Tarpeettomuuden kokeminen. Kotihoidon asiakkaat kokevat, ettei heidän vahvuuksi-aan, yksilöllisiä tarpeita ja persoonallisuutta ole riittävästi hyödynnetty tai mahdollis-tettu hoidon suunnittelussa. Asiakkaat kokevat, ettei heillä ole mahdollisuuksia vai-kuttaa omaan hoitoonsa esimerkiksi kotikäyntejä ja hoidon jatkuvuutta koskevissa yh-teyksissä. Taakan, syyllisyyden ja riippuvuuden tunne vaikuttaa ikääntyneen kuvaan itsestä. Holhoavan kohtelun kohteeksi joutuminen koetaan aiheuttavan alemmuuden tunnetta. (Kariniemi ym.2020, 35; Sanerma ym.2020; Van Leeuwen ym.2019; Pelto-mäki, 2014, 79.)
Motivaatio ja itsenäisyyden tunne Tarpeellisuuden kokeminen
Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen Osallistuminen Kuulluksi tuleminen
Tarpeettomuuden kokeminen Joustamattomuus hoidossa
Heikentynyt toimintakyky
Vahvistavat tekijät Haikentävät tekijät
Joustamattomuus. Asiakkaan itsenäisyyttä voi heikentää tehtäväkeskeinen ja jousta-maton hoito. Hoitajan työskennellessä tiukasti tehtävälistan mukaisesti asiakkaat tun-nistavat kiireen. Hoitajilla on vain hetki aikaa istua ja puhua asiakkaan kanssa. Asiak-kaan kodin oletetaan olevan yksityinen paikka, mutta hoitajan tuleminen voi johtaa ulkopuolisten sääntöjen tulemiseen ja kodeista voi tulla ns. minilaitoksia apuvälinei-den sekä hoitolaitteiapuvälinei-den myötä. Jotkut asiakkaat kokevat, että hoitaja ei suorita tehtä-vää oikein ja näissä tapauksissa asiakas on kokenut, että se ole seurausta ajan puut-teesta eikä osaamisesta. (Hughes & Burchia, 2019: Holmberg ym.2012.)
Heikentynyt toimintakyky. Ikääntyneiden heikentynyt toimintakyky vaikuttaa itsemää-räämisoikeuden toteutumiseen kielteisesti. Sairaudet ja kivun tuntemukset vaikuttavat kokemuksiin ilon ja tyytyväisyyden tunteista. Sairaudet heikentävät päivittäisistä toi-minnoista suoriutumista ja vaikuttavat myös mielialaan. Arjesta ja sen haasteista ei selviydy ikääntyessä enää samalla tavalla, kuin nuorempana. Toiminnalliset rajoituk-set ja lääkityksen sivuvaikutukrajoituk-set heikentävät elämänlaatua. Heikentävinä kokemuk-sina voidaan kokea myös hallinnan puutteen tunne, ei uskalleta ottaa riskejä, tulee tarve eristäytyä ja koetaan turvattomuutta. Ikääntyminen ja hoidon tarpeen aiheuttamat muutokset voivat johtaa haavoittuvuuden tunteeseen sekä heikentyneeseen identiteet-tiin. Itsemääräämisoikeus vähenee, kun hoidon tarve kasvaa. Asiakkaan kyky osallis-tua jokapäiväiseen toimintaan jätetään huomioimatta ja hoitajat auttavat tekemällä asi-oita asiakkaan puolesta. (Bölenius ym. 2019; Kariniemi ym. 2020, 32; Hughes & Bur-chia, 2019; Van Leeuwen ym. 2019; Turjamaa, 2014, 33.)
8 POHDINTA
8.1 Eettisyys ja luotettavuus
Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa eettiset kysymykset liittyvät tutkimuskysymyk-sen muotoiluun sekä tutkimusetiikan noudattamiseen kirjallisuuskatsauktutkimuskysymyk-sen jokaisessa vaiheessa. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen eri vaiheiden jäsentäminen edistää me-netelmän luotettavuutta ja keskeinen asian luotettavuuden arvioinnissa on aineiston perusteiden kuvaus. Eettisyys ja luotettavuus ovat sidoksissa toisiinsa ja niitä paran-netaan koko prosessin ajan läpinäkyvyydellä sekä johdonmukaisella etenemisellä tut-kimuskysymyksistä aina johtopäätöksiin. (Kangasniemi ym. 2013, 292–298.)
