3. Tulokset ja niiden tarkastelu
3.2 Asukkaiden osallistumishalukkuus
Yksi kyselyn oleellisimpia tarkoituksia oli selvittää asukkaiden halukkuutta itse osallistua vesienhoi-donkustannuksiin ja kansalaisseurantaan.
3.2.1 Halukkuus osallistua vesientilan parantamiseen
Kyselyssä kerrottiin, että ehdotuksia vesienhoitosuunnitelmiksi ja alueellisiksi toimenpideohjelmiksi ollaan juuri päivittämässä ja esiteltiin lyhyesti Virojoen ja Virolahden eli joki- ja merialueiden nykyinen (2020) tila ja tavoitetila vuonna 2027.
Vesistö NYKYINEN TILA 2020 TAVOITETILA VUONNA 2027
Virojoki (jokialue)
Vedenlaadussa on paikoin paljonkin parantami-sen varaa. Erityisesti Onkamaanjoella veden-laatu on välttävä. Suurin osa muista alueen ve-sistöistä on tyydyttävässä tilassa. Alueen pie-nissä järvissä on paljon ravinteita ja paikoin suurempi alttius alusveden hapen vajaukseen sekä leväkukintoihin. Monet vesistöt kärsivät myös veden vähäisyydestä ja umpeenkas-vusta. Virojoen yläosat ovat hyvässä tilassa. Vi-rojoessa on useita nousuesteitä, jotka estävät vaelluskalojen liikkumisen jokeen.
Alueen järvien ja jokivesien laatu paranee hyväksi ja vähitellen paraneminen näkyy myös eliöstössä ja kasvillisuudessa. Tämä näkyy mm. veden pienem-pinä ravinnepitoisuuksina, happitilanteen parane-misena ja sinileväkukintojen vähenemisenä. Jär-vien virkistyskäyttöarvo paranee. Vesieliöstön, esim. kalojen, kohentunut elinympäristö näkyy ny-kyistä elinvoimaisempina kalakantoina. Särkikalo-jen määrä ja vesistöSärkikalo-jen umpeenkasvu vähenee. Ka-latiet mahdollistavat kalan kulun Kantturankoskelta ylöspäin ja tavoitteena on yhteys alajuoksulta ylä-osien lisääntymisalueille.
Virolahti (merialue)
Virolahti on välttävässä tilassa ravinteiden osalta ja sen kuormitusta tulee vähentää yli puo-lella. Pohjaeliöstön tilanne on kuitenkin parantu-nut, vaikka Virolahti on edelleen sisäkuormittei-nen. Virolahteen vaikuttaa eniten Virojoen kautta tuleva hajakuormitus, mutta lahden suualueella on myös kalankasvatusta.
Virojoen kuormituksen vähentyessä myös Virolahden vedenlaatu paranee ja mahdollisuudet virkistäyty-miseen paranevat. Sinileväkukinnat harvinaistu-vat, umpeenkasvu hidastuu ja kalastosta tulee monipuolisempi.
Vastaajia pyydettiin sitten kuvittelemaan, että: ”Virojoen valuma-alueelle perustettaisiin paikallinen vesienhoito- ja kunnostusyhdistys, jonka jäseneksi kuka tahansa voisi liittyä maksamalla vuosit-taista jäsenmaksua. Yhdistyksen tavoitteena olisi turvata vesistöjen hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2027 mennessä ja ylläpitää hyvä tila tämän jälkeen. Saamillaan jäsenmaksuilla ja muilla hakemillaan avustuksilla yhdistys toteuttaisi toimenpiteitä tiiviissä yhteistyössä asukkaiden, elinkei-nonharjoittajien, kuntien, ELY-keskusten ja osakaskuntien kanssa. Yhdistyksen tavoitteena olisi saada paikalliset toimijat mukaan alueen vesienhoitoon. Yhdistyksen hallitus voisi koostua asuk-kaista, osakaskuntatoimijoista ja kunnan ja/tai valtion vesiasiantuntijoista.”
Tämän jälkeen kysyttiin, olisiko valmis maksamaan vuotuista jäsenmaksua esitetyn kaltaiselle yhdis-tykselle vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi (kuva 15) ja 21 % vastasi kyllä ja 34 % mahdollisesti.
Kuva 15. Vastaajien valmius maksaa vesistöjen hyvän tilan saavuttamisesta, lomakkeen kysymys 10.
Kyllä
10. OLISITKO VALMIS MAKSAMAAN VUOTUISTA JÄSENMAKSUA PAIKALLISELLE ”VESIENHOITO- JA KUNNOSTUSYHDISTYKSELLE”
VESISTÖJEN HYVÄN TILAN SAAVUTTAMISEKSI?
