On nähtävissä, että Suomeen tulee tulevaisuudessa merkittävästi uutta ydinvoiman ja tuu-livoiman tuotantoa. Vuonna 2020 valmistuva Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikkö 1600 MW:n tuotantokapasiteetillaan on lähitulevaisuuden tärkein muutos Suomen sähköntuo-tannossa. Olkiluoto 3:n myötä sähköntuonti Suomeen tullee vähenemään ja Suomen vuo-rokausimarkkinan aluehinta laskemaan. Tuulivoiman tuotanto tulee kasvamaan koko Itä-meren sähkömarkkina-alueella. Suomen tuulivoima-alan kehittymisen ja myös Suomen sähköjärjestelmän kannalta erittäin tärkeä on kysymys siitä, voidaanko tuulivoimaa ra-kentaa jatkossa entistä enemmän myös itäiseen Suomeen. Myös aurinkovoiman tuotanto tulee kasvamaan, mutta sen merkitys on vuosienergioita tarkasteltaessa pitkään varsin vähäinen. Aurinkovoimalla voi olla tulevaisuudessa sähköjärjestelmän kannalta merkit-tävä rooli kesäaikaan, jos jäähdytyksen sähkönkulutusta aletaan kattaa nykyistä enemmän aurinkovoiman tuotannolla. Suomen sähköntuotanto kattaa jatkossa nykyistä suuremman osan kulutuksesta vuosienergioita tarkasteltaessa. Uudella tuotannolla pystytään myös kattamaan kulutuksen kasvu.
Kaukolämmön tuotantoon liittyvä sähköntuotanto tullee lähivuosina vähenemään päästö-tavoitteiden ja Suomen melko alhaisen sähkönhinnan vuoksi. Teollisuuden yhteistuotan-non kehitys riippuu pitkälti teollisuuden kehityksestä. Teollisuuden yhteistuotannolla ei ole nähtävissä samanlaista trendiä kuin kaukolämmön tuotantoon liittyvällä yhteistuotan-nolla. Vaikka CHP-tuotanto vähenee, uusi ydinvoima ja siirtokapasiteetti Ruotsista Suo-meen tullee kompensoimaan tämän vaikutuksen.
Sähkönkulutus tullee tulevaisuudessa nousemaan lämmityssektorin ja liikenteen sähköis-tymisen myötä. Jos nykyisin fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotettu kaukolämmön tuotanto korvattaisiin lämpöpumppujen tuottamalla sähköllä, nämä lisäisivät sähkön ku-lutusta arviolta 6-7 TWh. Sähkönkulutus tulee lisääntymään myös jäähdytyksen yleisty-misen sekä kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien sähköistyyleisty-misen myötä.
Näköpiirissä ei ole suuria varmistuneita teollisuushankkeita, jotka nostaisivat sähkönku-lutusta. Jos Suomeen rakennetaan uusia sellutehtaita, ne tuovat mukanaan sähkönkulu-tusta, mutta sellutehtaat ovat vuosienergioita tarkastellen yliomavaraisia sähkön suhteen.
Näin ollen sellutehtaiden ei voi nähdä lisäävän niukkuutta sähkömarkkinalla. Kaukaisessa tulevaisuudessa vielä varsin epävarmana siintävä teräksentuotannon sähköistäminen olisi valtava muutos: se toisi vuotuisesti 10-12 TWh uutta kulutusta, mikä toteutuessaan vas-taisi arviolta yli 10 % Suomen sähkönkulutuksesta.
Kun vaihteleva tuotanto lisääntyy ja sähköjärjestelmän inertia pienenee, joustoa tarvitaan entistä enemmän tuotannossa, sähkönsiirrossa ja kulutuksessa. Osa joustosta toteutetaan jatkossakin vuorokausimarkkinalla, jossa säätökykyinen vesivoima ja kulutuksen profi-lointiin kykenevä teollisuus huomioivat markkinatilanteen tuotanto- ja kulutussuunnitel-missaan. Sähköjärjestelmän muuttuessa jatkossa entistä nopeatahtisemmaksi päivän-sisäisten markkinoiden ja reaaliaikamarkkinoiden rooli korostuu.
Kaikessa reaaliaikamarkkinoihin liittyvässä kantaverkkoyhtiöiden merkitys on keskei-nen. Kantaverkkoyhtiö on vastuussa alueensa sähköjärjestelmästä ja alueellisesta jousto-resurssien hankinnasta. Jousto hankitaan tarpeen mukaan niiltä reservinhaltijoilta, jotka kykenevät edullisimmin toteuttamaan tarvitut joustot. Kulutusjoustojen käytön kehitys-suuntia määrittää joustotarpeen kehittymisen lisäksi eri joustoteknologioiden ja niiden käyttötapojen kilpailukyky suhteessa toisiinsa. Todennäköisesti kehitys etenee siten, että
joustotarpeen lisääntyessä niukkuus markkinoilla lisääntyy ja joustopalveluiden tuotta-misesta saatavat korvaukset nousevat. Tämä osaltaan kannustaa uusiin investointeihin ja uudenlaisten resurssien käyttöönottoon. Investoijilla on kuitenkin oltava riittävän vakaa näkemys markkinasta, jotta investointiin voi ryhtyä. Haastattelujen 2 ja 3 perustella voi-daan arvioida, että nykyinen joustoresurssien markkinamalli ei tarjoa riittävää tulevaisuu-dennäkymää markkinatoimijoille.
