2.5.1 Betonikivien standardisointi
Betonikivistandardi
Betonisille päällystekiville on olemassa oma standardinsa ”SFS-EN 1338 Betoniset päällystekivet.
Vaatimukset ja testausmenetelmät” ja betonisille päällystelaatoille kansainvälinen standardi ”SFS-EN 1339 Betoniset päällystelaatat. Vaatimukset ja testausmenetelmät”. EN-standardit ovat kansainvälisiä standardeja ja ne vahvistetaan sellaisinaan kansallisiksi SFS-EN-standardeiksi (Kiviteollisuusliitto ry 2012). EN-standardit laaditaan CEN:n (European Committee for Standardization) teknisissä komite-oissa, joista CEN/TC 178 vastaa päällyste- ja reunakivistä. CEN/TC 178 on jaettu viiteen työryhmään, joista yksi vastaa betonituotteista (CEN 2012). Suomesta standardisointityöhön on osallistunut noin kymmenen henkilöä ja vastuullisena toimialayhteisönä toimii Rakennustuoteteollisuus RTT, josta on valittu toimialayhdyshenkilö (SFSedu, 2012). Toimialayhdyshenkilö seuraa standardin laatimisen
etenemistä teknisessä komiteassa ja edustaa Suomea kokouksissa. Toimialayhdyshenkilö kommentoi ja äänestää standardiluonnosta virallisilla käsittelykierroksilla toimialayhteisössä yhteisesti sovitun kannan mukaisesti. EN-standardi tulee sellaisenaan voimaan jäsenmaissa eikä siihen ole mahdollista tehdä muutoksia, mutta jokainen maa voi laatia oman kansallisen soveltamisstandardinsa. Se on voi-massa ainoastaan kyseisessä maassa, eikä sille tarvitse hakea hyväksyntää muilta mailta, vaan hyväk-syntä hoidetaan kansallisella lausuntokierroksella, jossa sitä voivat kommentoida esimerkiksi yrityk-set, jotkin ministeriöt ja Tukes. Suomessa on käytössä joitain kansallisia soveltamisstandardeja. EN-standardien lisäksi on käytössä hEN-standardeja eli harmonisoituja tuotestandardeja. Harmonisoitu tuotestandardi määrää tuoteryhmäkohtaisesti tuotteilta vaadittavat ominaisuudet, valmistuksen laadun-valvonnan vaatimukset ja CE-merkinnässä ilmoitettavat tiedot. Harmonisoidun tuotestandardin piiriin kuuluvat rakennustuotteet voivat saada CE-merkinnän ja 1.7.2013 CE-merkintä tulee niille pakolliseksi uudistetun rakennustuoteasetuksen mukaisesti. (Ympäristöministeriö 2012) Betonikivien ja laattojen kansalliset standardit ovat harmonisoituja. Betoniset päällystekivet standardi kuuluu AoC -luokkaan 4 eli riittää, että valmistaja itse vakuuttaa tuotteen ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden.
Valmistaja suorittaa siis standardinmukaista tuotteen alkutyyppitestausta ja tehtaan sisäistä laadunval-vontaa. Vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta on kerrottu tarkemmin seuraavassa kappaleessa.
(Karlsson 2012)
Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen
Betonikivien valmistajien täytyy testauttaa valmistamansa kivet kerran vuodessa kulutuskestävyyden ja säänkestävyyden osalta. Tämä perustuu kivien valmistajien keskinäiseen sopimukseen ja standardin (SFS-EN 1338) vaatimuksiin. Standardin mukaan betonikivien vaatimustenmukaisuus osoitetaan suo-rittamalla kolmannen osapuolen tekemiä tuotteen tyyppitestauksia sekä tehtaan sisäisellä laadunval-vonnalla. Tyyppitestauksella tarkoitetaan joko alkutestausta tai uusittua tyyppitestausta. Alkutestaus suoritetaan perustettaessa uutta tuotantolinjaa tai aloitettaessa uuden kivityypin tai kivityyppien per-heen valmistusta. Uusittu tyyppitestaus tulee suorittaa, jos laitteistoissa, valmistusprosesseissa, raaka-aineissa tai niiden suhteutuksessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Liitteeseen 7 on merkitty tyyppites-tauksen näytteenottosuunnitelma ja vaatimustenmukaisuuden ehdot. Tehtaan sisäisellä laadunvalvon-nalla tarkoitetaan järjestelmää, jolla varmistetaan valmiiden tuotteiden vaatimuksenmukaisuus tehtaan omasta toimesta. Se käsittää laitteiden, materiaalien, tuotantoprosessien ja tuotteiden tarkastuksen.