(N=329)
14
Maksuhalukkaiden osuus oli suurempi ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden (55 %) kuin vakiasukkaiden (42 %) keskuudessa. Maksuhalukkuuden ilmaisseet vastaajat saivat mahdollisuuden kertoa, mikä olisi heidän mielestään kohtuullinen ja todenmukainen vuotuinen jäsenmaksu juuri heille.
Maksuhalukkuutta kysyttiin vaihtoehtoisesti ensin ns. avoimena kysymyksenä, johon vastaaja saattoi kirjoittaa haluamansa summan tai maksuhalukkuuden välyksenä, johon vastaaja saattoi kirjoittaa maksuhalukkuutensa ala- ja ylärajan. Enemmistö maksuhalukkaista ilmaisi yhden summan (n=101), osa vastaajista ala- ja ylärajana (42) ja loput molemmin tavoin (11).
Ennen keskimääräisen maksuhalukkuuden määrittämistä tarkasteltiin erityisesti kahta vastaajajouk-koa eli niitä, jotka eivät olleet valmiita maksamaan lainkaan (53 %, 176/329) ja niitä kahdeksaa vas-taajaa, jotka ilmaisivat vuotuiseksi maksuhalukkuudekseen 200-500 euroa vuosittain. Ehdollisen ar-vottamisen menetelmän vakiintuneena toimena on tunnistaa vastaukset, joissa henkilö vastaa omien preferenssiensä vastaisesti. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi siitä, että vastaaja kokee esite-tyssä skenaariossa jotain sellaista, mihin hän ei usko tai luota. Tunnistimme aineistosta 17 sellaista maksuhalutonta vastaajaa, joille vesien tilan parantaminen on todennäköisesti myönteinen asia. He perustelivat vastauksensa ensi sijassa mielipiteellä, että vesien pilaajien tulisi kustantaa kaikki puh-distuksesta ja suojelusta aiheutuvat kulut tai epäilyksellä paikallisen vesienhoitoyhdistyksen mahdol-lisuudesta saada aikaan toivottavaa muutosta vesien tilaan. Suurimpia summia ilmaisseet perusteli-vat valintaansa sekä omalla nykyisellä ja tulevalla käytöllä sekä mielipiteellä, että nykyisten sukupol-vien tulee turvata riittävät ja puhtaat vesistöt myös tuleville sukupolville. Heistä neljällä oli vapaa-ajan asunto alueella, jossa vastaaja viettää keskimäärin 100-290 vuorokautta vuodessa. Osa maksuha-lukkaimmista vastaajista antoi ideoita alueensa vesien tilan parantamiseen: ”Vaelluskalojen nousues-teet tulisi poistaa Pitkäkoskelle asti, ja koskia pitäisi kunnostaa sopiviksi kutupaikoiksi”, ”Olen valmis rahoittamaan ruoppausta ja laskuojien kunnostusta Lapjärven Syväjärveen, jos saan suunnittelu- ja toteutusapua”.
Taulukkoon 2 on koottu arvioidut keskimääräiset maksuhalukkuudet, jonka vastanneet olisivat val-miita maksamaan vuosittain vesien parantuneesta tilasta Virojoen valuma-alueella. Tulosten perus-teella alueen ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajanasunnon omistajien maksuhalukkuus oli selvästi suu-rempi kuin vakiasukkaiden. Vakiasukkaat olivat keskimäärin valmiita maksamaan 18,10–23,60 euroa vuodessa vapaaehtoista vesienhoitomaksua vuosina 2021–2027. Vastaava maksuhalukkuus ulko-paikkakuntalaisten vapaa-ajanasunnon omistajien keskuudessa oli 36,20–47,10 euroa vuodessa.
Taulukko 2. Vastaajien (n=312) vuotuinen keskimääräinen maksuhalukkuus asukasta kohden vesien tilan paranta-miseksi vuoteen 2027 mennessä.
Vastaajan varmuus maksaa valitsemansa summa
Maksuhalukkuus ja keskihajonta [€/vuosi/henkilö]
Ala-arvio Yläarvio
Vakiasukkaat (n=198) 18,10 (32,00) 23,60 (39,00)
Ulkopaikkakuntalaiset vapaa-ajanasunnon omistajat (n=114)
36,20 (69,90) 47,10 (76,80)
3.2.2 Syitä maksuhalukkuudelle ja maksuhaluttomuudelle
Yleisimmin maksuhalukkuuden erittäin tärkeäksi syyksi ilmoitettiin se, että nykyisten sukupolvien tulisi turvata riittävät ja puhtaat vesistöt myös seuraaville sukupolville. Seuraavaksi yleisimmin erittäin tär-keäksi syyksi ilmoitettiin se, että ravinteiden ja muiden haitallisten aineiden päätymistä vesiin pitäisi ehkäistä nykyistä paremmin (kuva 16).
