6. Ehdotus asuntotuotannon kestävän kehityksen kriteereistä
6.2 Asuntotuotannon kestävän kehityksen kriteerien täydennysehdotus
TISSUE-hankkeen kansallisen työryhmän ohjaamassa työssä tavoitteena oli laatia täy-dennysehdotus asuntotuotannon ympäristövaikutuksien indikaattoreihin siten, että ehdo-tus kattaisi myös kestävän kehityksen taloudelliset ja sosiaaliset osa-alueet. Täydenny-sehdotuksen laatimisessa lähtökohtana olivat seuraavat asiat:
− Kohteena ovat rakennukset, rakennusryhmät ja kortteli.
− Pyrkimyksenä on yhteinen rajapinta asuinalueeseen tai kaupunkiin nähden.
− Huomioon otettavat kestävän kehityksen dimensiot ovat
• ekologisesti kestävä kehitys (erityisesti pohjautuen seuraaviin tuloksiin:
Ekotehokkuus YM 580, PromisE, VTT ProP®)
• taloudellisesti kestävä kehitys
• sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys.
− Otetaan huomioon prosessi (koko elinkaari).
− Pyritään tunnistamaan pääkriteerit tai keskeiset indikaattorit.
− Pyritään muotoilemaan toisistaan riippumattomien indikaattoreiden järjestelmä.
Taulukossa 18 ja kaaviossa 3 esitetään kestävän asuntotuotannon pääkriteerit, joiden kokonaismäärä on 35 kpl (ks. taulukko 19).
Taulukko 18.Kestävän asuntotuotannon pääkriteerit.
KELPOISUUS (6)
Tilat Asuntojen vastaavuus kysyntään ja monimuotoisuus
Asuntokokojen ja varustelutasojen diversiteetti. Tähän kuuluu myös sellaisten asuntojen osuus kohteen asunnoista, joilta vaadi-taan erityistä soveltuvuutta ikääntyneille ja liikunta- tai muulta kannalta rajoitteisille ihmisille palveluiden, esteettömyyden ja muuntojoustavuuden suhteen.
Asuntojen monimuotoisuus tukee asukasryhmien monipuolisuutta ikäryhmien, kotitalouksien koon ja taloudellisen aseman suhteen.
Monimuotoisuus estää alueen eriytymistä ja tukee mahdollisuutta asua pitkää samalla alueella.
Yhteistilojen ja yhteisten piha-alueiden määrä ja laatu
Yhteistilojen ja yhteisten piha-alueiden hyvä laatu ja riittävä määrä tukevat asukkaiden sosiaalista vuorovaikutusta, ja niiden avulla voidaan säästää rakentamiseen kulutettuja resursseja.
Sijainti Saavutettavuus julkisen liikenteen keinoin
Hyvä saavutettavuus julkisen liikenteen keinoin tukee eri asukas-ryhmien tasaveroisen liikkumisen mahdollisuuksia. Julkisen liiken-teen hyvä palvelutaso vaikuttaa liikkumisen aiheuttamiin ympäris-tökuormituksiin.
Saavutettavuus kevyen liikenteen keinoin
Jalankulun ja pyöräilyn hyvät mahdollisuudet tukevat eri asukas-ryhmien liikkumisen mahdollisuuksia ja terveyttä ja vaikuttavat edullisesti liikkumisen aiheuttamiin ympäristökuormituksiin. Ne myös tukevat pyöräilyä liikuntamuotona. Edullisessa tapauksessa asuintoihin liittyvien pyörätelineiden ja säilytystilojen määrä ja laatu tukevat pyöräilyä asukkaiden kulkumuotona.
Palvelujen saavutettavuus kohteesta
(kaupat, pankki- ja postipalvelut, liikuntapalvelut, terveyspalvelut)
Kohteen sijainti tarvittavien palvelujen läheisyydessä tukee asuk-kaiden tasavertaisia mahdollisuuksia palvelujen hyödyntämiseen.
Lisäksi etäisyys palveluista vaikuttaa matkustamisesta aiheutuviin ympäristökuormituksiin.
Koulujen ja päiväkotien saavutettavuus ja koulumatkojen turvallisuus
Koulujen läheisyys ja vaarallisten kadunylitysten määrä vaikutta-vat lasten turvalliseen liikkumiseen. Päiväkotien ja koulujen lähei-syys vaikuttaa myös matkustamisesta aiheutuviin ympäristökuor-mituksiin.
Viheralueiden, vesialueiden ja muiden vapaiden alueiden läheisyys ja saavutettavuus
Viheralueiden, vesialueiden ja muiden vapaiden alueiden lähei-syys ja saavutettavuus vaikuttavat asukkaiden viihtyvyyteen, liik-kumis- ja virkistysmahdollisuuksiin ja terveyteen.
