Arvioitavat ympäristövaikutukset
Yli-Olhavan tuulivoimahankkeessa ympäristövaikutukset arvioidaan uuden YVA-lain (252/2017) perusteella hankekaavoituksen yhteydessä. Vaikutusarviointi laaditaan YVA-lain ja asetuksen sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa.
Arvioitavaksi tulevat seuraavat kuvassa 30 (Kuva 30) esitetyt vaikutukset sekä näiden keskinäiset vaikutussuhteet. Arviointi kohdennetaan todennäköisesti merkittäviin ympäristövaikutuksiin.
Arvioitavat ympäristövaikutukset Yli-Olhavan tuulivoimahankkeessa.
Etukäteen arvioiden keskeiset tässä hankkeessa arvioitavat vaikutukset ovat:
· Vaikutukset luontoon
Ø vaikutukset linnustoon
Ø vaikutukset Natura- ja luonnonsuojelualueisiin
· Vaikutukset maisemaan
· Sosiaaliset vaikutukset
· Yhteisvaikutukset lähialueen muiden tuulivoimahankkeiden kanssa (linnusto ja maisema).
Tuulivoimahankkeen vaikutukset ovat osittain pysyviä, osittain väliaikaisia ja osittain vain raken-tamisen aikaisia. Rakenraken-tamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti virkistyskäyttöön ja lii-kenteeseen. Pysyviä vaikutuksia aiheutuu muun muassa maisemalle ja linnustolle.
Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan julkaisu ”Tuulivoimarakentamisen suunnittelu” (Ympäristö-hallinnon ohjeita, päivitys 5/2016).
Iin Yli-Olhavan tuulivoimahankkeessa arvioidaan sekä tuulivoimapuiston että siihen liittyvän säh-könsiirron vaikutukset.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi perustuu monitavoitearviointiin - vaikutusten suuruus-luokan, vaikutuskohteiden luonteen/herkkyyden ja näistä seuraavan vaikutusten merkittävyyden tarkasteluun. Merkittävyyden arvioinnilla osoitetaan päättelyketju, jonka perusteella vaikutusten arvioinnissa tullaan päätymään johtopäätöksiin hankkeen merkittävistä vaikutuksista. Vaikutuksen merkittävyys tarkoittaa ympäristössä tapahtuvan muutoksen suuruutta, kun huomioidaan muu-tosta aiheuttavan vaikutuksen suuruus ja ympäristön kyky vastaanottaa vaikutus eli vaikutuksen kohteen herkkyys. Kohteen herkkyyden arvioimiseen liittyy myös kohteen arvo eri kohderyhmille kuten esimerkiksi asukkaille tai elinkeinoharjoittajille.
Vaikutusten merkittävyyden määrittäminen.
Laadittavat selvitykset
Ympäristövaikutusten arviointia varten on laadittu / laaditaan seuraavat selvitykset tukemaan ole-massa olevaa aineistoa arviointityössä:
· Luontoselvitykset
o Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys o Viitasammakkoselvitys
o Liito-oravaselvitys o Lepakkoselvitys
· Linnustoselvitykset o Pöllöselvitys
o Kanalintujen soidinpaikkaselvitys o Pesimälinnustoselvitys
o Muuttolinnustoselvitys o Päiväpetolintuselvitys
· Näkymäalueanalyysi
· Maisemavaikutusten havainnollistaminen valokuvasovittein
· Muinaismuistoselvitys
· Melumallinnus
· Välkemallinnus
· Natura-arvioinnit
· Porotalousselvitys
Myöhemmin kaavoituksen yhteydessä ei lähtökohtaisesti suunnitella tehtävän uusia selvityksiä.
Uusia, täydentäviä selvityksiä tehdään, mikäli voimalapaikkojen, tiestön tai sähkönsiirron sijoitte-lussa tapahtuu siirtoja alueille, joita ei ole selvitetty.
Arviointityöryhmä
Vastuualue Vastuuhenkilö Kokemus
Vaikutukset maankäyt-töön, yhdyskuntara-kenteeseen ja aineelli-seen omaisuuteen koh-distuvien vaikutusten arviointi
TkK Juha-Matti Märijärvi Pitkä ja monipuolinen kokemus erilaisissa maan-käytön suunnittelu- ja selvitystehtävissä. Erikois-alana mm. yleiskaavoitus, tuulivoimakaavoitus, ja maankäytön vaikutusarvioinnit. Kokemusta 16 vuotta.
Vaikutukset maankäyt-töön
Rak. arkkitehti Anne Koskela Monipuolista kokemusta erilaisista maankäytön suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin liittyvistä tehtävistä vuodesta 1997 lähtien. Kokemusta 20 vuotta.
Vaikutukset maankäyt-töön,
Ins. AMK Annukka Rajala Toiminut alalla yli 10 vuotta maankäytön suun-nittelu-, selvitys- ja vaikutusten
yhdyskuntarakentee-seen ja aineelliyhdyskuntarakentee-seen omaisuuteen kohdistu-vien vaikutusten arvi-ointi, karttamateriaalit
arviointitehtävissä. Erityisen hyvä kokemus tuuli-voimakaavoituksesta ja laajojen kaava- ja YVA-aineistojen hallinnasta ja käsittelystä.
Vaikutukset luontoon, linnustoon ja luonnon-suojeluun
Ins. AMK, luontokartoittaja EAT Ville Yli-Teevahainen
Monipuolinen ja vankka kokemus eri luontoselvi-tyksistä ja ympäristövaikutusten arvioinneista yli 17 vuoden ajalta. Hän toimii Rambollissa projek-tipäällikkönä luontoselvityksissä, YVA-hankkeissa sekä luontovaikutusten arviointia (kaavat, Na-tura-arvioinnit) koskevissa hankkeissa sekä toi-mii lisäksi ympäristönsuojelu- ja vesilain lupa- ja suunnitteluhankkeissa.