Tutkimuksessa noudatetaan hyvän tieteellisen käytännön periaatteita. Periaatteita ovat huolellisuus, rehellisyys tutkimusta tehdessä ja sen raportoinnissa sekä tieteellisesti kestävät tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmät. Tutkimuksessa korostuu vastuullisuus tuloksia julkaistaessa ja muiden tutkijoiden työn arvostus niin, että hei-dän julkaisuihinsa viitataan asiallisesti ja niille kuuluvalla arvostuksella. Lisäksi tutki-mus suunnitellaan, toteutetaan sekä raportoidaan tieteellisen tiedon vaatitutki-musten mu-kaisesti ja hankitaan tutkimuslupa. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, 6–7.) Tutkimusetiikan perustana ovat elämän kunnioittaminen, hyödyn tuottaminen, haitan välttäminen, oikeudenmukaisuus ja autonomia (Pietilä & Länsimies- Antikainen 2008, s. 65). Tutkimuksen luotettavuutta kohentaa tutkijan tarkka selostus tutkimuksen to-teuttamisesta. (Hirsijärvi ym. 2010, 232.)
Tieteen etiikalla tarkoitetaan niitä eettisiä kysymyksiä, jotka nousevat esille tutkimuk-sen eri vaiheissa tai kysymyksiin, jotka liittyvät tutkittavan kohteen erityisyyteen. Tut-kimuksen tekemisessä etiikka kattaa koko tutkimusprosessin ajan, erilaisina valintoina ja päätöksinä. Eettisesti hyvä tutkimus edellyttää tutkimuksen teossa tieteellisiä tietoja, taitoja sekä hyviä toimintatapoja. Tutkijan ammattietiikka tarkoittaa eettisiä periaat-teita, sääntöjä, normeja ja hyveitä, joita tutkijan tulee työssään noudattaa. Tutkijan etii-kan kahdeksaan periaatetta ovat älyllinen kiinnostus uuden tiedon hankkimiseen, tun-nollisuus työssä, rehellisyys ja tutkijan ammatin harjoittamisen edistäminen,
kollegiaalisuuden arvostaminen sekä vaaran eliminoiminen pidättäytymällä. (Hakala 2016, 5.)
Sopimus opinnäytetyön tekemisestä on tehty Kotikuntoutus Voimavaran kanssa ohjei-den mukaisesti. Kirjallisuuskatsauksen eri vaiheet on esitetty tarkasti ja luotettavuutta tutkija on lisännyt käyttämällä aineistoja, jotka ovat kaikkien saatavilla koko tekstin muodossa. Opinnäytetyön luotettavuutta heikentää se, että tutkija on tehnyt tutkimuk-sen yksin.
8.2 Tulosten pohdintaa ja jatkotutkimusehdotukset
Saada asua kotona mahdollisimman pitkään on monen asiakkaan toive. Edistääkseen ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden kotona asumista mahdollisimman pitkään, ko-tihoidon ammattilaisten tulisi tunnistaa ikääntyneiden asiakkaiden yksilölliset tarpeet.
Asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden ja resurssien tunnistamiseen, tarvitaan arviointi-työkalujen säännöllistä käyttöä. Asiakkaiden resursseja tulee arvioida asiakkaan näkö-kulmasta. Jotta asiakkaiden kotihoitoa voidaan suunnitella yksilöllisesti, tarvitaan hoi-totyön sähköisiä kirjaamisjärjestelmiä, joihin dokumentoidaan asiakkaan yksilölliset tarpeet. Yksilöllisesti suunnitelulla hoidolla voidaan edistää asiakkaiden kotona asu-mista. Ikääntyneen elämänhistorian tunteminen, yksilöllisten vahvuuksien, voimava-rojen ja toiveiden huomioiminen mahdollistaa arvokkaan elämän sekä laadukkaan hoi-totyön toteutumisen. Kotihoidossa asiakkaan kuulluksi tuleminen ja kohtaaminen aut-tavat havaitsemaan asiakkaan yksilölliset tarpeet ja elämäntilanteet. Tämän avulla voi-daan arvioida asiakkaan tarvitsemaan yksilöllistä tukea sekä palveluntarvetta. Sosiaa-lisiin suhteisiin liittyvät seikat ovat merkittävässä asemassa, kun tarkastellaan ikään-tyneiden vahvuuksia, voimavaroja tai heidän toiveitaan. (Kariniemi ym. 2020; Turja-maa, 2014, 49.)