Työpaikkojen ja muiden toimintojen läheisyys
Työpaikkojen ja muiden toimintojen läheisyys asuinalueisiin vai-kuttaa alueen toimintojen monimuotoisuuteen. Vaikka esimerkiksi työpaikkojen ja asuinalueiden läheisyys ei välttämättä vaikutakaan työmatkojen lyhenemiseen, lisää eri vuorokaudenaikoina tapahtu-vien aktiviteettien kytkeminen yhteen alueen elävyyttä koko vuo-rokauden aikana. On kuitenkin tärkeätä, etteivät eri toiminnot ai-heuta toisilleen tarpeetonta häiriöitä ja ettei alueen imago kärsi toimintojen sekoittamisesta.
Vilkkaasti liikennöityjen katujen ja teiden läheisyys
Vilkkaasti liikennöityjen katujen ja teiden läheisyys vaikuttaa asuinkiinteistön melutasoon ja ilmanlaatuun.
Taloudellinen saavutettavuus (hallintomuodot)
Kohteen taloudellinen saavutettavuus eri asukasryhmien kannalta esimerkiksi tarjoamalla eri hallintamuotoja edistää alueellisen eriytymisen välttämistä.
Rakennettujen alueiden ja olemassa olevien verkostojen hyödyntäminen kohteen sijainnin valinnassa
Maaperän säästeliäs käyttö rakentamiseen voidaan toteuttaa jol-lakin seuraavista tavoista:
− hyödyntämällä muusta käytöstä poistettuja alueita puhdista-malla ja kunnostapuhdista-malla
− hyödyntämällä vanhoja kiinteistöjä laajentamalla ja korjaamalla
− rakentamalla tiheästi, täydentämällä ja integroimalla läheisesti toisiinsa eri tarkoituksia palvelevia alueita.
Asuinkohteen sijoituspäätöksen kannalta tämä merkitsee raken-nettujen alueiden hyödyntämistä täydentämällä ja olemassa olevia verkostoja hyödyntämällä sekä kiinnittämällä huomiota kiinteistön tarvitsemien ulkopuolisten palvelujen ja toimintojen läheisyyteen ja saavutettavuuteen.
TOIMIVUUS (8)
Sisäolosuhteet Sisäilmasto
Sisäilman hiukkas- ja kaasumaisten yhdisteiden pitoisuus, lämpö-tila, kosteus ja vetoisuus vaikuttavat asukkaiden terveyteen ja viihtyisyyteen. Sisäilmaluokitus 2000 esittää tavoitearvot kolmessa luokassa (S1, S2 ja S3).
Ääniolosuhteet
Ääniolosuhteet vaikuttavat asukkaiden viihtyvyyteen ja terveyteen.
(REKOS-hankkeen loppuraportti esittää olosuhdeluokituksen.)
Turvallisuus
Turvallisuus vaikuttaa käyt-täjien fyysiseen turvallisuu-teen, terveysriskeihin ja resurssien kulumiseen
Rakenteellinen ja paloturvallisuus
Murtoturvallisuus Turvallisuus ilkivaltaa vastaan
Käyttöikä Suunnittelukäyttöikä
Rakennuksen ja sen osien käyttöikä ja käyttöiän tarkoituksenmu-kainen suunnittelu vaikuttavat resurssien kokonaiskulumiseen ja rakennusten häiriöttömään käyttöön.
Muuntojousto Muuntojousto
Oikein suunniteltu ja tarkoituksenmukainen muuntojousto säästää rakentamista ja purkamista ja täten myös rakentamisen aiheutta-maa resurssien käyttöä.
Esteettömyys Vrt. asuntojen monimuotoisuus
Käytettävyys Etätyömahdollisuudet
Etätyömahdollisuudet tukevat etätyön tekemistä, mikä voi vaikut-taa edullisesti liikkumisen aiheuttamiin ympäristökuormituksiin. Soveltuvuus erilaisiin asumisen käyttötarpeisiin (kuten vie-rastilat tai muut erillistilat, työskentelytilat)
Soveltuvuus asumisen erilaisiin käyttötarkoituksiin tukee sosiaalis-ta vuorovaikutussosiaalis-ta ja mahdollisuuksia asua kohteessa erilaisissa elämänvaiheissa.