Vaikutukset maa- ja kallioperään, liikentee-seen sekä pohja- ja pintavesiin, porotalou-teen, sosiaalisten vai-kutusten arviointi
Luonnonmaantieteilijä FM Marja Heikkinen
Heikkinen on noin 10-vuotisen uransa aikana osallistunut yhteensä 16 YVA-menettelyyn, jotka ovat liittyneet tuulivoiman lisäksi kaivoksiin, tur-vetuotantoon ja voimajohtoihin. YVA-menette-lyissä hänen vahvuutenaan on laaja-alainen vai-kutusten arvioinnin osaaminen.
Luonto- ja linnustovai-kutusten arviointi
Fil. yo Heikki Tuohimaa Laatinut linnustoselvityksiä ja vaikutusarviointeja yli 20 tuulivoimahankkeeseen vuodesta 2008 al-kaen.
Vaikutukset maise-maan ja kulttuuriym-päristöön
Maisema-arkkitehti Kaisa Rantee
Monipuolista kokemusta maisemasuunnittelusta ja vaikutusten arvioinnista yli 10 tuulivoimahank-keessa vuodesta 2011.
Melu- ja varjostusvai-kutusten arviointi
Ins. AMK Arttu Ruhanen, Ins. AMK Janne Ristolainen
Ruhanen on tehnyt melu- ja välkemallinnuksia ja arviointeja useisiin kymmeniin tuulivoimahank-keisiin kahdeksan vuoden aikana. Ristolaisella kokemusta meluselvitysten laadinnasta n. 16 vuoden ajalta vuodesta 2008 lähtien.
Vaikutusalueen rajaus
Vaikutusalueen laajuus riippuu arvioitavasta ympäristövaikutuksesta, sillä osa vaikutuksista rajoit-tuu rakennuskohteiden läheisyyteen ja osa levittäytyy laajemmalle alueelle. Tarkastelualue on mi-nimissään suunnittelualue sekä liityntävoimajohtoyhteys alueelliseen sähköverkon liittymään asti.
Ympäristövaikutukset, kuten melu-, välke- ja kasvillisuusvaikutukset, ovat selvimmin havaittavissa suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. Kun siirrytään alueelta kauemmas, ympäristövaiku-tukset vähenevät asteittain ja lopulta ne eivät enää ole havaittavissa olevia. Sosiaalisten vaikutus-ten arvioinnin vaikutusalue käsittää suunnittelualueen lähiympäristön asukkaiden ja muiden sidos-ryhmien lisäksi myös suuremman maantieteellisen alueen ympärillä Keski- ja Pohjois-Pohjan-maalla. Nämä laaja-alaiset, epäsuorat vaikutukset liittyvät ensisijaisesti alueen työllistävään vai-kutukseen.
Keskeiset vaikutusten tarkastelualueet on kuvattu alla sekä esitetty kartalla (Kuva 32).
Vaikutukset maankäyttöön: Yhdyskuntarakennetta tarkastellaan tuulipuistoaluetta laajempana kokonaisuutena. Vaikutusalue on tuulipuistoalue lähiympäristöineen noin 2 kilometrin säteellä ja voimajohtoalue lähiympäristöineen noin 500 metrin säteellä.
Vaikutukset maisemaan ja kulttuurihistoriallisiin kohteisiin: Maisemavaikutusten tarkastelualue on laaja. Lähimaisema-alue ulottuu useimmiten noin 2-3 kilometrin päähän. Kaukomaisema-alue ajatellaan olevan yli 6 kilometrin päähän ulottuva alue ja se voi ulottua aina noin 20 kilometriin asti. Voimajohdon osalta vaikutusalue on suppeampi. Vaikutuksia muinaisjäännöksiin tarkastellaan rakennuspaikkakohtaisesti tuulipuiston ja voimajohdon alueella.
sen sähkönsiirron voimajohdon molemmin puolin. Alueen linnustoa tarkastellaan laajemmassa mit-takaavassa. Pesimälinnuston lisäksi tarkastellaan lintujen muuttoreittejä ja kerääntymisalueita noin 5 kilometrin etäisyydeltä suunnittelualueesta.
Melu- ja välkevaikutukset: Vaikutuksia tarkastellaan sillä laajuudella, millä laskelmat osoittavat hankkeella olevan kyseisiä vaikutuksia. Yleisesti vaikutusalue on alle 2 kilometrin säteellä tuuli-puistosta.
Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset:Vaikutusalueen arvioidaan keskittyvän noin 3 kilometrin etäi-syydelle tuulipuistoalueesta (esimerkiksi maisema-, melu- ja välkevaikutukset). Toisaalta esimer-kiksi työllisyys-, talous- ja liikennevaikutuksien osalta voidaan puhua selvästi laajemmasta alueta-sosta, kuten kunnan ja maakunnan tasosta. Voimajohtoreitin suora vaikutusalue ulottuu noin 200 metrin etäisyydellä voimajohdosta.
Vaikutusalueen rajaus.
Vaikutusten ajoittuminen
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisia ja toimin-nan päättämisen aikaisia ympäristövaikutuksia omana kokonaisuutenaan, sillä ne poikkeavat ajal-liselta kestoltaan ja osittain myös muilta piirteiltään tuulivoimapuiston käytön aikaisista vaikutuk-sista. Tuulivoimapuiston elinkaari tullaan esittämään kaavaselostukseen liitettävässä arviointi-selostuksessa tarkemmin.
5.5.1 Rakentamisen vaikutukset
Yli-Olhava tuulivoimapuiston rakentaminen kestää arviolta 1-2 vuotta. Tuulivoimaloiden sekä niihin liitettävien kaapeleiden ja huoltoteiden rakentamisen aikaisia vaikutuksia ovat lähinnä rakennus-töihin liittyvä liikenne ja melu. Myös alueella liikkuminen voi rajoittua rakentamisen aikana.
