5.2 Laadullinen osio
5.2.1 Avoin kysymys ”Kuvaile matematiikkaa viidellä (5) adjektiivilla” 36
Tutkimuslomakkeen avoimen osion kolmannen kysymyksen ”Kuvaile matema-
tiikkaa viidellä (5) adjektiivilla” vastausten analysointi aloitettiin tarkastelemalla kerholaisten vastauksia kokonaisina. Sen jälkeen vastaukset pilkottiin yksittäi-siksi sanoiksi ja jaoteltiin sanat affektisiin ulottuvuuksiin.
Vastausten jakaminen positiivisiin ja negatiivisiin sanoihin
Kerholaisten vastausten analysointi aloitettiin tarkastelemalla vastauksia koko-naisina. Vastauksista poimittiin selkeästi positiiviset ja selkeästi negatiiviset sa-nat. Sanojen jaottelu näkyy taulukossa 6. Muut sanat (esim. monimutkainen) eivät sopineet selkeästi kumpaakaan ryhmään, joten ne jätettiin luokittelematta.
Taulukko 6. Vastausten positiiviset ja negatiiviset sanat
Selkeästi positiiviset sanat (19 klp) Selkeästi negatiiviset sanat (7 kpl) yllättävä
Positiivisten ja negatiivisten sanojen jakautuminen alkukyselyn vastauksissa on esitelty taulukossa 7 ja loppukyselyn vastauksissa taulukossa 8. Vaikka kerho-laisia pyydettiin mainitsemaan viisi adjektiivia, useassa vastauksessa sanoja oli vähemmän eivätkä kaikki sanat olleet adjektiiveja. Joissain vastauksissa oli myös enemmän kuin viisi sanaa. Useissa vastauksissa oli samaan aikaan sanat vaikea ja helppo. Myös muutamassa vastauksessa mainittiin, että matematiikka on koulussa tylsää, mutta muuten se on kivaa.
Taulukko 7. Positiivisten ja negatiivisten sanojen osuudet vastauksissa alussa
Selkeästi positiivisia sanoja Selkeästi negatiivisia sanoja
Vastausten lkm alussa
0 kpl 1 kpl 2 kpl 3 klp 4 kpl 5 kpl
Alussa kerholaisten vastauksissa oli keskimäärin 2,6 positiivista ja 1,3 negatii-vista sanaa per vastaus. Kokonaisuudessaan sanoista 56 % oli positiivisia ja 28
% negatiivisia (taulukko 9).
Taulukko 8. Positiivisten ja negatiivisten sanojen osuudet vastauksissa lopussa
1
Selkeästi positiivisia sanoja Selkeästi negatiivisia sanoja
Vastausten lkm lopussa
0 klp 1 kpl 2 kpl 3 kpl 4 kpl 5 kpl
Lopussa kerholaisten vastauksissa oli keskimäärin 2,4 positiivista ja 0,9 negatii-vista sanaa per vastaus. Neutraalien tai luokittelemattomien sanojen osuus oli
näin ollen kasvanut kerholaisten vastauksissa. Kokonaisuudessaan sanoista 51
% oli positiivisia ja 20 % negatiivisia. Positiivisten ja negatiivisten sanojen pro-sentuaaliset osuudet kaikista sanoista alussa ja lopussa ovat esillä taulukossa 9.
Taulukko 9. Positiivisten ja negatiivisten sanojen prosenttiosuudet
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Alku Loppu
Positiivisten ja negatiivisten sanojen osuudet
Positiivinen Negatiivinen
Vastausten jako affektien ulottuvuuksien mukaan
Aivoimen kysymyksen analysointia jatkettiin vielä jaottelemalla kerholaisten vas-tauksista erotellut sanat kolmeen affektien ulottuvuuteen; kognitiiviseen, emo-tionaaliseen ja motivaemo-tionaaliseen. Sama kategorisointi tehtiin sekä alkukyselyn että loppukyselyn vastauksille (liite 15).