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA -RISKIT (10)
Luonnonvarat Energian kulutus: Lämmönkulutus ja kiinteistösähkön kulutus
Veden kulutus
Maankäyttö
Vrt. edellä kohteen sijainti
Luonnon materiaalien kulutus
Kuormitus Päästöt ilmakehään
Kiinteät jätteet
Viemäröitävät jätteet
Monimuotoisuus Maa-ainesten poisto ja maaperän peittyminen
(Ks. edellä aluesuunnittelun indikaattoreiden perustelu)
Tonttialueen luonnonsuojelullinen arvo ja harvinaisten tai silmälläpitoa vaativien lajien esiintyminen
(Ks. edellä aluesuunnittelun indikaattoreiden perustelu)
Ympäristöriskit Tontti
Rakennus TALOUDELLISET VAIKUTUKSET (2)
Elinkaaritalous Arvon säilyminen
SOSIAALISET JA KULTTUURISET VAIKUTUKSET (2)
Osallistuminen Asukkaiden osallistumismahdollisuus päätöksentekoon Kulttuuriperinnön
säilyminen
Perinteisyys Integroituminen
lähialueen
ominaislaatuun ja kiinteistön visuaalinen laatu
Kiinteistön visuaalinen laatu
Kiinteistön visuaalinen laatu ja integroituminen lähialueen omi-naislaatuun vaikuttavat esteettisyyteen ja viihtyisyyteen. Kestä-vässä asuinrakentamisessa julkisivujen visuaalinen laatu on hyvä, ja se pidetään yllä hyvällä kunnossapidolla.
Yksittäisten luonnonkohteiden, kuten puiden, kivi- tai kal-liomuodostumien, säilyttäminen tontilla
Ympäristön esteettisen laadun säilymiseen vaikuttaa tontilla mah-dollisesti esiintyvien yksittäisten esteettisesti tai ympäristönsuoje-lullisesti muuten merkittävien luonnonkohteiden, kuten puiden, kivi- tai kalliomuodostumien, säilyttäminen.
PROSESSI
Tavoiteasetanta Asukastarpeen selvittäminen ja vaikutusmahdollisuudet Toimivuustavoitteiden asettaminen
Elinkaaritavoitteiden asettaminen
Kestävän kehityksen mukaisen rakentamisen lähtökohta on tavoit-teiden asettaminen. Tehokas tavoiteasetanta edellyttää tavoittei-den systematisointia, luokittelua ja tavoitteitavoittei-den toteutumisen seu-rantaa.
Suunnittelu Elinkaarisuunnitteluosaaminen
Tavoitteiden mukaisen ratkaisun toteuttaminen edellyttää elinkaa-risuunnitteluosaamista. Tähän kuuluvat energiatehokkuuden suunnittelu, käyttöikäsuunnittelu ja rakennusfysikaalinen suunnit-telu sekä ympäristövaikutusten arvioiminen.
Rakentaminen Työn huolellisuus, kosteuden hallinta, jätteiden hallinta Käyttö ja ylläpito Vastaanottovaiheen tarkastukset
Järjestelmien toimivuuden ja säätöjen oikeellisuuden varmistami-nen hankkeen vastaanottovaiheessa on perusta rakennuksen energiatehokkaalle käytölle.
Energiankulutuksen hallinta
Todellista energiankulutusta voidaan seurata mittaamalla, jolloin on mahdollista vaikuttaa omaan energiankulutukseen ja asettaa uusia tavoitteita.
Kunnossapidon suunnitelmallisuus (käyttö- ja huolto-ohjeen laatu)
Kunnossapidon suunnitelmallisuus ja käyttö- ja huolto-ohjeen hyvä laatu on edellytys tavoitteiden mukaisen käyttöiän toteutumiselle.
Jätteiden keräys
Jätteiden keräyksen ja lajittelun toteuttaminen vaikuttaa asuinkiin-teistöstä kaatopaikalle kertyviin kokonaisjätemääriin.
Käyttäjätyytyväisyys (kyselyn perusteella)
Käyttäjätyytyväisyys indikoi asukkaiden viihtyvyyttä.
Muutokset ja purku Häiriöiden hallinta
Taulukko 19.Pääkriteerien jakautuminen eri osa-alueille.
KELPOISUUS 6
TOIMIVUUS 8 14
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 10 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET 2
SOSIAALISET VAIKUTUKSET 2 14
PROSESSI 7
Yhteensä 35
asuntotuotannon pääkriteerit (23)
OMINAISUUDET TOIMIVUUS
PROSESSI
Tilojen diversiteetti
KELPOISUUS Saavutettavuus
Palvelut ja hallintamuodot Sisäilmasto Turvallisuus
Käyttöikä
RAHA
SOSIAALISET TEKIJÄT
Jälleenmyyntiarvo Elinkaarikustannukset ja -tuotot
Energia
RESURSSIT YMPÄRISTÖ Päästöt
Monimuotoisuus Osallistumismahdollisuus
Kulttuuriperintö TARPEIDEN SELVITTÄMINEN
KÄYTTÖ
Vaikutusmahdollisuus Elinkaaritavoitteet Elinkaarisuunnittelu
TOTEUTUS Työn huolellisuus
Kunnossapidon suunnitelmallisuus Käyttäjätyytyväisyys
Häiriöiden hallinta
ASUNTOTUOTANTOASUNTOTUOTANTO Muuntojousto
Käytettävyys
Ympäristöriskit 3
5
2
4
2
2 2 3 8
8
7 tuotos
panos
Kaavio 3.Kestävän kehityksen mukaisen asuntotuotannon pääkriteerit.