15
Kuva 16. Maksuhalukkaiden vastaajien syitä maksuhalukkuudelleen, lomakkeen kysymys 11.
Maksuhaluttomuutta perusteltiin yleisimmin sillä, että vesien pilaajan tulisi kustantaa kaikki puhdistuk-sesta ja suojelusta aiheutuvat kulut. Moni myös koki, ettei heillä ole varaa maksaa vesien tilan paran-tamisesta ja että aiemmin maksettuja veroja ja pakollisia maksuja tulisi suunnata paremmin vesien hoitoon ja suojeluun (kuva 17).
Kuva 17. Maksuhaluttomien vastaajien syyt maksuhaluttomuudelle, lomakkeen kysymys 13.
54%
Käytän itse ja/tai perheeni käyttää vesistöjä (n=183) Minulle on tärkeää, että vesien hyvä tila takaa niistä riippuvaisten elinympäristöjen ja eliöiden hyvän tilan (n=187) Ravinteiden ja haitta-aineiden päätymistä vesiin tulisi ehkäistä
nykyistä paremmin (n=186)
Nykyisten sukupolvien tulee turvata riittävät ja puhtaat vesistöt myös tuleville sukupolville (n=188)
12. KUINKA TÄRKEITÄ SEURAAVAT SYYT OVAT SILLE, ETTÄ OLISIT VALMIS MAKSAMAAN VESIEN TILAN PARANTAMISESTA? (N=183-188)
Erittäin tärkeä Melko tärkeä Melko yhdentekevä Täysin yhdentekevä En osaa sanoa
12%
Minusta vesistöt eivät kaipaa enempää suojelua tai puhdistusta (n=120)
Teen jo tarpeeksi vesien tilan parantamiseksi (n=120) En usko siihen, että paikallinen vesienhoitoyhdistys saisi
aikaan toivottavaa muutosta vesien tilaan (n=126) Mielestäni jo maksamiani osakaskuntamaksuja tai veroja
pitäisi suunnata paremmin vesien hoitoon ja suojeluun (n=125)
Minulla ei ole varaa maksaa vesien tilan parantamisesta ( n=133)
Vesien pilaajien tulisi kustantaa kaikki puhdistuksesta ja suojelusta aiheutuvat kulut (n=136)
13. KUINKA TÄRKEITÄ SEURAAVAT SYYT OVAT SILLE, ETTÄ ET HALUAISI MAKSAA VESIEN TILAN PARANTAMISESTA TAI TURVAAMISESTA? (N=120-136)
Erittäin tärkeä Melko tärkeä Melko yhdentekevä Täysin yhdentekevä En osaa sanoa
16 3.2.3 Rahallinen hyöty vesien tilan paranemisesta
Keskimääräisten maksuhalukkuuksien perusteella on mahdollista arvioida koko aikuisväestön mak-suhalua Virojoen valuma-alueella. Kyselyyn vastanneista 44 % ei ollut halukas maksamaan esitetystä muutoksesta vesien tilassa. Tämän ryhmän maksuhalukkuudeksi oletettiin nolla euroa. Tämän lisäksi pitää tehdä oletus kyselyyn vastaamattomien osallistumishalukkuudesta. Jonkinlaisen arvion tämän joukon maksuhalukkuudesta voidaan tehdä vertaamalla mahdollisia eroja maksuhalukkuudessa ky-selyyn välittömästi vastanneiden ja muistutusten jälkeen vastanneiden kesken. Maksuhalukkuuden ilmaistuissa ala- ja yläarvoissa ei ollut eroa vastaamisnopeuden suhteen. Siten voidaan tehdä oletus, että vastaamattomien osallistumishalukkuus on samaa suuruusluokkaa, kuin aineistossa keskimää-rin. Kokonaishyödyt määritetään kuitenkin konservatiivisesti eli kaikista alhaisimpien keskimääräisten maksuhalukkuuksien perusteella.
Kokonaishyödyt määritettiin erikseen tutkimusalueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille. Virojoen vesistön alueella asui vuonna 2019 noin 1 830 asukasta, joista aikuisväestön osuudeksi arvioitiin noin 70%. Kysely kohdennettiin jokaiselle alueen ulkopuolella vakituisesti asuvalle, mutta vapaa-ajan asunnon omistavalle henkilölle (N=234). Kokonaismaksuhalukkuus laskettiin käyttäen taulukon 2 tie-toja. Vuotuinen hyöty Virojoen vesistön vedenlaadun paranemisesta olisi tutkimuksen tulosten perus-teella noin 24 100–30 200 euroa alueen vakituisille asukkaille ja noin 8 500 – 11 000 euroa ulkopaik-kakuntalaisille vapaa-ajan asukkaille ajanjaksolla 2021–27. Tuloksen voi ajatella myös siten, että noin 33 000 – 41 200 euron suuruinen hyöty jäisi tällä vesistöalueella vuosittain saamatta, mikäli vesien-hoidon toimenpiteitä ei saada toteutettua.