Standardissa on annettu esimerkki laduntarkastusjärjestelmän tarkastusmallista. Kulutuskestävyys ja luokan 3 säänkestävyys eivät kuulu tehtaan sisäiseen laadunvalvontaan, vaan ne testataan tyyppitestei-nä kerran vuodessa silloinkin, kun ei tapahdu muutoksia. Luokan 3 säänkestävyys vaaditaan betoniki-viltä, jotka joutuvat pakkasella alttiiksi liukkaudentorjunta-aineille. Säänkestävyys testataan jäädytys-sulatustestillä. Toimituseräkohtaista hyväksymismenettelyä voidaan käyttää tilanteissa, joissa kolmas osapuoli ei ole arvioinut vaatimustenmukaisuutta tai riitatilanteissa. Jokaisesta toimitukseen kuuluvas-ta toimituserästä otekuuluvas-taan näytteeksi vaadittu lukumäärä kiviä ja teskuuluvas-takuuluvas-taan ominaisuudet skuuluvas-tandardin mu-kaisesti. Riitatapauksissa testataan vain kiistanalainen ominaisuus tai ominaisuudet.
2.5.2 Vantaan toimitusketju ja hankintamenettely
Vantaan kaupunki käyttää betoni- ja luonnonkivitöissä vuosiurakoitsijaa eli yhtä pääurakoitsijaa, joka vastaa kyseisen vuoden urakkaohjelmassa olevista betoni- ja luonnonkivitöiden rakentamisesta. Han-kintalaki (3 luvun 15 §) määrää, että yli 150 000 € (ilman alv:ia) arvoiset rakennusurakat tulee kilpai-luttaa julkisesti, joten vuosiurakoitsija valitaan avoimen julkisen kilpailutuksen päätteeksi. Yleensä urakoitsijaksi valitaan halvimman tarjouksen tehnyt yritys. Urakkaohjelma vahvistetaan helmi-maaliskuun vaihteessa, jolloin täytyy olla mahdollisimman tarkasti selvillä seuraavana kesänä raken-nettavat betoni- ja luonnonkivikohteet. Urakkaohjelmaan sisältyy määräluettelo, johon on arvioitu esimerkiksi koko urakkaan tarvittavien suojatiekivien määrä neliömetreissä. Kohteet valitaan urakka-ohjelmaan saman vuoden rakentamisohjelmassa olevien kohteiden ja niistä tehtyjen suunnitelmien perusteella. Rakentamisohjelma vahvistetaan jo vuoden alussa, jolloin kaikki kohteet eivät ole vielä selvillä, joten osa urakkaohjelman kohteista joudutaan arvioimaan aikaisempien vuosien rakentamis-määrien perusteella. Urakkaohjelman vahvistamisen jälkeenkin lopullinen kohteiden määrä muuttuu, sillä joka vuosi keväällä ja kesällä tulee kohteita, jotka joudutaan tilaamaan urakkaohjelman ohi. Tila-uksia voivat tehdä Vantaan kaupungin toimialat ja liikelaitokset, Vantaan enemmistöosuudella omis-tamat osakeyhtiöt sekä Vantaan kaupungin alueella myös HSY:n vesihuolto. Yleensä nämä kohteet ovat pieniä uudis- tai korjausrakentamiskohteita, joita ei erikseen kilpailuteta, vaan ne lisätään vuo-siurakkaan. Yli 150 000 € arvoiset urakat kilpailutetaan hankintalain mukaisesti ja usein myös yli 100 000 € kohteista järjestetään pieni kilpailu muutaman valitun urakoitsijan kesken. Urakkaohjelman ohi tulevien kohteiden osuus koko vuoden aikana rakennettavista kohteista voi olla prosentuaalisesti melko suurikin, mutta kohteet ovat useimmiten kooltaan hyvin pieniä.
Kivityypin kohteeseen valitsee suunnittelija ja viime kädessä työpäällikkö. Suunnitelmassa on yleensä ilmoitettu betonikiven väri ja kivityyppi. Urakoitsija kilpailuttaa itse tavarantoimittajat ja ilmoittaa tarjouksessaan käyttämänsä tavarantoimittajan tiedot. Ajoneuvoliikenteen alueilla käytetään nykyisin yleensä suojatiekiviä tai muita ajoneuvoliikenteen alueille tarkoitettuja kiviä, aina näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Urakkasopimus pitää sisällään muiden muassa seuraavat tekniset asiakirjat
Työselostus ja laatuvaatimukset
”Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysrakenteena”, Suomen kuntatekniikan yhdistyksen jul-kaisu 14/97.
Työselostuksessa ja laatuvaatimuksissa viitataan kansallisiin ohjeisiin ja standardeihin. Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysrakenteena -kirjassa on esitetty standardissa asetetut vaatimukset betoniki-vien lujuus- ja kestävyysominaisuuksille. Erikseen urakkasopimuksessa ei ole esitetty vaatimuksia esimerkiksi ajoneuvoliikenteen alueilla käytettävien betonikivien kulutuskestävyysvaatimuksille, vaan urakka-asiakirjoissa viitataan kansallisiin ohjeisiin ja standardeihin. Urakoitsija on vastuussa valmiista työstä ja kohteen takuuaika on rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mukaisesti kaksi vuotta.