5.5.2 Toiminnan aikaiset vaikutukset
Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset alkavat kunkin alueen valmistuttua ja jatkuvat tuu-livoimalan käyttöiän ajan. Tuutuu-livoimalan perustuksen ja tornin arvioitu käyttöikä on noin 50 vuotta.
Voimalan koneiston arvioitu käyttöikä on 20 vuotta. Tuulivoimaloiden käyttöikää voidaan kuitenkin pidentää riittävällä huollolla ja osien vaihdolla.
5.5.3 Toiminnan päättämisen vaikutukset
Tuulivoimapuiston toiminnan päättyessä vaikutuksia syntyy rakenteiden käytöstä poiston yhtey-dessä. Syntyvät purkujätteet pyritään ohjaamaan kierrätykseen ja hyötykäyttöön.
Kokonaisuudessaan lähes 80-96 % prosenttia tuulivoimalaitoksessa käytetyistä raaka-aineista pys-tytään kierrättämään. Myös kierrätykseen kelpaamattomien materiaalien energiasisältö pyspys-tytään nykyisin hyödyntämään polttamalla ne korkeita lämpötiloja käyttävissä jätteidenpolttolaitoksessa.
Perustusten päälle voidaan rakentaa uusi, perustusten ominaisuuksiin sopiva voimalaitos. Perus-tukset voidaan myös purkaa käytön päätyttyä. Jätemäärät tuulivoimapuiston elinkaaren aikana arvioidaan tarkemmin kaavaselostuksen arviointiosiossa.
Vaikutukset luonnonympäristöön
5.6.1 Maa- ja kallioperä
Maa- ja kallioperävaikutukset arvioidaan tuulipuiston suunnitelmien ja alueelta olemassa olevan maaperätiedon perusteella. Hankkeen maaperään kohdistuvien vaikutusten arviointi tehdään pää-osin karttatarkastelun ja tarvittaessa maastotarkastelun perusteella.
Vaikutuksia maa- ja kallioperään arvioidaan suhteessa tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen olosuh-teisiin. Arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi poistettavan maa- ja kallioperän määrä ja sen vaikutukset. Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon myös tuulivoimaloiden perustustekniikka ja käytettävät materiaalit sekä näiden mahdolliset vaikutukset maaperään. Sähkönsiirron osalta huomioidaan maakaapelin rakentamisen vaikutukset maaperään.
Lisäksi arvioidaan yleispiirteisesti mahdollisten happamien sulfaattimaiden esiintyminen hankealu-eella sijoitussuunnitelmiin ja maanrakennukseen liittyen.
Maa- ja kallioperän sekä happamien sulfaattimaiden vaikutusten arvioinnin suorittaa luonnon-maantieteilijä FM Marja Heikkinen Ramboll Finland Oy:stä.
5.6.2 Kasvillisuus- ja luontotyypit
Tuulivoimalahankealueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä on selvitetty kesäkuussa 2018 noin 14 maastopäivänä. Lisäksi marraskuussa 2018 on kolmena päivänä tarkasteltu maastossa potentiaa-lisia luontoarvoja sisältäviä kohteita hankealueen sisäisten sähkönsiirtoreittien varrelta. Maasto-töitä täydennetään kesällä 2019 tarpeellisin osin. Maastotyöt on kohdennettu voimaloiden, huolto-teiden ja sisäisten sähkönsiirtoreittien rakentamispaikoille sekä niiden läheisyydessä oleville po-tentiaalisille luontoarvokohteille (muun muassa ojittamattomat suot), joille tuulivoimarakentami-sesta voisi aiheutua vaikutuksia. Maastoselvityksiä ei kohdennettu alueille, joille tuulivoimaraken-taminen tai sen vaikutukset eivät kohdistu. Ennen maastokartoituksia aluetta tarkasteltiin mm.
karttojen, ilmakuvien ja paikkatietojen avulla potentiaalisten suojelullisesti arvokkaiden elinympä-ristöjen paikantamiseksi tuulivoimarakentamiseen kohdistuvien alueiden lähistöltä. Selvitysten tar-koituksena oli paikallistaa sisältääkö tuulivoimarakentamiseen suunnitellut alueet arvokkaita
palvelua, Suomen metsäkeskuksen avointa metsätietoa (mm. metsävarakuviot, erityisen tärkeät elinympäristöt) sekä Eliölajit -tietojärjestelmän uhanalaistietoja (SYKE), Pohjois-Pohjanmaan liiton suoselvityksiä. Lisäksi on pyydetty Metsähallitukselta tietoja hallinnassa olevilta alueiltaan mm.
luonnon monimuotoisuudeltaan tärkeistä kohteista sekä biotooppi- ja lajitietoja.
Kasvillisuusvaikutusten arviointi tehdään vertaamalla hankkeen aiheuttamia muutoksia ja niistä aiheutuvia vaikutuksia luontotyypeissä ja lajistossa verrattuna nykytilaan. Tuulivoimapuistohank-keen merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat rakennusvaiheen aikana, jolloin tuulivoimaloiden ra-kentamisalueet, huoltotiet ja sähkönsiirtoreitit raivataan kasvillisuudesta. Kasvillisuuteen ja elinympäristöihin kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat huoltoteiden ja tuulivoimaloiden perustusten rakentamisesta ja rakentamisen aiheuttamasta elinympäristöjen pirstaloitumisesta ja mahdollisista pinta- ja pohjavesiin kohdistuvista muutoksista. Erityisesti arvioidaan hankkeen vaikutuksia ar-vokkaisiin luontokohteisiin kohdetasolla sekä luonnon monimuotoisuuteen kokonaisuutena.
