Asukaslähtöisyys – mitä se on?

Koska tutkimuksen aiheena oli asukaslähtöinen arviointi, käsiteltiin haastatteluissa myös asukaslähtöisyyden teemaa. Ryhmäkorjaushankkeen toimijoilta kysyttiin muun muassa mielipidettä siihen, miten asukkaiden roolia ja asukaslähtöisyyttä saadaan vahvistettua peruskorjausprosesseissa – tai ovatko he ylipäätään sitä mieltä, että tällainen on mahdollista. Moni korosti vastauksessaan asukkaiden tietotason kasvattamista ja viestintää. Yksi haastateltava katsoi asukaslähtöisyyteen liittyvän myös remonttien teettäminen ryhmäkorjauksena, koska silloin on kyseessä projektinjohtourakka, joka on paremmin hallittavissa kuin kokonaisurakka. Kaksi haastateltavaa näki kysymyksen asiakaspalvelun kannalta, ja pitivät tärkeänä viestintää, selkeää kokonaiskuvaa hankkeesta sekä konkreettisia toimia asukkaiden auttamiseen remontissa.

H4: ”Parasta asiakaspalvelua on se, että kun hanke alkaa, niin sulla on esittää selkee kokonaiskuva.

Ja että tulee huomioiduks vaikka muuttofirma ja väliaikaisen asumisen palvelu. Pitäis olla varsin konkreettista.”

49

H5: ”Viestintä, että saa tietää ajoissa, mitä tapahtuu. (…) Viestintäsuunnitelma pitää tehdä ja käyttää kaikki mahdollinen asiantuntemus siinä prosessin alkuvaiheessa. Parasta on se, että sille palkataan projektinjohtaja jo alussa.”

Yksi ryhmäkorjaushankkeen toimija puhui asukaslähtöisyydestä liittyen siihen, miten asukkaita pyritään ottamaan ryhmäkorjaushankkeessa huomioon. Hänen mukaansa asukaslähtöisyys koostuu monesta tekijästä. Ensinnäkin asiat tulee esittää asukkaille esimerkiksi visualisoinnin avulla niin, että he tietävät, mistä maksavat. Toiseksi, asukkaat tulee huomioida tarpeeksi ajoissa, ettei heitä

”heitetä urakoitsijan syliin”. Kolmantena tekijänä hän mainitsi asukkaille tarjottavan internetpohjaisen palvelusovelluksen ja sen, että sovellus avataan asukkaille hyvissä ajoin ennen urakoinnin aloittamista. Lopuksi, urakka käynnistetään taloissa yhteisistä tiloista eikä asunnoista, jotka ovat asukkaille yksityisiä ja siten hankalia paikkoja.

Myös kyselyyn vastanneet asukkaat korostivat vastauksiensa perusteluina remontin henkilökohtaisuutta. Kommenteissa nousi esiin se, että remontti niin sanotusti tunkeutuu asukasta lähelle hänen yksityiseen tilaansa, kotiin, sekä se, kuinka merkittävästi remontti vaikuttaa asukkaan elämän eri osa-alueisiin.

”Erittäin tärkeitä! Asiat koskevat ihmisiä, heidän elämää ja koteja, taloutta ja ympäristöä erittäin läheisesti.”

”Melkein kaikki on tärkeää, kysymys on ihmisten kodeista, pienetkin ongelmat hankaloittavat asumista”

”Jokainen asunto on jonkun koti!”

Asukaslähtöisyyden käsitettä käsiteltiin myös asukkaiden haastattelussa. Asukkaalle 1 asukaslähtöisyys tarkoitti sitä, että asukkaiden toiveet otetaan huomioon, heidän tarpeistaan huolehditaan ja asumishaitat minimoidaan. Asukas 2 totesi asukaslähtöisyyden olevan käsitteenä tuttu, mikäli on ollut tekemisissä aluekehittämiseen liittyvien asioiden kanssa, mutta jäävän arkielämässä ihmisille epäselväksi.

K: Onko tullut ilmi, mitä "asukaslähtöisyys" tarkoittaa, mihin sillä pyritään?

A2: ”Niin, ei se tuolla, mä luulen tuolla Maunulan arkielämässä oo tullu. Sitten jos on näitä raportteja lukenu ja kuunnellu konsulttien ja (…) noita aluefoorumeita käyny kuuntelemassa ja muuta semmosta, niin kyllä se sit on varmaan selvinny se tavote.”

