Avaintoiminnot ja hitsaustoimintojen luonne

Total Welding Management (TWM) on kokonaisvaltainen hitsaustoimintalähtöi-nen johtamismalli, missä hitsaustoiminnot nähdään kokonaan, perinteisemmästä johtamismallista poiketen, uudella tavalla. TWM tarjoaa suunnan suunnitella ja kontrolloida hitsaustoimintoja. Kuva 7 havainnollistaa kustannusten käyttäytymis-tä hitsaustoiminnoissa, jotka ovat kontrolloituja ja jotka eivät ole hallinnassa. Tut-kimusten perusteella hitsaustoiminnot ovat monessa yrityksessä näyttäneet tuot-tavuuden kasvua 20 - 50 % käyttämällä TWM-toimintamallia. (Barckhoff 2006, s.

1, s. 4)

Kuva 7. Kustannusten käyttäytyminen hitsaustoiminnoissa. (Muokattu Barckhoff 2006, s. 5)

TWM-ajatusmalli keskittyy hitsauksen luonteen tunnistamiseen, hitsaajien tuke-miseen ja hitsaustuotannon hallintaan. Toimintamallia rakennetaan näkemällä hitsaustoiminnot toiminnan keskipisteenä ja hitsaajat avainhenkilöinä toteutta-maan hitsaustyötä hyvin suunnitellussa ja organisoidussa työympäristössä. Hit-saus on mitattavissa oleva, hyvin ennustettavissa olevien tulosten tieteenala. Silti hitsaustoimintojen kannattavuus ja suorituskyky eivät ole sillä tasolla, mikä nyky-tietämyksellä olisi mahdollista saavuttaa. Hitsaajan tekemään hyväksyttävään laatuun ja tuottavuuteen päästään oikeisiin tarpeisiin suunnatuilla hitsausproses-seilla, joita tukevat oikeat hitsausohjeet. (Barckhoff 2006, s. 17 - 19)

TWM-malli lähtee muodostumaan neljästä käsitteestä ja arvosta: (Barckhoff 2006, s. 24)

1. jokaisen tulee huolehtia omasta osa-alueestaan yrityksen yhteisen linja-uksen mukaisesti (työohjeet, standardit, työskentelytavat, hitsausohjeet) 2. jokainen tekee oman osuutensa ja, että vastuu ja päätöksenteko

siirre-tään alimmalle mahdolliselle tasolle

3. jokainen tarkastaa ja takaa oman työnsä jäljen

4. koulutuksen mahdollistaminen on johdon velvollisuus.

Yrityksen johdon tulee omaksua nämä arvot yhdistettynä kymmeneen toimintape-riaatteeseen TWM-tavoitteen onnistumiseksi. Toimintaperiaatteet ovat puitteet rakentaa tehokas ylösalaisin käännetty organisaatiomalli (kuva 8). Se kuvaa TWM-ajatusmallia, kuinka toiminnot tulisi järjestää yrityksessä, että ne tukisivat hitsaajan työtä mahdollisimman hyvin. Tässä hitsaajat ovat keskeinen piste mui-den toimintojen ollessa hitsaustyötä tukevina osa-alueina organisaatiossa. Kym-menen toimintaperiaatetta ovat: (Barckhoff 2005, s. 25, s. 28 - 34)

- hitsaus nähdään tieteen osa-alueena - työntekijät haluavat tehdä hyvää työtä - johtaminen on käytännönläheistä

- yhteistyö on tiivistä ja kaikilla on yhteiset päämäärät - osastot ovat toiminnallisia

- muutoksen toteuttamisesta tehdään suunnitelma - muutos toteutetaan

- rakennetaan vahva perusta (toimintamallille) - järjestetään koulutus

- luodaan yrityksen oma hitsauksen johtamismalli.

Hitsaajien tukeminen on TWM-mallin ydinasia. Tämä käsittää koulutuksen, hyvän hitsattavuuden suunnitelluissa rakenteissa, asianmukaiset hitsauskiinnittimet, kunnollisen hitsauslaitteiston ja oikea-aikaisen reagoimisen, jos tuotannossa ta-pahtuu jotakin poikkeavaa. Hitsaajat ovat halukkaita oppimaan ja ottamaan vas-tuuta. He haluavat olla parhaita työssään. Hitsaajilta kuitenkin puuttuu usein tek-ninen tieto hitsauksesta ja erilaisten muuttujien vaikutuksesta lopputulokseen.