Sanerman ym. (2020) tekemässä katsauksessa on todettu, että omaisten on monin ta-voin vaikea osallistua hoitoprosessiin. Tulevaisuudessa on kiinnitettävä enemmän huomiota omaisten osaamiseen, osallistumiseen sekä hyvinvointiin. Omaisnäkökul-masta asiakaskeskeinen hoito on kumppanuus, jossa otetaan huomioon omaisten ky-vyt, tiedot, mahdollisuudet ja tunteet. Kotihoidon organisaatioiden kehittämisessä
tulisi kiinnittää huomiota ja saada lisää oppia myös asiakkaiden kanssa kommunikoin-nista. Kotihoidossa tarvitaan palveluiden ja käytäntöjen kehittämistä sekä asenteiden ja hoitokulttuurin muutosta, jotta kotihoidon asiakkaat saisivat kokonaisvaltaisempaa palvelua ja hoitoa. Itsemääräämisoikeuden edistämiksesi on vahvistettava asiakkaiden toiveita ja tarpeita. Tuleviin hoitomalleihin tulisi sisällyttää ehdotuksia, joissa otetaan huomioon ikäihmisen kunnioittaminen sekä ylläpidetään ja pyritään parantamaan hoi-tajien asenteita. (Kariniemi ym. 2020,37; Bölenius ym. 2019.)
Itsemääräämisoikeuden säilyminen on erittäin tärkeää, jotta asiakas voi kokea hyvää elämänlaatua. Kotona asuva kokee tärkeinä asioina myös identiteetin säilymisen sekä aikaisemmat elämänkokemukset. Itsenäisyys korostaa henkilökohtaisen ympäristön hallinnan säilymisen tärkeyttä. Itsenäisyyttä heikentää tehtäväkeskeinen ja joustama-ton hoito. Tapa, jolla hoito suoritetaan vaikuttaa asiakkaan itsetuntemukseen sekä it-senäisyyden tunteeseen. Hoitajan ja asiakkaan välinen säännöllinen suhde on keskei-nen tekijä hoidon sujumisen kannalta. Hoitajan tuki asiakaan omissa valinnoissaan sekä päätöksenteossa koetaan vahvistavan itsemääräämisoikeutta. Ikääntyvät kokevat itsenäisyyden olevan kykyä hallita itseä, he säilyttävät oman ihmisarvonsa ja voivat olla tuntematta taakkaa. Monet haluavat pysyä itsenäisinä mahdollisimman pitkään.
Itsenäisyys koetaan vapauden tunteena ja voi nauttia elämästä, kun saa mennä ja tehdä mitä haluaa. Päivittäisten rutiinien suorittaminen myös lisää itsenäisyyden hallinnan tunnetta. Kotona asuvien hoidon ja tuen tulisi parantaa asiakkaan elämänlaatua heidän omilla ehdoillaan. (Van Leeuwen ym. 2019; Smebye ym. 2016; Hughes & Burchja, 2019.)
Asiakkaat, jotka saavat hoitoa kotiinsa ilmaisivat itsenäisyyttä, voimaa ja itsetuntoa.
Asiakkaat ovat tietoisia siitä, että kotihoito on heidän valintansa. He kokevat, että ar-vokkuus ja itsemääräämisoikeus säilyy, kun he saavat asua omassa kodissa. Toisaalta asiakkaat kokevat ärsyttävänä, kun joutuu odottamaan hoitajan käyntiä ja halventa-vana, kun heidän pitää mukautua hoitajan rutiineihin. Kotihoidossa tulisi parantaa klii-nisiä käytäntöjä kehittämällä rutiineja, jotka tukevat jatkuvuutta sekä ajan suunnitte-lua. Hoitajan pitäisi muistaa, että monille asiakkaille kotikäynti tarkoittaa usein myös sosiaalista tilaisuutta, jota asiakas odottaa. Asiakkaiden tulee saada kotihoitoa yksi-löinä, jonka avulla ylläpidetään ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta. Hoitajalla on moraalinen vastuu ja hoitamisessa tulee olla hyvän tekemisen eettinen ulottuvuus.