Kognitiiviseen luokkaan jaoteltiin sanat, jotka kuvasivat käsityksiä omasta osaamisesta, itseluottamuksesta ja matematiikan vaikeudesta. Tähän luokkaan kuuluivat myös käsitykset minäpystyvyydestä ja uskomuksia matematiikasta ai-neena. Kognitiiviseen ulottuvuuteen sisältyviä sanoja olivat esimerkiksi ”vaike-
aa”, ”helppoa”, ”hiukan hankalaa”, ”looginen”, ”työlästä”, ”laskemista”, ”yllättävä”
ja ”monimutkainen”. Minäpystyvyyteen liittyviä sanoja oli yhteensä alussa 32 ja lopussa 22 ja uskomuksia matematiikasta aineena oli alussa 13 kappaletta ja lopussa 26.
Emotionaaliseen ulottuvuuteen luokiteltiin sanat, jotka liittyivät matematiikasta pitämiseen. Matematiikasta pitämiseen sisältyviä sanoja olivat esimerkiksi ”kai-
kista paras kouluaine”, ”mahtavaa”, ”mukava” sekä ”ihanaa” ja siitä ei-pitämiseen ”joskus pitkästyttävä”, ”joskus rasittava”, ”tylsä” ja ”ärsyttävä”. Tähän ulottuvuuteen sisältyi myös sanoja, joissa ei selkeästi ollut mitään varausta, mutta liittyivät kuitenkin tunteisiin matematiikkaa kohtaan. Näitä olivat muun muassa ”ihan ok” ja ”tylsää koulussa, muuten kivaa”. Alussa pitämiseen liittyviä sanoja oli 20 ja lopussa 21. Sanoja, jotka kuvasivat ei-pitämistä, oli alussa yh-deksän ja lopussa seitsemän kappaletta.
Motivationaaliseen ulottuvuuteen sisältyivät sanat, jotka kuvasivat yksilön arvoja ja toiveita sekä motivaatiota, josta tarkemmin pohdittiin oppimisorientaatiota.
Tähän ulottuvuuteen kuuluivat esimerkiksi sanat ”hyödyllinen”, ”opettavainen”,
”tärkeä”, ”yllättävän mielenkiintoista” ja ”tarpeellinen”. Tämän kategorian sanoil-
la oli kaikilla positiivinen vivahde. Alussa motivationaalisia sanoja oli 15 ja lo-pussa yhdeksän kappaletta.
5.2.2 Haastattelut
Haastatteluissa osa kysymyksistä olivat yleisiä kerhoon, osa käsityksiin ja osa asenteisiin liittyviä kysymyksiä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kerholaisten vastauksia asenteisiin liittyviin kysymyksiin.
Ensimmäisessä kysymyksessä kerholaiset olivat samaa mieltä molemmissa kerhoissa siitä, että kerhossa oli ollut kivaa. Tarkentaessa kysymystä siihen, miksi kerhossa oli kivaa, kerholaisten vastaukset liittyivät yhdessä tekemiseen ja kerhojen tehtäviin.
”no, tutustu vähän uusiin tyyppeihin ja sai jutella poikien kanssa”
”siel tehtiin sellasii kaikenlaisii kivoi tehtävii”
”no yhessä tekeminen ja muutenki”
”se oli kivempaa ku mä luulin”
Haastattelujen alkupuolella kerholaisilta kysyttiin, liittyivätkö kerhon aiheet kou-luun ja mitä kerhoissa oli erilaista kuin koulussa. Kerholaiset kommentoivat ker-hon vapaamuotoisuutta ja tehtävien eri tyyppisyyttä.
”Liitty jotenki, mut sit siin oli kuitenkin vähän enemmän jotain hauskanpitoa ja leikkejä ja sellasta.”
”Ja askarreltiin, ku yleensähän matikantunneilla ei kuitenkaan askarrella”
”ei tarvinnu viitata”
”ei tullu läksyy”
”ja sit se oli vähän vapaampaa ku oikeet tunnit”
”eri luokat oli niinku yhessä, et siel oli vitosii, kutosii kaikilt luokilta”
”ja muilla tunneilla tehtäis kirjoista, tuol ei ollu kirjoja”
”ja parempi tunnelma!”
