Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen

Suomessa on tapahtunut raju käyttäytymiskulttuurin muutos viimeisen 20 vuoden aikana.

Hyvinvoinnin edistämisen nimissä tehdyt panostukset ovat yhä enemmän tosiasiassa kohdentuneet niiden seurausten korjaamiseen jotka johtuvat pahoinvointikäyttäytymisestä.

(Organisaatiotoimikunta, 30.5.2011 § 35.)

Kuntien lisäpanostukset hyvinvoinnin lisäämiseksi eivät ole enää tuoneet hyötyä samassa suhteessa kuin aikaisemmin. Kunnat käyttivät esimerkiksi liikuntapalveluihin nykyrahanarvoksi muutettuna vuonna 1973 yhteensä 20 euroa/asukas ja vuonna 2007 yhteensä 100 euroa/asukas.

Vaikutukset kuntalaisten liikuntakäyttäytymisessä eivät ole kasvaneet samassa suhteessa, kun esimerkiksi jyväskyläläisistä yli puolet ei liiku joko ollenkaan tai harvemmin kuin kerran viikossa ja siis täysin riittämättömästi. (Organisaatiotoimikunta, 30.5.2011 § 35.)

52

Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on yksi Uuden Jyväskylän strategisista tavoitteista.

Valmisteluvaiheessa määriteltiin tämän tavoitteen edellytykset ja niiden arviointikriteerit, jotka ovat:

1. Toimivat yhteydet sekä elinympäristön viihtyvyys ja turvallisuus

 Maankäytön rakennemalli; toimintojen mitoitus ja kohdennus

 Kaupunki- ja maaseutualueiden tuloksellinen vuorovaikutus

 Kestävän kehityksen yhdyskuntarakenne sekä työmatka-, opiskelu- ja asioimisliikenteen toimivuus

2. Asumisen vaihtoehtojen monimuotoisuus

 Eri elämänvaiheiden mukaisten asumisvaihtoehtojen tarjonta

 Muuttoliikkeen ennakointi ja reagointikyvykkyys

 Asuinalueiden viihtyvyys ja turvallisuus; tutkimustulokset 3. Kuntalaisten omatoimisuus ja elinikäinen toimintakyky

 Sosiaalisten ja terveyteen liittyvien haasteiden havaitseminen ja ennaltaehkäisy 4. Vapaaehtoistyön sekä kulttuurin ja liikunnan toimintaedellytykset

 Yhteistyön toimivuus kolmannen sektorin kanssa

 Vapaaehtoistyön ja -järjestöjen toiminnan laajuus ja tuki

 Tarjonta sekä käyttöasteet ja käyttäjäkyselyt

Asukkaiden hyvinvoinnin tavoite tulee esiin myös Uuden sukupolven organisaatiossa ja sen horisontaalisessa toimintatavassa. Jyväskylän kaupungin uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen yhtenä päätavoitteena on saada palvelujen toimintatavat vastaamaan aiempaa paremmin kuntalaisten tarpeita ja vaihtelevia elämäntilanteita.

Kaupungin uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen palvelukokonaisuuskohtaisessa valmistelussa lähtökohtana on ollut mm. se, että kehittämisen perustana korostuvat kaupungin hyvinvointivastuun rinnalla tasavertaisesti myös kaupunkilaisten vastuu omasta ja läheistensä

53

hyvinvoinnista. Samalla asiantuntijaorganisaation ja poliittisen ohjauksen prosessit, rakenteet ja toimintamallit muotoillaan edesauttamaan kuntalaisten hyvinvointia.

Palvelun on vaikutettava myös asiakkaan omaan käyttäytymiseen siten, että se edistää hänen hyvinvointiaan. Kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut toimivat hyvin, kun palveluja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja kuntalaiset itse toimivat siten, että omaehtoisesti vältettävissä oleva palvelutarve minimoituu.

Jyväskylän kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus laadittiin vuonna 2002. Käsittelyn yhteydessä päätettiin, että laaja-alainen hyvinvointikertomus laaditaan valtuustokausittain.

Toinen kertomus koottiin vuonna 2005 kaikkien kaupungin toimialojen yhteistyönä. Viimeisin hyvinvointikertomus laadittiin vuonna 2011. Hyvinvointikertomus on katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin kaupungin päätöksenteon tueksi. Kertomuksen tavoitteena on kuvata viimeaikaista hyvinvoinnin kehitystä sekä hyvinvoinnin vahvuuksia ja heikkouksia.

Kertomuksessa kuvataan kunnan hyvinvointipolitiikkaa ohjaavia lähtökohtia ja strategioita, hyvinvoinnin rakennetekijöitä ja asukkaiden hyvinvointia eri indikaattoreita ja kyselytutkimusaineistoja hyödyntäen. Lisäksi hyvinvointikertomuksessa kuvataan osallistumista, palveluista saatua palautetta sekä eri toimialojen rooleja hyvinvoinnista huolehtivina tahoina.