Hoitotyöhön tarvitaan koulutettuja, päteviä ja kokeneita hoitajia, jolla voidaan varmis-taa hoidon laatu. (Holmberg ym.2012; Ljungquist,2018.)
Asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumiseen tulee kiinnittää huomiota nyt ja tu-levaisuudessa. Hoitotyössä hyvät keinot ja menetelmät ovat kaikkien saatavilla. Niiden käyttö vaatii hoitaja- ja organisaatiotasolla tahtotilaa sekä arvojen mukaan ottamista päivittäiseen työhön. Ei tule unohtaa sanontaa ” Hoida muita, niin kuin toivoisit itseäsi tai läheisiä hoidettavan”. Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään jatkossa Kotikuntou-tus Voimavaran omavalvonnassa, henkilökunnan perehdyttämisessä sekä asiakkaalle annettavassa palvelussa.
LÄHTEET
Bettany-Saltikov, J. 2010. Learning how to undertake a systematic review: part 1.
Nursing standard Vol. 24 No. 50/ 2010, 54–55.
Bölenius, K., Lämås, K., Sandman, P-O., Lindkvist, M. & Edvardsson, D. 2019. Per-ceptions of self-determination and quality of life among Swedish home care recipi-ents- a cross- sectional study. Springer Link. Research article. Open Access. Pub-lished 24.3.2019. Viitattu 19.9.2021.
https://link.springer.com/arti-cle/10.1186/s12877-019-1145-8
Etene julkaisuja 2012. Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet. Viitattu 12.4.2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/74119/URN%3aNBN%3afi-fe201504225746
Etene 2021. Etiikan tila sosiaali- ja terveysalalla. Julkaisu 35. Viitattu 5.4.2021.
https://etene.fi/documents/1429646/1559054/ETENE-julkaisuja+35+Etiikan+tila+so-siaali-+ja+terveysalalla.pdf/b02f3efc-c92b-456f-a97a-2a524ef3b2f9/ETE
Etene 2021. Lainsäädäntö ja etene. Viitattu 2.4.2021. https://etene.fi/toiminta Finlex www-sivut 2021. Viitattu 5.4.2021.
https://finlex.fi/fi/esityk-set/he/2020/20200004
Haho Annu 2013. Asiakkaan eettinen kohtaaminen. Viesti lehti 3/ 2013. Viitattu 2.4.2021.https://asiakas.kotisivukone.com/files/ssks.kotisivukone.com/tiedos-tot/Viesti-lehti/viesti32013.pdf
Hakala Tiina 2016. Eettisyys laadullisessa tutkimuksessa- tutkijan näkökulma. Tam-pereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö. Pro-gradu tutkielman lisäosa. Viitattu 3.4.2021. GRADU-1481615633.pdf (tuni.fi)
Henkilökohtaisen avun palveluntuottajan laatukäsikirja 2016. Assistentti.info. Vii-tattu 4.4.2021. LaatukasikirjaVALMIS.pdf (assistentti.info)
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara. P. 2010. Tutki ja kirjoita. Hämeenlinna:
Tammi.
Hoitotyön tutkimusseura Hotus 2021. Tutkimusten arviointikriteeristöt (JBI). Viitattu 2.4.2021. https://www.hotus.fi/jbin-kriittisen-arvioinnin-tarkistuslistat/
Hoitotyön tutkimusseura Hotus www-sivut 2021. Tutkimus tiedon hakeminen. Vii-tattu 17.4.2021. https://www.hotus.fi/tutkimustiedon-hakeminen/
Holmberg, M., Valmari, G. & Lundgren, S.M. 2012. Patients experiences of
homecare nursing: balancing the duality between obtaining care and to maintain dig-nity and self-determination. Viitattu 20.9.2021.
https://pub-med.ncbi.nlm.nih.gov/22420464/
Hughes, S. & Burchja, S. 2019. ‘I'm not just a number on a sheet, I’m a person’:
Domiciliary care, self and getting older.
https://web-b-ebscohost-com.lil- lukka.samk.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=2&sid=a47cc6b6-dbb0-4134-a5f8-659c97e7d050%40pdc-v-sessmgr02
Iki-hanke toimintaopas 2017. Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset. Viitattu 3.12.2020. Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (thl.fi)
Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveys-palveluista annettu 980/2012 laki. Viitattu 4.4.2021. https://finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/2012/20120980
Johansson, K., Axelin A., Stolt, M. & Ääri R–L. 2007. Systemaattinen kirjallisuus-katsaus ja sen tekeminen. Turun yliopisto: Digipaino.