Kun kerholaisten kanssa pohdittiin mikä matematiikassa on kivaa ja mikä siinä ei ole kivaa, kerholaiset kertoivat läksyjen tarkistuksen epämukavuudesta.
Kerholainen 1 (K1): ”no ainakin meidän luokan matikan tunnilla aina ne läksy-jen tarkistus, sellaset niinkun.. niinku, et pitää tarkistaa läksyt, niin sit se on vähän tylsää ku pitää vaan seurata sitä ja sit sillee…”
Kerholainen 2 (K2): ”et ku on oma vuoro ni sanoo…”
Tutkija 1 (T1): ”et ne tarkistetaan jotenkin sillee, et jokainen sanoo vuo-rollaan?”
K2 ja K1: ”joo”
Tutkija 2 (T2): ”ja se on vähän tylsää vai?”
K1: ”joo, ku oottaa et toiset sanoo”
T2: ”onks teil sellanen olo, et siin oppii jotain vai?”
K1 ja K2: ”no ei kauheen paljoo”
K1: ”koska se on läksyä ja sen kertaaminen”
K2: ”sit sä oot tehny sen jo, ja sit ku muut sanoo niit vastauk-sii ja vastauk-siihen ei keskity, niin ei vastauk-siit sit opi mitään”
K1: ”muutenkin ne läksythän on sitä kertausta siitä mitä opit-tiin koulussa”
Kerholaiset mainitsivat, että matematiikassa on kivaa sen hyödyllisyys. Kerho-laiset pitivät myös tietyn tyyppisistä tehtävistä.
”matikassa on myös kivaa se, et ku siel matikan tunnilla oppii jotain esimerkiks geometriaa tai prosenttilaskuja, niin sit jos kotona tulee joku pulma, esim leipo-misessa tai jossain, tai menee kauppaan, ja on et miten tää niinku laksetaan, vaik tää hinta, et onks se kallis vai halpaa”
”päättelytehtävät”
”pulmia tai, ja jos siis on joku tyyliin silleen määrä ja sit siit pitää päätellä jotain toista. Tai jotain sellaista”
Tehtäviin liittyi myös se mikä matematiikassa ei ole kivaa. Liian helpot tai liian vaikeat tehtävät eivät olleet mukavia.
”liian helpot tehtävät (tarkoittaa kaksinumeroisten yhteenlaskua)”
”liian helpot tai vaikeet tehtävät”
”liian helpot vaa sillee, hmmm, eei, eei, tässä noni. Liian vaikeet pulmat on tylsii, kokeis varsinki.”
Kysymykseen ”Mikä on matematiikassa vaikeinta?” monet kerholaiset vastasi-vat kertolaskut. Myös uudet asiat koettiin vaikeiksi, mutta ne tuntuivastasi-vat helpottu-van, kun opettaja opettaa asiat.
”Ehkä vähän kertolaskut”
”no just varmaan ne vaikeet pulmat, mitä pitää päätellä”
”alussa aina, ku kattoo sitä aukeemaa on niinku ooo mitä mä teen ja sit ku ope kertoo sen, niin sit oppii sen”
Monia kerholaisista kannustaa opiskelemaan matematiikkaan se, että sen osaamisesta hyötyy. Myös matematiikan mielekkyys ja tehtävien teko kannus-taa kerholaisia opiskelussa.
”no siit hytöyy”
”niin töissä ja sit ku on vähän vanhempi ja asuu yksin… ei oo niinku aina koto-
na, joku joka voi auttaa”
”ja voi saada Nobelin palkinnon”
”matikkaa tarvii aika monessa oppiaineessa… ja myös monissa töissä, et kau-
poissa ja sairaanhoitajina ja kaikkee”
”mun mielest se on kivaa, tehä niit tehtävii”
”kivat niinku päättelytehtävät ja muutenki ja niinku mäki tykkään tehä kirjan lop-puun. Sit ku sen saa tehä, mä teen mahollisimman nopeesti.”
Kysymykseen ”Miten matematiikkaa opiskellaan?” kerholaiset vastasivat eri ta-voin. Kysymystä tarkennettiin kysymällä opitaanko matematiikka esimerkiksi ul-koa.