Kaupungin hyvinvointipolitiikka toteuttaa kaupunkistrategian visiota ja sen toteuttamiseksi asetettuja tavoitteita. Hyvinvointipolitiikan ydinaluetta on sosiaalisesta eheydestä huolehtiminen siten, että samalla ymmärretään hyvinvoinnin yhteys kilpailukykyisen kaupunkiseudun ja kestävän kehityksen tavoitteisiin. Hyvinvointipolitiikka on nähtävä kaupunkistrategisena kysymyksenä laajemmin kuin vain hyvinvointipalvelujen tuottamistehtävänä, vaikka palvelujen järjestäminen kuntalaisille onkin keskeinen kunnan hyvinvointipoliittinen tehtäväalue. Kuntalaiset eivät rakenna omaa hyvinvointiaan pelkästään palvelujen varaan. Tärkeinä hyvinvoinnin tekijöinä ovat lähiyhteisöjen sosiaalinen tuki ja erilaiset osallisuuden kokemusmahdollisuudet.

Kaupunkistrategia perustuu osaltaan ajatukselle, että varmistamalla talouden tasapainottaminen ja kaupunkiseudun menestyminen saadaan voimavaroja sellaiselle pitkäjänteiselle hyvinvointipolitiikalle, jolla pystytään turvaamaan kaupunkilaisten hyvinvoinnin perusta.

Jyväskylän kaupungin uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen yhtenä päätavoitteena on saada palvelujen toimintatavat vastaamaan aiempaa paremmin kuntalaisten tarpeita ja vaihtelevia elämäntilanteita.

Myönteisiä tekijöitä Jyväskylässä ovat vuoden 2011 hyvinvointikertomuksen mukaan väestön tasapuolinen ikärakenne, korkea koulutustaso, hyvä työpaikkakehitys, hyvä imago sekä kasvu- ja

54

elinympäristön arvostus. Huolenaiheita ovat eri asuinalueiden suuret erot työttömyydessä sekä koulutus- ja tulotasossa, vertailukaupunkeja ja naapurikuntia alhaisempi tulotaso, korkea nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys, pienituloisten asuinkuntien määrän kasvu sekä korkeat asumiskustannukset. Kiinteistöliiton indeksitalovertailussa Jyväskylän asumisen kustannukset ovat suurista kaupungeista toiseksi korkeimmat.

Hyvinvointitilinpäätöksessä arvioitiin Jyväskylän vertailukelpoisia ja negatiivisia piirteitä.

Vertailukelpoisia piirteitä Jyväskylässä olivat:

 Työttömyys vertailukaupunkien keskitasoa

 Asumisolosuhteet kestävät vertailun

 Rikollisuus vertailukaupunkien keskimääriä pienempää

 Sairastavuus maan keskitasoa

 Ikävakioitu kuolleisuus pienempi kuin vertailukunnissa ja –kaupungeissa

 Alkoholin myynti on hieman vähentynyt ja on vertailukaupunkeja alempaa Negatiivisia piirteitä:

 Asuntojen hinnat ja vuokrat sekä muut asumiskustannukset

 Keskitulot hieman vertailualueita pienemmät

 Alueelliset suuret erot työllisyydessä sekä koulutus- ja tulotasossa

 Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys suurta

 Pienituloisten asuntokuntien määrä korkea

 Huumeiden käytön lisääntyminen

 Julkisten tilojen sisäilmaongelmat

Edellä mainitussa vuoden 2010 kuntalaiskyselyssä kaupunkilaisista 49 prosenttia oli täysin tai osittain eri mieltä väittämästä, että uusi kaupunki pystyy edistämään asukkaidensa hyvinvointia aikaisempaa paremmin. Kriittisimpiä oltiin vanhan maalaiskunnan alueella ja positiivisimpia vanhan kaupungin alueella.

Jyväskylässä on kärsitty työvoimapulasta terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen sektorilla.

Toimintakertomuksessa todettiin, että suun terveydenhuollossa on jatkunut epätasapaino kysynnän ja tarjonnan suhteen. Tätä on toimintakertomuksissa selitetty mm. työntekijöiden rekrytoinnin ongelmilla. Suun terveydenhuollossa hammaslääkärin tarkastukseen jonotusaika vuoden 2010 lopussa oli 10 kuukautta. Vuonna 2011 suun terveydenhuollossa kiireettömässä hoidossa hoitotakuu ei toteutunut Jyväskylässä, mutta toteutui muissa yhteistoiminta-alueen kunnissa. Jyväskylässä on laadittu selvityksiä lääkäritilanteesta sekä kartoitettu henkilöstön tyytyväisyyttä. Tyytymättömyyttä lisänneet tekijät liittyvät osin siihen, ettei siirtymisvaiheessa onnistuttu ottamaan käyttöön hyväksi todettuja käytäntöjä.

55