3.2.4 Vapaaehtoiset toimet ja kansalaisseuranta
Maksuhalukkuuden lisäksi vastaajilta kysyttiin, mitä konkreettisia toimia he olisivat valmiita tekemään vesien tilan parantamiseksi lähivuosina. Kaikkiaan 138 vastaajaa vastasi avoimeen kysymykseen.
Kyselyssä esiteltiin myös Järvi-meriwiki -sivusto ja kysyttiin, onko se entuudestaan tuttu. Vain 7 % vastaajista oli kuullut siitä aiemmin ja 88% ei ollut kuullut siitä.
Kyselyllä haluttiin myös kartoittaa vastaajien aktiivisuutta osallistua kansalaisseurantoihin. Siksi ky-syttiin, mitä ehdotetuista toimista voisi olla valmis vapaaehtoisesti tekemään seuraavan kolmen vuo-den aikana (kuva 18) ja onko kirjannut aiemmin luontoon liittyviä havaintoja ylös ja olisiko valmis tallentamaan niitä kansalaishavaintojärjestelmään (kuva 19).
Kuva 18. Mitä vapaaehtoisia toimia vastaajat olisivat valmiita tekemään kansalaisseurantoihin liittyen, lomakkeen kysymys 16a.
16. A) OLISITKO VALMIS KOLMEN VUODEN AIKANA TOIMIMAAN VAPAAEHTOISENA (N=329)
Varmasti tai melko varmasti KYLLÄ Varmasti tai melko varmasti EI En osaa sanoa Ei vastausta
17
Kuva 19. Vastaukset omien luontohavaintojen tekemiseen ja niiden tallentamiseen liittyen, lomakkeen kysymyk-set 16b ja 16c.
Suomen ympäristökeskuksen SEVIRA-hankkeessa laatima kyselytutkimus keräsi uutta tietoa mm.
alueen päättäjille ja viranomaisille siitä, miten alueen asukkaat kokevat alueen vesien tilan, mitä toi-veita heillä on mahdollisesti niihin liittyen ja kuinka halukkaita asukkaat olisivat toimimaan niiden hy-väksi.
Tavoitteena oli myös viestiä aiheesta alueella. Yli 80 % vastaajista koki saaneensa ainakin jonkin verran uutta tietoa vesien tilasta ja piti ainakin jossain määrin hyvänä ajatusta paikallisen vesienhoi-toyhdistyksen perustamisesta. Samoin yli 80 % vastaajista tunsi saaneensa ainakin jonkin verran uutta tietoa kansalaisseurannasta ja puolet vastaajista kiinnostui siitä. Vapaa-ajan asukkaat kiinnos-tuivat ja saivat suhteessa enemmän tietoa aiheesta vakiasukkaisiin verrattuna. Yli 70 % vastaajista oli vastaamisen jälkeen aiempaa enemmän huolissaan vesien tilasta. Kuitenkin kolme neljästä – ja vakiasukkaat vapaa-ajan asukkaita useammin– koki, että vesienhoito ei saa rajoittaa maanomistajan toimia tai oikeuksia (kuva 20).
Kuva 20. Vastaajien mielipiteitä kysymyksen 26 väittämiin liittyen.
En
16. B) KIRJAATKO JO NYT TAI OLETKO JOSKUS KIRJANNUT YLÖS ESIMERKIKSI JÄÄNLÄHDÖN
AJANKOHTIA TAI MUITA LUONTOHAVAINTOJA?
16. C) OLETKO VALMIS TALLENTAMAAN VANHAT HAVAINTOSI JÄRVI-MERIWIKIIN
TAI MUUHUN JULKISEEN KANSALAISHAVAINTO-JÄRJESTELMÄÄN?
Olen kyselyyn vastaamisen jälkeen enemmän huolissani vesien tilasta.
Mielestäni vesienhoito ei saa rajoittaa maanomistajan toimia tai oikeuksia.
Sain uutta tietoa vesistöjen kansalaisseurannasta.
Sain uutta tietoa alueen vesien tilasta.
Pidin ajatusta paikallisen vesienhoitoyhdistyksen perustamisesta hyvänä.
26. ARVIOI VIELÄ, KUINKA HYVIN SEURAAVAT VÄITTÄMÄT PITÄVÄT PAIKKANSA (N=329)
Täysin Osittain Ei lainkaan Ei vastausta
18