Usein hitsaajilta puuttuu myös suunnittelun, tuotannonsuunnittelun ja laadunvar-mistuksen tuki tehdä suuria parannuksia hitsauksen laatuun tai tuottavuuteen.

(Barckhoff 2006, s. 9 - 11, s. 20 - 24)

Kuva 8. Ylösalaisin käännetty organisaatiorakenne, mikä tukee TWM-mallia.

(Muokattu Barckhoff 2006, s. 24)

Hitsaajan tuottavuutta ja laatua voidaan parantaa usein hitsaajan vähemmällä työllä. Hitsaustuotannonhallinnalla on oleellinen merkitys sujuvaan toimintaan ja laadun ja tuottavuuden paranemiseen. Ilman suunniteltua toimintamallia ja asianmukaisia työvälineitä ja ohjeita ei voida saavuttaa hallittua ja tuottavaa hit-saustyötä. Yrityksen johdolla on ratkaiseva vaikutus kokonaisuuden onnistumi-seen. Ilman johdon ymmärrystä ja systemaattista johtamista kaikki hitsaustoimin-toihin liittyvä parantaminen vain pahentaa hitsaajien turhautumista ja lisää epä-onnistumista. Samat seuraukset ovat, jos työpisteen toimintamalli ei tue hitsaa-jaa. Hitsauksen työtoiminnot voidaan nähdä suljettuna kiertoajatteluna, jossa tar-vittaessa asioihin reagoidaan nopeasti, jotta hitsaajan työ ei keskeytyisi. Tämä on palautteen ja nopean toiminnan keinoin tapahtuva, tehokkaan johtamisen ydin varmistaa asetettu laatu ja tuottavuus. (Barckhoff 2006, s. 9 - 20)

Hitsaajat eivät pysty tekemään parastaan, jos hitsauspiirustukset, materiaali, hit-sauskiinnittimet, hitsausprosessi, toimintaohjeet tai työvälineet eivät ole kunnos-sa. Nämä olosuhteet ja asiat estävät hitsaajia saavuttamaan vaaditun laatu- ja tuottavuustason. Tehokkaan toiminnan lähtökohtana on, että kaikki tarvittavat dokumentit ja ohjeistus on olemassa oikeassa paikassa tarvittavine tietoineen.

Neljän kriittisen toiminnon (kuva 8, kuva 9) vaikutus hitsaajan tehokkaaseen ja laadukkaaseen lopputulokseen on sekä dokumentoinnin että ajattelumallin ym-märtämisen kannalta tärkeä. Ilman kaikkien yhteistyötä saavutettavat hyödyt jää-vät vähäisiksi. (Barckhoff 2006, s. 15, s. 70 - 72)

Kuva 9. TWM-matriisin rakenne. (Muokattu Barckhoff 2006, s. 105)

Hitsaajan työn tukeminen alkaa ottamalla hitsaustoimintoihin liittyvät asiat huomi-oon kaikessa toiminnassa. Tärkeimmät taustatekijät, joiden tulee tukea hitsaajaa tämän onnistumisessa omassa työssään, on kuvattu neljänä kriittisenä toiminto-na. Kriittisillä toiminnoilla on omat avainalueensa, jotka yhdistettynä kaikille sa-moihin viiteen konkreettiseen toimenpiteeseen tarjoaa keinot hitsauksen laadun parantamiseen ja tuottavuuteen. Neljä kriittistä toimintoa ja niiden viisi konkreet-tista toimenpidettä on esitetty avainalueiden kanssa 100 kohdan matriisina ku-vassa 9, mikä havainnollistaa näiden linkityksen toisiinsa. Jokainen kohta kuvaa mahdollisuutta parantaa hitsauksen laatua ja tuottavuutta. Matriisi kuvastaa

yh-teyden näiden välillä ja samalla se toimii karttana, kun selvitetään, mitkä toimin-not ovat kriittisimpiä toiminnan kehittämisen kannalta. Kannattavimmat kehitys-kohteet näkyvät matriisissa ”kuumina pisteinä”. (Barckhoff 2006, s. 37, s. 77) Neljä kriittistä toimintoa