Sähkönsiirto
Suunniteltujen ulkoisten sähkönsiirtoreittien alueilta laaditaan kesän 2019 aikana kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset, joiden maastoselvitykset kohdistetaan lähtö- ja paikkatietoanalyysin sekä ilmakuvatulkinnan perusteella luontoarvoiltaan arvokkaammille alueille, joissa saattaa olla poten-tiaalisia uhanalaisia tai suojeltuja biotooppeja tai uhanalaisten/suojeltujen lajien elinympäristöjä.
Voimakkaasti käsitellyille talousmetsäkuvioille, avohakkuille tai voimakkaasti muuttuneille turve-kankaille ei maastokäyntejä kohdenneta.
Tutkimusmenetelmät sähkönsiirron osalta ovat samat kuin tuulivoima-alueellakin. Selvityksissä hyödynnetään tuoretta Pyhänselkä-Keminmaa 400+110 kV voimajohdon ympäristövaikutusten ar-viointimenettelyä sekä siinä tehtyjä luontoselvityksiä. Yli-Olhavan hankkeen ulkoisista sähkönsiir-tovaihtoehdoista SVE B sijoittuu kokonaan suunnitellun Pyhänselkä-Keminmaa 400+110 kV voi-majohdon rinnalle, SVE C valtaosiltaan ja SVE A samoihin pylväisiin em. voivoi-majohdon kanssa.
Pyhänselkä-Keminmaa 400+110 kV voimajohtoreitin ympäristövaikutusten tarkastelualueen le-veys vaihteli 100 metristä jopa kolmeen kilometriin voimajohdon molemmin puolin (Fingrid 2018).
Suorien vaikutusten kuten kasvillisuuden suhteen tarkastelualue ulotettiin siinä voimajohdon vä-littömään läheisyyteen, eli noin 100 metrin etäisyydelle uudesta voimajohdosta. Tämän lisäksi luontokohteita tarkasteltiin myös laajempina luontokokonaisuuksina. Näin ollen suurin osa Yli-Ol-havan sähkönsiirtovaihtoehtojen SVE A, SVE B ja SVE C johtoalueista on sisältynyt em. YVA:n luontoselvitysten tarkastelualueeseen, mikä auttaa arvokohteiden paikantamista ja maastotöiden kohdentamista. Mikäli lähtötiedot todetaan riittäviksi arviointityön tekemiseen, uusien maasto-käyntien tarpeellisuus harkitaan tapauskohtaisesti em. voimajohtovaihtoehtojen osalta. Sähkön-siirtovaihtoehto SVE C sisältää 13 kilometriä kokonaan uutta maastokäytävää, jonka osuudelta potentiaaliset arvokohteet tutkitaan maastossa. Vaihtoehto SVE D kulkee noin 4o kilometriä nykyi-sen Keminmaa-Pikkarla 400 kV:n voimajohdon rinnalla etelään Isokankaan 400/110 kV:n sähkö-asemalle, jonka osuudelta potentiaaliset arvokohteet tutkitaan maastossa.
Kasvillisuusselvitysten maastotöistä ovat vastanneet/vastaavat Antje Neumann, Toni Eskelin ja Heikki Tuohimaa. Vaikutusten arvioinnista vastaa ins. AMK, luontokartoittaja EAT Ville Yli-Teeva-hainen ja FM Antje Neuman Ramboll Finland Oy:stä.
5.6.3 Pinta- ja pohjavedet
Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön sekä suunnitellun sähkönsiirtoreitin alueen vesistöt sekä luokitellut pohjavesialueet selvitetään. Tuulipuistoalueella sijaitsevien pienten lampien ja mahdol-lisesti luonnontilaisina säilyneiden purojen/norojen luonnontila tarkistetaan maastokäyntien yhtey-dessä. Pohjavesialueita tarkastellaan lähinnä karttatarkastelun perusteella.
Tuulivoimapuiston vaikutukset pinta- ja pohjavesiin (laatu ja määrä) arvioidaan tuulivoimapuiston suunnitelmien, ympäristöhallinnon aineistojen, kartta- ja tarvittaessa maastotarkastelun perus-teella.
Hankkeen pinta- ja pohjavesivaikutukset ajoittuvat lähinnä tuulivoimapuiston rakentamisaikaan.
Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon tuulivoimaloiden ja sähkönsiirron rakenteiden perus-tustekniikka ja käytettävät materiaalit sekä näiden mahdolliset vaikutukset maaperään ja sitä kautta vesistöihin. Arvioinnissa huomioidaan myös hankkeen rakentamisen kuivatusvaikutus ja tä-män vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Samalla arvioidaan hankkeen yleispiirteiset vaikutukset ala-puolisten vastaanottavien vesistöjen laatuun ja tilaan vesipuitedirektiivi sekä alueelliset vesienhoi-tosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat huomioiden. Erityistä huomiota arvioinnissa kiinnitetään mahdollisiin luonnontilaisiin pienvesiin.
Pinta- ja pohjavesien vaikutusten arvioinnin suorittaa luonnonmaantieteilijä FM Marja Heikkinen.
5.6.4 Linnusto
Maastossa tehtävissä linnustokartoitusmenetelmissä ja hankkeen vaikutusten arviointimenetel-missä pyritään noudattamaan kesällä 2016 julkaistuja ympäristöministeriön suosituksia (Linnusto-vaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa -raportti, ympäristöministeriö 2016). Nyt kerätyn aineiston lisäksi linnuston kuvauksessa ja vaikutusarvioinnissa hyödynnetään muiden Ii-Simo-alu-een tuulivoimapuistojen YVA-menettelyjen ja myöhemmin toteutettujen linnustoseurantojen tulok-sia (FCG 2017, Simo-Ii tuulivoimapuistot, Linnustovaikutusten seuranta 2016, muuttolinnusto ja FGG 2017, Palokankaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus).