50

Molemmat asukkaat olivat sitä mieltä, että asukaslähtöisen arvioinnin menetelmä oli hankala aiheen vuoksi. He eivät suhtautuneet menetelmään varauksettoman positiivisesti sen vuoksi, että he kokivat, että ihmisiä on vaikea saada kiinnostumaan putkiremonttiasioista ja siten osallistumaan arviointiin. Asukas 1 toi asian yhteydessä esiin myös sen, miten putkiremonttien toteutusmenetelmien muuttuminen voi tulevaisuudessa vaikuttaa asukaslähtöisyyden käsitteeseen.

A2: ”Ja kyllä mä sen arvaankin, että tota ei ne ihmiset tämmösii, lehden välistä tulee tämmönen lomake ni, ei se kyllä… Ei se kyllä oikeen sytytä tuota, kun tää aihe on vielä melko tava… Siis joka ei hallituksessa oo ollu esimerkiks, niin tää aihe on aika hankala.”

A1: ”No musta se oli ihan ok, että tietysti toi on hankalaa, koska se aihe on niin tekninen. Niin tota… Et se menee vähän semmoselle yleiselle tasolle jos siitä pyrkii tekeen jotain tommosta laajempaa kyselyy niin… Niin ne lähtökohdat on sit just vähän tota hankala määrittää, että… Et kun on nyt näit uusii menetelmii ja vanhoja, et on tämmönen murrosaika, niin ni miten sen sitten ottaa huomioon, et kun se menetelmien moninaisuus on niinku räjähtäny, että voidaan tehä

semmosia hybridiremontteja ja on jotain moduuleja, niin just se asukasviihtyvyys tai se kärsiminen siitä, niin niinku se ei oo enää se lähtökohta, että että sä joudut jotenkin välttämään sitä pölyä ja muuta ja meteliä, niin niin se on vähän semmosta. Et voi olla täysin erilaisia niinkun kysymyksiä sit jotenkin sen pohjalta. Et onko se pakeneminen se pääasiallinen asia mielessä, mihin sitä muuttaa ja miten voi välttyy hirveiltä vuokrilta, vai et miten pystyy sitten asumaan, kun tehään jotain

kevyempää vaihtoehtoo. Ja just kaikki tommoset sosiaalitilat, et voi käydä suihkussa jossain. Kai se on sitä asukaslähtösyyttä just, et otetaan… Ettei jätetä oman onnensa nojaan.”

Muuten asukkaiden oli selvästi vaikea kommentoida asukaslähtöistä arviointia. Molemmat mainitsivat kyselyn osallistumiskeinona arviointiin. Asukas 1 totesi, että hän ei voi kommentoida muuta kuin kyselyä, koska osallistui vain siihen. Kumpikaan asukas ei tuonut kriteerien muodostamisen työpajaa haastattelussa esille. Arviointiin osallistumisen mahdollisuuksien mielekkyydestä (työpaja, kyselylomake paperilla ja internetissä) tai menetelmän hyvistä ja huonoista puolista kysyttäessä vastaukset olivat empiviä ja ilmensivät epävarmuutta.

A1: ”Kai se oli mielekäs kun paperilla tai netissä sai vastata.”

A2: ”No en mä tiedä siis, lähinnä kai se nyt oli tavallisen asukkaan ja osakkaan kannalta, ni se oli kai tää kysely, ei kai ne nyt juuri muihin osallistunu.”

A2: ”En mä siihen niin kauheesti, kyl mä näitä [ASLA-hankkeen loppuraporttia] vähän luin…”

Asukas 1 oli osallistunut arviointiin täyttämällä kyselylomakkeen. Hän totesi olevansa tyytyväinen siihen, että sai arvioinnin kautta antaa palautetta. Hänen kommentistaan on luettavissa myös se, että hän pitää asukaslähtöisen arvioinnin hyvänä puolena sitä, että se ylipäätään tuo

51

peruskorjaushankkeisiin ja niiden epäkohtiin liittyviä asioita esille. Hän kuitenkin epäili menetelmän todellista vaikutusta.

A1: ”Niin, olihan se miellyttävä kokemus (…) Että sai vähän antaa palautetta, että tietysti miettii vaan että millanen impakti sillä sit käytännössä on (…) kyl tota kaikki kiinnostaa, mitkä sais niinku näitä tota yksityiskohtii enemmän just esille. Kaiken kansan selattavaks.”