Jokinen, T., Lehmuskoski, A., Lohijoki, H. & Ålander, A 2021. Kirjaaminen monia-laisessa yhteistyössä. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. Sote-uudistus. Viitattu 14.4.2021. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141043/Kirjaami- nen%20monialaisessa%20yhteisty%C3%B6ss%C3%A4%20v1.pdf?se-quence=1&isAllowed=y
Kalkas Hertta ja Sarvimäki, Anneli 1994. Hoitotyön etiikan perusteet. Kustannusyh-tiö Otava. Keuruu.
Kananen, J. 2015. Opinnäytetyn kirjoittajan opas – Näin kirjoitan opinnäytetyön tai pro gradun alusta loppuun. Jyväskylä. Juvenes Print.
Kangasniemi, M., Utriainen, K., Ahonen, S-M., Pietilä, A-M., Jääskeläinen, P. & Lii-kanen, E. 2013. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus: eteneminen tutkimuskysymyksestä jä-sennettyyn tietoon. Hoitotiede 4/2013, 291–301.
Kansainterveyslaki 2 a luku 28.1.1972/66. Viitattu 13.4.2021. Kansanterveyslaki 66/1972 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Kariniemi, K., Siira, H., Kyngäs., H & Kaakinen, P. Vanhakin on ihminen.2020.
Ikääntyneiden kokemuksia vahvuuksistaan, voimavaroistaan ja kotihoidosta. Geron-tologia 34 (1), 2020. Viitattu 19.9.2021. https://journal.fi/geronGeron-tologia/article/down- https://journal.fi/gerontologia/article/down-load/80436/48814/142531
Kiuru, K 2021. Vastaus kirjalliseen kysymykseen yksilön itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 12.4.2021. KKV (edus-kunta.fi)
Konttinen, Juha-Pekka 2010. Palvelusuunnittelu. Viitattu 3.4.2021. web_palvelu-suunnittelu_2010.pdf (assistentti.info)
Koskimäki, Kirsi 2017. Itsemääräämisoikeus-näkemyksiä ja kokemuksia vanhuus-sosiaalityössä. Helsingin Yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö. Sosiaa-lityön käytäntötutkimus. Viitattu 5.4.2021. Valmis_kt-tutkimusraportti.pdf (socca.fi)
Kotikuntoutus Voimavara Oy 2021. Toimintasuunnitelma 2020.
Kotikuntoutus Voimavara Oy 2021. Omavalvontasuunnitelma 2021. Viitattu 3.4.2021. Kotikuntoutus voimavara
Kuntaliitto 2021. Sosiaali- ja terveysasiat. Viitattu 6.4.2021. https://www.kunta-liitto.fi/sosiaali-ja-terveysasiat/sosiaalihuolto/iakkaiden-palvelut/kotihoito
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki 812/2000, 2 luku 4§. Viitattu 4.4.2021. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöstä 26.6.2015/ 817. Viitattu 4.4.2021.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150817
Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015. Viitattu 5.4.2021. https://fin-lex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150254
Ljungquist, M. 2018. Vårdande gärningar och vanor för en caritativ hållning i den vårdande akten. Åbo Akademi. Viitattu 20.9.2021.