Pesimälinnusto
Pesimälinnustokartoitukset on toteutettu huhti-elokuussa 2018. Kartoituksissa on sovellettu em.
ympäristöministeriön suositusten (2016) lisäksi luonnontieteellisen keskusmuseon ja linnustoseu-rannan havainnointiohjeita (mm. Koskimies ja Väisänen 1988). Keskeisimpänä tavoitteena on ollut kartoittaa suojelullisesti merkittävien lajien esiintymistä suunnittelualueella ja mahdollisella vaiku-tusalueella, jotta tuulivoima-alueen toteutuessa vaikutuksia kyseisiin lajeihin voidaan arvioida ja ottaa lajeille tärkeät elinympäristöt huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa. Linnustonsuojelun kannalta merkittävimmiksi lajeiksi on katsottu lainsäädännöllä erityisesti suojeltaviksi määritellyt lajit ja muut uhanalaisiksi luokitellut lajit. Näiden lisäksi kiinnitetään huomiota niihin lajeihin, joiden tiedetään olevan alttiita tuulivoimaloiden aiheuttamille vaikutuksille (mm. petolinnut) sekä toi-saalta harvalukuiseen ja luonnon tilaa kuvaavaan indikaattorilajistoon.
Kartoitusmenetelmät vaihtelevat kohteesta riippuen (Taulukko 9). Usein yhden vuorokauden ai-kana on toteutettu useita menetelmiä. Soidinääntelevät pöllöt on kartoitettu yöaikaan tapahtuneilla kuunteluina aluetta halkovilta metsäautoteiltä. Kanalintujen soidinpaikkakartoituksessa keskeisin ja vaativin kartoituskohde on ollut metsojen soidinpaikat, joita on etsitty sekä jälkihavainnoista että kuunteluilla. Soille sijoittuvat teerien soidinalueet on kartoitettu etupäässä kuunteluilla. Piste-laskentamenetelmää on käytetty suunnitelluilla voimalapaikoilla. Pistelaskennan jälkeen suunnitel-lut voimalapaikat on kartoitettu noin 100 metrin säteeltä, mikäli elinympäristö on antanut siihen aihetta. Potentiaalisesti arvokkaat linnustoalueet, ns. erityisalueet, on tunnistettu etukäteen kar-talta tai maastossa. Niistä vesistöt ja avosuot on kierretty reunoja myöten tai havainnoitu sovel-tuvilta tähystyspisteiltä. Lahopuustoisten tai vanhimpien metsäkuvioiden linnustoa on kartoitettu kartoituslaskentamenetelmää soveltaen. Päiväpetolintujen reviirit on kartoitettu havainnoiden soi-din- ja saalistuslentoja hyviltä tähystyspaikoilta. Samalla on havainnoitu muiden lintujen pesimä-aikaista liikehdintää suunnittelualueen ilmatilassa. Kaikissa kartoituksissa suojelullisesti huomion-arvoiset lajit on kirjattu ja reviirit sijoitettu kartalle.
Lähtötietoina on hankittu suunnittelualueelle ja sen läheisyyteen sijoittuvien isojen petolintujen (kotkat, sääksi, muuttohaukka) pesäpaikkatiedot Helsingin yliopiston rengastustoimistosta sekä Metsähallitukselta.
Taulukko 9. Kartoitusmenetelmät ja maastotyöajat pesimälinnuston osalta.
Kartoitusmenetelmä Maastotyöaika
Pöllökartoitukset huhti-toukokuussa 2018, noin 10 yönä noin 40 tuntia.
Potentiaalisesti arvokkaiden lintu-alueiden kartoitukset
Touko-kesäkuussa 2018 noin 20 päivänä noin 80 tuntia.
Päiväpetolintujen ja muiden lentä-vien lintujen tarkkailut
Touko-elokuussa 2018 noin 30 päivänä noin 110 tuntia. Lisäksi petolin-tuja tarkkailtiin kevät- ja syysmuuttotarkkailujen yhteydessä.
Edellä mainittujen jo tehtyjen maastotöiden lisäksi on tarkoitus täydentää maakotkaan liittyvää maastohavainnointia soidinaikaan kevättalvella 2019 noin 6 päivän ajan tunnetun reviirin läheisyy-dessä sekä tehdä myöhemmin kesällä 2 maastopäivän panostus pesänetsintään. Maastotöiden li-säksi laaditaan ns. maakotkan elinympäristömallinnus uudella mallinnusmenetelmällä, jossa maa-kotkan reviiriltä voidaan elinympäristömallin pohjalta arvioida reviirin painotusalueet eli alueet, joissa maakotka todennäköisimmin viettää aikaansa.
Sähkönsiirtovaihtoehtojen reiteiltä tehdään potentiaalisten lintuarvokohteiden osalta tarkastelut pesimäaikaan maastossa touko-kesäkuussa 2019 niiltä osin, joilta ei ole olemassa riittävästi tuo-retta inventointitietoa. Esimerkiksi Pyhänselkä-Keminmaa 400+110 kV voimajohtoreitin YVA:n yh-teydessä tehtyjä linnustoselvityksiä hyödynnetään tässä vaikutusten arvioinnissa. Linnustollisesti potentiaalisia arvokohteita ovat esimerkiksi laajat luonnontilaiset suot sekä vanhan metsän kuviot, jotka ovat mahdollista etukäteen tunnistaa paikkatieto- ja ilmakuvatarkastelulla.
Linnustokartoitusten pohjalta toteutetaan vaikutusarviointi. Hankkeen vaikutukset linnustoon ar-vioidaan tukeutuen Suomessa ja maailmalla tehtyihin havaintoihin ja tutkimuksiin tuulivoimaloiden vaikutuksista.
Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset voidaan jakaa rakentamisen ja voimaloiden toiminnan aiksiin vaikutukaiksiin. Tuulivoimaloiden vaikutusmekanismeja linnustoon ovat rakennustoiminnan ai-heuttamat muutokset lintujen elinympäristössä, voimaloiden synnyttämät häiriö- ja estevaikutuk-set (mm. voimaloiden visuaalinen pelotevaikutus, ihmistoiminnan lisääntyminen ja melu) sekä tör-määminen voimaloihin ja siitä mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset lajien populaatioihin.
Muuttolinnusto
Suunnittelualueen läpimuuttavaa linnustoa on selvitetty kevät- ja syysmuuton tarkkailulla vuonna 2018. Suunnittelualueen laajuuden vuoksi havainnointipisteitä on ollut useita. Muutonseurannan työpanos on ollut yhteensä 45 henkilötyöpäivää/muuttokausi. Kullakin osa-alueella havainnointia on ollut sekä keväällä että syksyllä noin 15 päivää. Noin puolet havainnoinnista on toteutettu kolmen pisteen yhtäaikaishavainnointina, jotta on saatu käsitys eri lajien muuton painottumisesta.
Tarkkailupäivät kohdennettiin erityisesti petolintujen ja isokokoisten lintulajien (mm. hanhet, kur-jet, joutsenet) voimakkaimmille muuttopäiville, jotta pystytään muodostamaan kokonaiskuva suunnittelualueen merkittävyydestä kyseisten lajien muuttoreittinä. Havaituista lajeista on kirjattu laji- ja yksilömäärien lisäksi tiedot ylös yksiöiden tai parvien muuttosuunnista, ohituspuolista sekä lentokorkeudesta. Raportointivaiheessa esitellään muuton seurannan tulokset ja arvioidaan alueen merkittävyyttä lintujen muuttoväylänä.
Taulukko 10. Kartoitusmenetelmät ja maastotyöajat muuttolinnuston osalta.
Kartoitusmenetelmä Maastotyöaika
Kevätmuuton seuranta Huhti-toukokuussa 2018, 45 henkilötyöpäivää 25 kalenteripäivän aikana.
Syysmuuton seuranta Elo-lokakuussa 2018, 45 henkilötyöpäivää 32 kalenteripäivän aikana.
Muuton seurannan tulosten pohjalta arvioidaan, kuinka voimakkaasti suunniteltu tuulipuistohanke tulee vaikuttamaan alueen lintumuuttoon joko törmäysriskin lisääntymisen, estevaikutusten tai levähdysalueiden menetyksen kautta. Törmäyskuolleisuutta ja sen populaatiovaikutuksia arvioi-daan tarvittaessa mallinnusten avulla tuulivoiman kannalta keskeisimmille riskialttiina pidettäville lajeille.
Linnustokartoitusten maastotöistä ovat vastanneet Heikki Tuohimaa, Tapani Pirinen, Toni Eskelin, Antje Neumann (vain kanalinnut) ja Harri Taavetti (vain kevätmuutto). Linnustoselvityksen rapor-toinnista ja vaikutusten arvioinnista vastaavat ympäristösuunnittelija (fil. yo) Heikki Tuohimaa ja ins. AMK, luontokartoittaja EAT Ville Yli-Teevahainen Ramboll Finland Oy:stä.
5.6.5 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit ja muu huomionarvoinen eläimistö Liito-orava
Alueelta on laadittu liito-oravaselvitys keväällä 2018 osin yhdistäen muihin selvityksiin. Maastotyöt keskitettiin potentiaalisimmille metsäalueille, jotka määriteltiin peruskartan, ilmakuvien, metsäva-ratietojen ja maastossa tehdyn silmämääräisen tarkastelun perusteella. Menetelmänä oli papana-kartoitus. Selvityksen tarkoituksena oli selvittää liito-oravan mahdolliset lisääntymis- ja levähdys-alueet, potentiaaliset elinalueet ja kulkuyhteydet sekä arvioida hankkeen mahdollisia vaikutuksia liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueisiin.
Sähkönsiirtovaihtoehtojen maastotöissä ei tehdä erillisiä liito-oravainventointeja, koska alue sijoit-tuu lajin levinneisyysalueen ulkopuolelle eikä lähialueen vastaavissa selvityksissä ole tehty havain-toja lajista.
Liito-oravaselvitysten maastotyöt toteutti ympäristösuunnittelija (fil. yo) Heikki Tuohimaa. Vaiku-tusten arvioinnista vastaa ins. AMK, luontokartoittaja EAT Ville Yli-Teevahainen.
Viitasammakko
Viitasammakoiden esiintymistä on kartoitettu hankealueella toukokuussa 2018 pääasiassa muiden maastoselvitysten yhteydessä noin neljän päivän aikana. Toukokuussa viitasammakot ovat hel-poimmin havaittavissa niiden soidinääntelystä. Suunniteltujen voimaloiden rakentamispaikat sijoit-tuvat lähtökohtaisesti kangasmaille, joissa viitasammakkojen lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi so-veltuvia kosteikkoja ja vesistöjä ei esiinny. Tästä johtuen viitasammakkoon liittyvät selvitykset on pidetty melko yleispiirteisinä. Voimajohtovaihtoehtojen osalta tehdään vastaava tarkastelu poten-tiaalisille kohteille.
Viitasammakkoselvityksen maastotöistä on vastannut/vastaa (fil. yo) Heikki Tuohimaa ja vaikutus-ten arvioinnista vastaa ympäristösuunnittelija (fil. yo) Heikki Tuohimaa ja ins. AMK, luontokartoit-taja EAT Ville Yli-Teevahainen.