Suunnittelun tulee ymmärtää kokonaisvaltaisesti suunniteltavan tuotteen ja sen valmistuksen vaatimukset. Tämä sisältää myös ymmärryksen hitsauksesta ja sen vaatimuksista. Myös hitsauspiirustusten laatiminen on suunnittelijan vastuulla ja tärkeä osa hitsaajan työn onnistumista. Suunnittelun tulee tehdä yhteistyötä tuo-tannon suunnittelun, hitsaustuotuo-tannon ja laatuosaston kanssa varmistaakseen rakenteen valmistettavuus vaatimusten mukaisesti käytettävissä olevilla mene-telmillä. Jos suunnittelijalla ei ole tarpeeksi tietämystä hitsin suunnittelusta, hit-saustyötä ei voida tehdä tehokkaalla ja kannattavalla tavalla. Suunnittelussa määritetään suurelta osalta hitsauskustannukset ja se on ensimmäinen askel hitsauksen laadun ja tuottavuuden parantamiseen. (Barckhoff 2006, s. 37 - 38, s.

53, s. 70)

Tuotannon suunnittelu muodostaa sillan suunnittelun ja tuotannon toimintojen sekä hitsaajan välille. Tuotannonohjauksen täytyy ymmärtää oikeat käytettävät standardit ja työohjeet sekä valita sopivat hitsausmenetelmät ja kiinnittimet. Sen vastuulla on myös työpistesuunnittelu, jossa hitsaajalle luodaan olosuhteet tehdä tehokasta hitsaustyötä. Tähän kuuluu työpisteen ulkoasun ja toiminnallisuuden suunnittelun lisäksi vastuu oikeanlaisista työtavoista, -välineistä, materiaalivirras-ta yms. tuomateriaalivirras-tannossa hitsaustyön lopputulokseen vaikutmateriaalivirras-tavismateriaalivirras-ta tekijöistä. Tuomateriaalivirras-tan- Tuotan-nonohjauksessa tulee olla tietämys käytettävistä hitsausprosesseista ja työväli-neistä. (Barckhoff 2006, s. 38)

Hitsaustuotannossa varmistetaan, että jokainen hitsattu osa on valmistettu spesi-fikaatioiden mukaisesti ja ne sopivat yhteen kokoonpanovaiheessa. Hitsaajalla tulee olla oikea määrä oikeita osia oikeaan aikaan saatavilla, jotta hitsaaja voi valmistaa tuotteen. Työpisteen tulee toimia suunnitellussa laatu- ja määrätavoit-teissa, hyväksyttävässä ajassa. Asioihin täytyy reagoida heti, jos hitsaussolu ei toimi kunnolla. Työnjohtaja tai hitsauskoordinoija huolehtii, että hitsaaja on tuo-tannonsuunnittelun suunnitelman mukaisesti mahdollisimman tuottava. Samalla varmistetaan ohjeiden oikea käyttö, sekä huolehditaan hitsaajan pätevyyksistä,

koulutuksesta ja siitä, että hitsaajalla on tarvittava laitteisto ja työkalut työn teke-miseen. (Barckhoff 2006, s. 38 - 39, s. 71)

Tehokas laadunhallinta on hitsaajakeskittynyt, missä jokaiselle hitsaajalle anne-taan tarvittavat työvälineet ja olosuhteet laadukkaan ja tuottavan työn suorittami-seen. Laadunvarmistus huolehtii tuotannon toimenpiteiden yhteneväisyydestä ja toiminnantarkastuksista varmistaen, että jokainen hitsi on tehty ohjeiden mukai-sesti ja vastaa suunnittelun vaatimuksia. Hitsaajien tehtävänä on noudattaa hit-sausohjeita ja tarkastaa oma työnsä niillä välineillä, jotka tuotannon suunnittelu on antanut. Laadunvarmistuksen tehtävänä on huolehtia, että kaikki tarvittava tieto standardeista ja käytettävistä laatuohjeista on saatavilla, mitä tarvitaan kus-tannustehokkaaseen hitsaukseen. Jos tuotannossa havaitaan poikkeamia, tulee laadunvarmistuksen tarkastaa, ovatko dokumentit standardien mukaisia ja sovel-tuvia työtehtävään. Samalla huolehditaan, että toiminto, mikä aiheuttaa poik-keamia, tunnistetaan ja korjataan. (Barckhoff 2006, s. 39 - 40, s. 71)

