka muutenkin, tavallaan kotikaupunki, se täytyy myöntää, että se oli yksi tekijä, työpaikan ulkoinen tekijä.” (L-78)
Puolison työ sekä lasten koulut ja harrastukset
Lääkärit ja sairaanhoitajat kuvasivat perheen kokonaistilanteen huomioimisen tärkeäksi, tehdessään päätöstä työpaikan valinnasta. Kodin ja läheisverkostojen sijainti tietyllä paikkakunnalla ohjasi valitsemaan työpaikan lähiseudulla sijait-sevasta organisaatiosta. Lisäksi korostuivat lasten koulunkäyntimahdollisuudet, omat ja lasten harrastukset sekä työpaikan löytyminen puolisolle.
”Täällä oli paremmat lasten koulun käyntimahdollisuudet ja harrastusmahdollisuudet myöskin.” (L-80)
”Niin kyllä siihen vaikuttaa ihan sekin, että vaimollekin on löytynyt täältä työpaik-ka. Varmasti on myöskin niin, että jos ei olis saanut, niin sitten ei oltaiskaan täällä.”
(L-81b)
4.2 työ- ja organiSaatioSitoutuMiSen ydinteki-jät 1970-luvulta 2000-luvulle
Seuraavaksi esittelen työ- ja organisaatiositoutumiseen liittyvät tutkimustulok-set, joiden tavoitteena on kuvata, millaiset tekijät ovat yhteydessä työ- ja organi-saatiositoutumiseen eri elämän- ja työuranvaiheissa olevilla alan opiskelijoilla, lääkäreillä ja sairaanhoitajilla. Terveydenhuoltoalan opiskelijoiden käsitykset työpaikan valinnan ydintekijöistä perustuvat eläytymismenetelmäaineistoon, jota täydensivät 2000-luvulla valmistuneiden lääkäreiden ja sairaanhoitajien tee-mahaastatteluaineistot. Aikaisemmin, 1970–1990-luvuilla valmistuneiden lääkä-reiden ja sairaanhoitajien käsitykset perustuvat kokonaisuudessaan teemahaas-tatteluaineistoon.
4.2.1 Sukupolvi Y, henkilöstövoimavarojen johtaminen sitouttajana Lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijoiden sekä 2000-luvulla valmistunei-den lääkäreivalmistunei-den ja sairaanhoitajien käsitykset työ- ja organisaatiositoutumi-sen ydintekijöistä muodostivat neljä kuvauskategoriaa: Sitoutumista edistävä henkilöstövoimavarojen johtaminen, Työn sitouttava sisältö, Terveydenhuollon ammattilaisena työyhteisössä sekä Elämä työn ulkopuolella (kuvio 14).
Kuvauskategorioista ensimmäinen, Sitoutumista edistävä henkilöstövoimava-rojen johtaminen, muodostui kaikista laajimmaksi kategoriaksi jakaantuen vii-teen alakategoriaa. Kaikki muut kuvauskategoriat jakaantuivat kukin kahdeksi alakategoriaksi.
Sitoutumista edistävä henkilöstövoimavarojen johtaminen
Ensimmäiseen kuvauskategoriaan liittyvät alakategoriat ovat sisällöllisesti lä-hellä toisiaan, kuvaten laajasti henkilöstövoimavarojen johtamiseen yhteydessä olevia käsityksiä työ- ja organisaatiositoutumisen ydintekijöistä. Sairaanhoidon opiskelijoiden aineistossa esiintyi eniten tämän kuvauskategorian käsityksiä.
Samoin aineistoa täydentävissä haastatteluissa, jokainen 2000-luvulla valmistu-nut sairaanhoitaja mainitsi johtamisen olevan yksi kolmesta tärkeimmästä työ- ja organisaatiositoutumisen ydintekijästä.
105