Lepakot
Alueelta on laadittu lepakkoselvitys, missä lepakoiden esiintymistä kartoitusalueella selvitettiin sekä aktiivi- että passiividetektorimenetelmällä. Aktiivisia kiertolaskentoja tehtiin viitenä yönä heinä-elokuussa 2018. Kiertolaskennassa käytettiin ultraääni-ilmaisinta, jolla voidaan havaita le-pakoiden päästämät kaikuluotausäänet ja tallentaa tarvittaessa maastossa tunnistamattomat ää-net jälkikäteen tapahtuvaa analyysiä varten. Kiertolaskennat ajoitettiin mahdollisimman otollisiin sääolosuhteisiin (tuuleton ja lämmin yö, ei sadetta). Kiertolaskennat aloitettiin noin puoli tuntia auringonlaskun jälkeen ja päätettiin aamun sarastaessa. Lepakkohavainnot tallennettiin paikkatie-tolaitteelle. Lisäksi muiden luontoselvityskäyntien yhteydessä arvioitiin potentiaalisia lepakoiden käyttämiä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä ruokailumaastoja suunniteltujen tuulivoimalaitos-ten ympäristössä.
Selvitysalueelle oli asennettuna myös ns. passiiviseurantadetektoreita (Song Meter SM2BAT, Wil-dlife Acoustics), jotka äänittävät jatkuvatoimisesti lepakoiden ultraääniä laitteen muistikortille.
Passiividetektorilaitteita oli maastossa 19.6.-25.9.2018 ja niitä siirreltiin muutaman päivän – muu-taman viikon välein eri puolille hankealuetta mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan saamiseksi.
Samalla myös laitteiden muistikortit ja paristot vaihdettiin uusiin. Laitteet oli ohjelmoitu siten, että ne aloittivat tallennuksen automaattisesti auringon laskiessa ja lopettivat tallennuksen auringon noustessa. Passiivilaitteilla pyrittiin paikallistamaan lepakoiden aktiivisesti käyttämiä elinympäris-töjä sekä selvittämään alueella tavattavaa lepakkolajistoa ja täydentämään aktiivikartoituksissa saatuja tuloksia. Muistikorteille tallentuneet äänet analysoitiin jälkikäteen tätä tarkoitusta varten soveltuvilla ohjelmistoilla (Batsound ja Analook).
Lepakkoselvityksen maastotöistä ovat vastanneet Heikki Tuohimaa, Antje Neumann ja Tapani Piri-nen. Aineistojen käsittelystä, raportoinnista ja vaikutusten arvioinnista vastaa ins. AMK, luontokar-toittaja EAT Ville Yli-Teevahainen.
Muu eläimistö
Muuta eläimistöä on tarkkailtu eri luontoselvitysten yhteydessä. Huomiota on kiinnitetty erityisesti suurpetoihin ja hirvieläimiin. Lisätietoa hankitaan alueen metsästysseuroilta ja Luonnonvarakes-kuksen ns. vapaasti saatavan tiedon pohjalta. Suurpetojen osalta käytetään Tassu-seurantajärjes-telmän aineistoa.
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaan asiakirjat (myös tieto-kannasta poimitut aineistot), jotka sisältävät tietoja uhanalaisista eläin- ja kasvilajeista ovat sa-lassa pidettäviä, jos tiedon antaminen vaarantaisi ko. eläin- tai kasvilajin suojelun (Julkisuuslaki 24§ kohta 14). Tästä syystä hankkeen julkisissa asiakirjoissa ei lähtökohtaisesti esitetä karttatietoa uhanalaisten lajien esiintymisestä.
5.6.6 Luonnonsuojelualueet
Hankkeen mahdolliset vaikutukset lähialueella sijaitseviin suojelualueisiin arvioidaan. Hankkeen vaikutuksista lähimpiin Natura-alueisiin laaditaan Natura-arvioinnit Yli-Olhavan kaavoituksen yh-teydessä.
Luonnonsuojelualueita koskevasta vaikutusarvioinnista vastaavat ympäristösuunnittelija (fil. yo) Heikki Tuohimaa ja ins. AMK, luontokartoittaja EAT Ville Yli-Teevahainen sekä ympäristösuunnitte-lija (AMK) luontokartoittaja (EAT) Petri Hertteli.
5.6.7 Tärkeät lintualueet
Tärkeiksi lintualueiksi luokitelluille alueille kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan ympäristövaiku-tusten arvioinnin ja Natura-arvioinnin yhteydessä. Tällä alueella tärkeät lintualueet ovat suurelta osin päällekkäisiä Natura-alueiden kanssa.
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja aineelliseen omaisuuteen Laaja-alainen tuulivoimapuisto muodostaa maankäytöllisen kokonaisuuden, jolla sijainnista riip-puen voi olla yhdyskuntarakenteellista merkitystä, mikäli se vaikuttaa muiden toimintojen sijoittu-miseen ja aluevarausten osoittasijoittu-miseen kaavoituksessa. Vaikutukset voivat kohdentua sekä nykyi-seen maankäyttöön ja kaavojen aluevarauksiin, että tuleviin maankäytön kehittämismahdollisuuk-siin.
Arviointia varten selvitetään suunnittelualuetta ja sen lähiympäristö koskevat tiedot nykyisestä maankäytöstä sekä voimassa ja vireillä olevat kaavat. Lisäksi arvioinnissa käytetään ympäristövai-kutusten arvioinnin yhteydessä tehtäviä selvityksiä (mm. melu- ja varjostusvaikutukset, maisema-analyysi). Myös yleisötilaisuuksissa ja lausunnoissa saatu palaute huomioidaan.
Hankkeen välittömät vaikutukset maankäyttöön ilmenevät tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreitin ympäristössä. Tuulivoimapuiston rakennuspaikkojen kohdalla alue muuttuu metsätalousalueesta energiantuotannon alueeksi. Muualla tuulivoimapuiston alueella maankäyttö jatkuu entisellään.