https://www.do- ria.fi/bitstream/handle/10024/155512/ljungquist_marie.pdf?sequence=2&isAllo-wed=y
Mielenterveyslaki 1116/1990, 4 a luku 22 §. Viitattu 4.4.2021. https://www.fin-lex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901116
Nummela Tuija 2011. Asiakkaan asema ja oikeuksien toteutuminen aikuissosiaali-työssä. Itä-Suomen Yliopisto. Väitöskirjatutkimus. Viitattu 5.4.2021. Kansilehti (uef.fi)
Peltomäki, P. 2014. Kotona asuvan ikäihmisen perheen hyvä vointi Fenomenolo-gishermeneuttinen tutkimus. Tampereen Yliopisto. Viitattu 20.9.2021.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/96167/978-951-44-9524-3.pdf?se-quence=1&isAllowed=y
Perustuslaki 19§ 3 momentti. Viitattu 4.4.2021. https://finlex.fi/fi/esityk-set/he/2020/20200004
Pietilä, A-M & Länsimies-Antikainen H. 2008. Etiikka monitieteisesti. Pohdintaa ja kysymyksiä. Kuopion Yliopisto. Hoitotieteen laitos. Kuopio.
Potilaslaki 17.8.1992/785, 2 luku 3§. Viitattu 5.4.2021. https://finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1992/19920785
Puusa, A. & Juuti, P. 2020. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät.
Gaudeamus Oy. Viitattu 21.9.2021. https://www.ellibslibrary.com/
Pölkki, Tarja 2016. Asiakaslähtöisyys keskiössä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuot-tamisessa. Tutkiva hoitotyö. Helsinki. 2016:3. Viitattu 12.4.2021. https://utuvolter.fi
Pölkki, T., Kanste, O., Elo, S., Kääriäinen, M. & Kyngäs, H. 2012. Järjestelmällisten kirjallisuuskatsausten metodologinen laatu: katsaus kansainvälisiin ja kansallisiin hoitotieteen julkaisuihin vuodelta 2009–2010. Hoitotiede 24 (4), 335–348.
Raunio Kyösti 2010. Ensimmäinen suomenkielinen esitys näyttöön perustuvan käy-tännön lähtökohdista. Yhteiskuntapolitiikka-YP 75 (2010): 2. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 4.4.2021.
https://www.julkari.fi/bitstream/han-dle/10024/101549/raunio.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Rintamäki Anne 2017. Palvelujen laatu yksityisissä sosiaali- ja terveysalan hoito- ja kuntoutuslaitoksissa. Laatujärjestelmän auditointien merkitys. Jyväskylän Yliopisto.
Pro Gradu-tutkielma. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Viitattu
3.4.2021.https://jyx.jyu.fi/bitstream/hadle/123456789/56378/1/URN%3ANBN%3Afi
%3Ajyu-201712154726.pdf
Salminen A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyp-peihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan Yliopiston julkaisuja. Verkkodoku-mentti. Viitattu 17.2.2021. https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf
Sanerma, P., Miettinen, S., Paavilainen, E. & Åstedt-Kurki, P. 2020. A client-cen-tered approach in home care for older persons – an integrative review. Scandinavian Journal of Primary Health Care. Volume 38/2020. Viitattu 19.9.2021.
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/02813432.2020.1841517 SAMK www-sivut 2021. Opinnäytetyön ohjeet. Viitattu 17.4.2021.
https://www.samk.fi/opinnaytetyon-ohjeet/
Sarajärvi Anneli, Mattila Lea-Riitta ja Rekola Leena. 2011. Näyttöön perustuva toi-minta. Avain hoitotyön kehittymiseen. WSOY Kirjakeskus. Helsinki.
Smebye, K.L, Kirkevold, M. & Engedal, K. 2016. Ethical dilemmas concerning au-tonomy when persons with dementia wish to live at home: a qualitative, hermeneutic study. Viitattu 20.9.2021. Ethical dilemmas concerning autonomy when persons with dementia wish to liv...: EBSCOhost (samk.fi)
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Viitattu 5.4.2021. https://finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/2014/20141301
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki 812/2000, 2 luku 4§.
Viitattu 4.4.2021. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 48§. Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus. Viitattu 5.4.2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301
Sosiaali- ja terveysministeriö 2021. Kotihoito ja kotipalvelut. Viitattu 19.2.2021.
https://stm.fi/kotihoito-kotipalvelut
Sosiaali- ja terveysministeriö 2017. Sosiaalihuoltolain soveltamisopas. Viitattu 4.4.2021. 05_17_Sosiaalihuoltolain soveltamisopas.pdf (valtioneuvosto.fi)
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus 2021. Viitattu 5.4.2021. Iäkkäiden palvelut - (soteuudistus.fi)
Sosiaali- ja terveysministeriö 2021. Kotihoito ja kotipalvelut. Viitattu 19.2.2021.
https://stm.fi/kotihoito-kotipalvelut
Stolt, M., Axelin, A. & Suhonen R.2015. Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja. Sarja A 73.