Viisi konkreettista toimenpidettä

Yrityksen johdon tulee varmistaa, että kaikkien neljän kriittisen toiminnon tulee keskittyä viiteen toimenpiteeseen ja auttaa hitsaajaa parantamaan laatua ja tuot-tavuutta. Nämä toimenpiteet ovat mahdollisuus huomattaviin laadun parantami-sen keinoihin sekä tuottavuuden tehostamiseen. (Barckhoff 2006, s. 25)

Yksi yleisimmistä ongelmista on tehdä ylisuuria hitsejä, koska usein voi olla väärä käsitys siitä, että suurempi hitsi olisi kestävämpi ja parempi. Ylisuuri hitsi lisää kustannuksia ja aiheuttaa muodonmuutoksia hitsattuun rakenteeseen, pahimmil-laan jopa työn uudelleen tekemisen, jos rakenne ei ole enää laadullisesti hyväk-syttävissä. Suunnittelun tulee varmistaa piirustuksiin osien mittatiedot ja tolerans-sit sekä mitoittaa hittolerans-sit sen mukaisesti. Myöskään hitsaajan ei tule lisätä hitsiin

”varmuuskerrointa”, vaan toimia hitsausohjeiden mukaisesti. (Barckhoff 2006, s.

66 - 67)

Hitsien määrällä ja tilavuudella on suora vaikutus kaariaikaan, mutta vaikutusta on myös hitsausasennolla, osien puhtaudella sekä osien paikoittuvuudella ja yh-teensopivuudella. Tärkeää on valita oikea hitsausprosessi, -lisäaine ja suojakaa-su. (Barckhoff 2006, s. 67)

Kun hitsin laatu ei vastaa vaatimuksia, joudutaan kappale korjaamaan, uudelleen hitsaamaan tai jopa romuttamaan. Kaikki tämä työ on pois tuottavasta hitsaus-työstä. Saavuttaakseen hitsatun rakenteen ja jokaisen hitsin kerralla hyväksytysti valmiiksi, vaatii se oikeanlaiset hitsaus- ja työohjeet. Hitsaajan täytyy olla pätevöi-tynyt suorittamaan vaadittua työtä. Vähentämällä hylkykappaleita tuottavuus ja tehokkuus paranevat ja valmistuskustannukset pienenevät sekä laatu paranee.

(Barckhoff 2006, s. 67 - 68)

Hitsaajan raskaalla, fyysisellä työllä on vaikutusta siihen, kuinka paljon hitsaaja pystyy hitsaamaan annettuna työaikana. Oikeanlaiset työvälineet ja hyvin suunni-teltu työtila auttavat hitsaajaa työssään, mutta suuri vaikutus on myös rakenteen suunnittelulla. Hyvä luoksepäästävyys ja hitsattavuus sekä hyvin suunniteltu työti-la helpottavat hitsaajan työtä ja pienentävät valmistusaikaa. Kaikki odotusajat ovat pois tuottavasta työstä. Vähentämällä ei-tuottavaa työtä, hitsaukseen on käytettävissä enemmän aikaa ja näin voidaan vähentää tuotteen valmistusaikaa.

Välitoimintoihin vaikuttaa hitsattava rakenne, mutta niihin voidaan suuresti vaikut-taa myös työtavoilla mm. siten, että osat ovat oikeaan aikaan hitsaajalla, osat ovat yhteensopivia ja että hitsaustyöhön on käytettävissä oikeanlaiset käsittely-laitteet. (Barckhoff 2006, s. 66 - 69)