Alueelle rakennettava huoltotie- ja maakaapeliverkosto voivat rajoittaa maa- ja metsätalouden harjoittamista menetetyn maan muodossa. Toisaalta alueelle rakennettavat hyväkuntoiset huolto-tiet ovat avuksi maa- ja metsätalouden kuljetuksissa ja niitä voidaan käyttää muuhunkin liikkumi-seen.
Välillisiä vaikutuksia tuulivoimapuistoalueella ja sen lähiympäristössä voi aiheutua muun muassa toiminnan aikaisesta melusta ja välkkeestä, jotka rajoittavat asumisen ja muiden ympäristöhäiri-öille herkkien toimintojen sijoittumista tuulivoimaloiden läheisyyteen. Ympäristövaikutusten arvi-oinnissa selvitetään vaikuttaako tuulivoimapuistohanke suunnittelualueen ja sen lähiympäristön nykyiseen ja tulevaan maankäyttöön. Maankäyttöön kohdistuvissa vaikutuksissa huomioidaan eri-tyisesti suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitseville asuin- ja lomakiinteistöille kohdistuvat vaikutukset. Alueellisen tarkastelutason lisäksi tarkastellaan hankkeen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön vaikutuksia maakunnallisten ja valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden toteu-tumisen kannalta.
Yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja aineelliseen omaisuuteen kohdistuvien vaikutusten ar-vioinnista vastaa TkK Juha-Matti Märijärvi Ramboll Finland Oy:stä.
Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Menetelmät
Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutuksien osalta määritellään vaikutuksen laa-juus, luonne ja merkittävyys. Maisemavaikutusten arviointimenetelminä käytetään maisema-ana-lyysiä, kuvasovitteina tehtyjä havainnekuvia, näkemäalueanalyysiä sekä maastohavaintoihin pe-rustuvaa asiantuntija-arvioita. Näiden avulla muodostetaan käsitys maiseman ominaispiirteistä, arvoista, maiseman muutosherkkyydestä ja näihin kohdistuvista vaikutuksista. Menetelmät on ku-vattu myöhemmin tässä kappaleessa.
Vaikutus- ja tarkastelualueen laajuus
Ihanteellisissa oloissa tuulivoimalan torni erottuu 20-30 km etäisyydelle. Maisemavaikutuksien muodostumisessa etäisyys tuulivoimalan ja arvioitavan kohteen välillä on merkittävä tekijä. Yleisen käsityksen mukaan vielä 5-7 km etäisyydellä maisemavaikutus voi olla dominoiva ja tätä suurem-milla etäisyyksillä voimaloiden hallitsevuus vähitellen vähenee. (Ympäristöministeriö 2006) Tässä hankkeessa maisemallisten kokonaisuuksien yleispiirteinen vaikutustarkastelu on rajattu ulottu-maan noin 20 kilometrin säteelle hankealueesta. Kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ar-vioidaan noin 15 kilometrin tarkastelualueella ja tältä alueelta tarkastellaan valtakunnallisiin ja maakunnallisiin arvoihin kohdistuvat vaikutukset. Mikäli yleispiirteisessä tarkastelussa havaitaan, että joihinkin tätä kaukaisempiin kohteisiin saattaa kohdistua merkittäviä vaikutuksia, on vaiku-tusarviointia syytä laajentaa niitä koskemaan.
Vaikutusarvioinnin taustaselvitykset ja työmenetelmät
Maisema-analyysissä kuvataan seudun maisemarakenne, maisemalliset kokonaisuudet, kuten jo-kivarret ja rannikkovyöhyke, sekä maiseman ja kulttuuriympäristöjen valtakunnalliset ja maakun-nalliset arvot. Analyysit perustuvat paikkatietoaineistoihin ja aiempiin selvityksiin. Arvojen osalta lähtötietoina käytetään valtakunnallisia ja maakunnallisia maisema-alueita ja kulttuuriympäristöjä koskevia inventointeja sekä maakuntakaavoitusta varten laadittuja selvityksiä ja päivitysinventoin-teja. Vaikutusarvioinnin taustaksi määritellään arvioitavan kohteen, kuten maisemallisen kokonai-suuden tai arvokohteen herkkyys muutokselle eli ns. maisemallinen sietokyky. Sietokyky koostuu muun muassa maiseman mittasuhteista, maiseman visuaalisesta luonteesta (maisemakuva) ja his-toriallisesta kerroksellisuudesta.
Maisemavaikutusten arvioinnissa hyödynnetään näkemäalueanalyysiä, jonka avulla voidaan arvi-oida tuulivoimaloista aiheutuvien vaikutusten laajuutta ja niiden kohdistumista. Analyysi antaa myös käsityksen mahdollisista näkymäsuunnista, joihin tulee vaikutusarvioinnissa erityisesti kiin-nittää huomiota. Näkemäanalyysissä mallinnetaan ArcGIS -ohjelman 3D Analyst -lisäohjelmalla alueet, joille tuulivoimalat tulevat näkymään ja alueet, joilla tuulivoimalat todennäköisesti eivät näy. Analyysissä otetaan huomioon maaston muodot ja puusto. Näkymäalueiden suhteen arvioita-van alueen erityispiirteenä ovat puuttomat tai vähäpuustoiset suot.
Tuulivoimaloiden näkyvyyttä, vaikutuksen luonnetta ja merkittävyyttä maisemassa havainnolliste-taan valokuviin tehtävien kuvasovitteiden avulla. Kuvasovitteiden katselupisteet valihavainnolliste-taan siten, että kuvilla voidaan havainnollistaa kyseiselle hankkeelle tyypillisiä maisemallisia vaikutuksia,