Turku.
Terveydenhuoltolaki 1326/ 2010. Viitattu 1.12.2020. 1326/2010 - Säädösmuutosten hakemisto - FINLEX ®
THL www-sivut 2021. Asiakassuunnitelma ja palvelusuunnitelma. Viitattu
12.4.2021. Asiakassuunnitelma ja palvelusuunnitelma - Vammaispalvelujen käsikirja - THL
THL. Tilastoraportti 34/2020. Kotihoito 2019. Viitattu19.2.2021. https://www.jul-kari.fi/bitstream/handle/10024/140545/TR_34_2020.pdf?sequence=5&isAllowed=y Turjamaa, R. 2014. Older people`s individual resources and reality in home care.
Viitattu 20.9.2021.Itä-Suomen Yliopisto. https://erepo.uef.fi/bitstream/han-dle/123456789/14350/urn_isbn_978-952-61-1616-7.pdf
Turku sosiaali- ja terveyspalvelut www-sivut 2021. Kotihoidon palveluseteli. Viitattu 10.4.2021. Kotihoidon palveluseteli | Turku.fi
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkaus-epäilyjen käsitteleminen Suomessa. Viitattu 19.2.2021. https://www.tenk.fi/si-tes/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
Valjakka, S., Nurmi-Koikkalainen, P., Anttila, H. & Konttinen, J-P. 2013. Neurologi-sesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ja Aspa-säätiö. 1/ 2013. Viitattu 10.4.2021. (PDF) Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys | Heidi Anttila - Aca-demia.edu
Valvira 2013. Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sosiaalihuollon ympärivuoro-kautisessa palvelussa. Selvityksiä 1:2013. Viitattu 5.4.2021. https://www.val-vira.fi/documents/14444/22511/Selvityksia_1_2013.pdf
Valvira 2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuo-sille 2020–2023. Päivitys vuodelle 2021. Viitattu 4.4.2021. Sote valvontaohjelman päivitys 2021 (valvira.fi)
Valvira www-sivut 2021. Omavalvonta sosiaalipalveluissa. Viitattu 12.4.2021. Oma-valvonta - Valvira
Valvira www-sivut 2021. Potilaan itsemääräämisoikeus. Viitattu 5.4.2021.
https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/potilaan-asema-ja-oikeudet-oikeudet/poti-laan-itsemaaraamisoikeus
Valvira www-sivut 2021. Uusi laki voimaan- Valvira rekisteröi sosiaalihuollon am-mattihenkilöt. Viitattu 12.4.2021. Uusi laki voimaan – Valvira rekisteröi sosiaali-huollon ammattihenkilöt - Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi)
Van Leeuwen, K.M., Van Loon, M.S., Van Nes, F.A., Bosmans, J.E., De Vet, H.C.W., Ket, J.C.F., Widdershoven, G.A.M. & Ostelo. 2019. US National Library of Medicine.
National Institutes of Health. Viitattu 20.9.2021.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6407786/
Ylä-Outinen, T. 2012. Ikäihmisen arki. Kotona asuvien ja palvelutaloon muuttanei-den ikäihmisten kertomuksia jokapäiväisestä elämästä. Itä-Suomen Yliopisto. Vii-tattu 20.9.2021. https://erepo.uef.fi/bitstream/hadle/123456789/11649/urn_isbn_978-952-61-0974-9.pdf?sequence=1
Yksityisistä sosiaalipalveluista annettu laki 922/2011/4 §. Viitattu 4.4.2021.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110922
Yksityisestä terveydenhuollosta annettu laki (152/1990). Viitattu 4.4.2021.
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19900152
LIITE 1
Tekijä Vuosi Maa
Tutkimuksen nimi
Tutkimuksen tarkoitus Kohderyhmä Käytetyt mittarit / aineis-ton keruu
Keskeiset tulokset JBI pisteet
1. Kirsi Kariniemi, Heidi Siira, Helvi Kyngäs ja Pirjo Kaakinen 2020
Suomi
”Vanhakin on ihminen”
Ikääntyneiden kokemuksia vahvuuksis-taan,
voimavaroistaan ja kotihoidosta
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ikääntyneiden ko-tihoidon asiakkaiden koke-muksia omista vahvuuksista, voimavaroihin vaikuttavista tekijöistä sekä kotihoidosta.
Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä ikääntynei-den ihmisten vahvuuksien hyödyntämisestä voimava-roina, sekä herätellä vanhojen ihmisten parissa työskentele-viä pohtimaan ikääntyvien oi-keutta tulla kuulluksi ja koh-datuksi, sekä otetuksi huomi-oon yksilöllisten vahvuuksien ja voimavarojen kautta.
Tutkimusaineisto ihmiskäsi-tykseen sekä inhimillisen kokemuksen ontologiseen analyysiin. Haastattelut to-teutettiin avoimena haas-tatteluna, koska tutkitta-vien haluttiin kuvaavan yksilökohtaisia ja tulemi-nen ja kohtaamitulemi-nen auttavat havaitse-maan asiakkaan yk-silölliset tarpeet ja elämäntilanteet.
9/10
Tämän avulla liit-tyvät seikat ovat merkittävässä
2. Karin Bölenius, Krista Lämås, Per-Olof Sansman, Marie Lind-kvist & David Edvardsson 2019
Ruotsi
Perceptions of self-determination and quality of life among Swedish home care recipients - a cross-sectional study
Tämän tutkimuksen tarkoi-tuksena oli selvittää käsityk-siä itsemääräämisoikeudesta kotona asuvien ikääntyneiden keskuudessa kotihoitopalve-lujen tuella ja testata, koke-vatko he myös korkeampaa itsemääräämisastetta 65-vuoti-asta kotona asuvaa henkilöä.
Tutkimus on tehty poikki-leikkaustutkimus menetel-mällä. Tiedot kerättiin ky-selyllä, joka sisälsi tietoa taustoista, itsemääräämis-oikeudesta ja terveyteen liittyvästä elämänlaadusta.
Tutkimuksessa esitettiin kuvaavat tilastot tausta-ominaisuuksista ryhmille, joilla oli korkea ja matala itsemääräämisoikeus, ja ryhmien väliset erot analy-soitiin käyttämällä
Chi-Tulokset osoittavat, että ryhmä, jolla oli korkeampi tunne
neliötestiä ja Mann-Whit-ney U -testiä.
3. Päivi Sanerma, Sari Miettinen, Eija Paavilainen & Päivi Åstedt-Kurki
2020 Suomi
A client-centered approach in home care for older persons – an integrative review
Kuvata ja syntetisoida asia-kaskeskeistä hoitoa ja palve-lua vanhusten kotihoidossa.
Tutkimuksen
Tutkimus on integroiva katsaus, jossa on käytetty Joanna Briggs-instituutin kirjallisuuskatsauksen oh-jeita.
Tulosten mukaan asiakaskeskeisen hoidon ja palvelun saavuttaminen koti-hoidossa edellyttää tutkimuksessa esille tulleita näkö-kohtia ja niiden to-teutumista. ja ottaa ne huomi-oon
Kotona asuvan ikäihmisen perheen hyvä vointi
Fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää ko-tona asuvan ikäihmisen per-heen kokemaa hyvää vointia ja tuottaa perheen hyvän voinnin ilmiötä kuvaava mer-kitysrakenne. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kotona asuvan ikäihmisen perheen voinnista, mikä
Tutkimuksen per-heeltä. Viisi perhettä haas-tateltiin kahteen kertaan.
Aineisto analysoitiin soveltaen Ricoeurin hyvä vointi ilmenee perheen
auttaa terveydenhuollon am-mattilaisia ymmärtämään per-heen hyvää vointia perper-heen omasta näkökulmasta. Tutki-muksessa tuotettua merkitys-rakennetta voidaan hyödyntää kehitettäessä kotona asuville ikäihmisille suunnattuja pal-veluja, joilla tuetaan ikäihmi-sen selviytymistä kotona ja hänen lapsensa perheen jaksa-mista. Widdershoven, G.A.M. & Ostelo, R.W.J.G.
2019
Netherlands
What does quality of life mean to older adults? A thematic synthesis
Tämän katsauksen
Tämän katsauksen