”Kertolaskut ulkoo”
”matikkaa voi oppii mis tahansa”
”mun mielest laskui ei silleen opi niinku ulkoo, vaan se miten se lasketaan, se laskutapa pitäis muistaa niinku. sit ihan sama mitkä ne luvut on ni sit ne osais laskee sillä oikeella tavalla”
”nii, laskemalla ja päättelemällä”
”kertaamalla”
Tarkentavaan kysymykseen siitä, opiskellaanko matikkaa yksin vai ryhmässä, osa kerholaista vastasi yksin ja osa ryhmässä sekä molemmissa. Monien mu-kaan tämä riippui myös tehtävistä.
”molemmissa, mut mun mielestä ryhmässä ois silleen parempi koska jos tekee yksin, ni sähän voit tehä niinku ihan miten vaan sen. ne luvut voi mennä ihan väärin. ja sit ryhmäs voi vähän tarkistaa niitä”
Kerholainen 3: ”voi olla, et koulus niinku ryhmässä ja…”
Kerholainen 4: ”nii ja jos haluu itte kehittää jotain tiettyä osa-aluetta ni sitte yksin”
Kerholainen 5: ”nii vaikka koulun jälkeen kirjastoon”
Kerholainen 4: ”tai nii, ottaa vaikka jonku kertaustehtävän ja jää vaikka koululle tekee sitä vaikka hirveen pitkäks aikaa ja sit taas lisää menee kotiin tekee. Jos siis jotain haluu kehittää.”
Matematiikan oppimiseen liittyvää kysymystä jatkettiin pohtimalla, millaisia omi-naisuuksia hyvällä matematiikan oppijalla on. Kerholaisten vastaukset liittyivät muun muassa päättelyyn ja hyvään muistiin.
”hyvä muisti”
”aivot”
”keskittymiskyky”
”loogista ajattelukykyä”
”hyvä laskutaito”
”ööö.. ehkä hyvä päättelykyky”
Viimeinen tarkentava kysymys oli millaisia oppijoita kerholaiset kokevat itse ole-vansa. Useat kerholaiset totesivat, että oppivat asioita eritavoin riippuen aihees-ta ja sen vaikeudesaihees-ta.
”loogisena”
”joissain asioissa mä oon huono ja joissain hyvä”
”no se riippuu siitä matikan aiheesta, ku seki on aika iso, niinku laaja alue. ni et joissakin on silleen, et tää on tylsä alue ja jotkut on kiinnostavia ja joissain on niinku vähän ahkerampi ku toisissa”
”no silleen et joissain on vähän huonompi ja laiskempi ku joissain toisissa”
”no.. matikka on helppo oppii sillee, jos jaksaa keskittyy ja tota.. kuunnella tun-
neilla ja tota vaikka olis helppo asia, niin kannattaa kuunnella tunnilla, jos sattuu olee jotain uutta siinä, jota ei oo itte opetellu tai ihan muutenkin..-- ja mä oon nopee oppimaan”
”kyl me varmaan aika paljon tehään töitä kuitenkin sitten”
Kun kerholaisilta kysyttiin heidän lempiaineitaan koulussa, vastaukset jakautui-vat jonkin verran. Suurimmalla osalla lempiaineita olijakautui-vat taideaineet kuten mu-siikki tai kuvataide. Haastattelun lopussa toisessa kerhossa kerholaiset kysyivät kerhoon liittyvästä tutkimuksesta. Kuullessaan, että tutkimus koskee asenteita ja niiden muutoksia, keholaiset kommentoivat, että muutos asenteissa ei ole helppoa.
”no.. jos on oikeen innostunu, niin ei välttämättä”
”jos on jo ennestään niin hyvä asenne, niin ei voi paljoo parantaa…”
”niin sillee, et haluu tehä tehtävät.. ja..matikka on kivaa ja sillee.. mut jos on, et äh, mä en haluis mennä, koska matikka on niin tyhmää.. semmonen asenne, niin ei sit oo mitään järkee tulla.. ei siin välttämättä.. jos ei jaksa käydä siellä tai keskittyy mitään, niin ei välttämättä asennekaan parane…”