Kuten aiemmin on esitetty, tuulivoiman tuotanto lisääntyy myös Ruotsissa ja jatkossa todennäköisesti myös Baltiassa. Ruotsissa tuulivoiman tuotanto painottuu nykyisellään maan keski- ja eteläosiin, erityisesti hinta-alueille SE2 ja SE3 (Energimyndigheten 2019b). Etelä-Ruotsissa Ringhalsin ydinvoimalaitoksen kahden yksikön sulkemisen myötä vakaa tuotanto vähenee SE3-alueella ja on odotettavissa, että kysynnän katta-miseksi alueelle tuodaan jatkossa enemmän sähköä muualta. Suomesta on kahden meri-kaapelin Fenno-Skan-yhteys Ruotsiin hinta-alueelle SE3. Tähän mennessä yhteyttä on käytetty useimmiten sähkön tuomiseen Ruotsista Suomeen (Fingrid 2019m). Jatkossa yh-teyttä käytettäneen useammin myös päinvastaiseen suuntaan. Mahdollista on myös se, että Etelä-Ruotsiin viedään sähköä Suomen kautta Pohjois-Ruotsista.
Tässä työssä vähäiselle huomiolle on jätetty muiden kuin Suomen naapurimaiden mark-kinoiden kehitys. Korostettakoon, että erityisesti Norjan padottu vesivoima on hyvin kil-pailukykyistä sähköntuotantoa, ja tälle tuotannolle on kysyntää myös pohjoisessa Keski-Euroopassa sekä Iso-Britanniassa. Siirtoyhteydet näihin suuntiin vahvistuvat ja on nähtä-vissä, että Norja toimii jatkossa entistä laajemmin pohjoisen Euroopan sähkövarastona.
Myös joka puolella lisääntyvän vaihtelevan tuulivoiman vaikutukset vaikuttavat tähän kehitykseen. Se, mitä kauempana markkina-alueella sekä Manner-Euroopassa ja jopa Iso-Britanniassa tapahtuu, vaikuttaa sähkömarkkinaan myös Suomessa. Näiden kehityssuun-tien yksityiskohtaisempi tarkastelu ei kuitenkaan kuulu tämän työn piiriin.
Sähkön tuonti Venäjältä on vaihdellut vuosien 2014 ja 2018 aikana 3,4 TWh:n ja 7,9 TWh:n välillä. Vuoden 2018 7,9 TWh vastasi noin 9 % Suomen sähkönkulutuksesta.
(Energiateollisuus 2019d) Venäjän-tuonnin tulevaisuuteen vaikuttaa Venäjän sähköntuo-tannon hintakilpailukyky sekä mahdolliset markkinarakenteen muutokset. EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka ei luo Suomelle painetta vähentää sähköntuontia Venäjältä. Tässä
mielessä Venäjän-tuonnin jatkuminen on todennäköistä. Voidaan lisäksi olettaa, että Suo-men valtio haluaa ylläpitää aktiivisia kauppasuhteita Venäjän kanssa myös sähkökaupan muodossa ja täten on epätodennäköistä, että Venäjän-tuontia haluttaisiin vähentää ulko- ja kauppapoliittisin perustein. Suomen aluehinta tullee kuitenkin laskemaan Olkiluoto 3 -ydinvoimayksikön tuotannon alkamisen myötä, joten taloudellinen kannustin tuoda säh-köä Venäjältä Suomeen tullee venäläistoimijoiden kannalta pienenemään. Venäjän-tuon-tiin vaikuttavat oleellisesti mahdolliset muutokset Venäjän sähkömarkkinoiden raken-teessa erityisesti kapasiteettimaksujen osalta.
Sähkönsiirto Baltian suuntaan riippuu paljon siitä, kuinka Viro toteuttaa irtautumisen pa-lavan kiven käytöstä sähköntuotannon polttoaineena sekä siitä, kuinka paljon Baltiaan tuodaan jatkossa sähköä muualta. Viron irtautumiseen palavan kiven käytöstä vaikuttaa sisäpoliittiset kysymykset, sillä palavan kiven käyttö työllistää Itä-Virossa suuren joukon ihmisiä. Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön valmistuttua tarjonta Suomessa kasvaa ja täten voidaan arvioida, että sillä täytetään myös Baltian kysyntää. Baltian tilannetta tar-kasteltaessa tulee muistaa maiden poliittinen pyrkimys irrottautua Venäjän vaikutuspii-ristä ja tästä seuraava aikomus irtautua Venäjän synkronialueesta. Irtautumisen vaikutuk-set riippuvat pitkälti siitä, miten eroaminen käytännössä toteutetaan. Todennäköisesti tuolloin Baltian maat joutuvat kantamaan suuremman vastuun taajuuden tasapainottami-sesta, sillä nykyisin Baltian maat saavat nauttia Venäjän valtavan sähköverkon tuomista eduista vakaan taajuuden ja verkon suuren inertian muodoissa.
8 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tässä työssä pyrittiin tunnistamaan tärkeimmät muutosajurit Itämeren alueen sähkömark-kinassa ja tärkeimmät muutokset erityisesti Suomen näkökulmasta. Osana tutkimuspro-sessia toteutettiin suppea haastattelututkimus, jossa haastateltiin kolmea suomalaista säh-kömarkkina-asiantuntijaa. Julkisten lähteiden sekä haastattelututkimuksen perusteella ar-vioitiin sähkömarkkinoiden kehityssuuntia erityisesti Suomen näkökulmasta.
Tärkein sähkömarkkinan muutosta ajava ja kehitystä ohjaava seikka on energia- ja ilmas-topolitiikka, jonka keskeisenä tavoitteena on vähentää energian tuotannon ja käytön ai-heuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. (TK1) Energia- ja ilmastopolitiikalla on nähtävissä kaksi tasoa: Euroopan unionin taso ja kansallinen taso. Energia- ja ilmastopolitiikan tär-kein toimija on Euroopan unioni, jonka toimien piiriin kuuluvat esimerkiksi päästö-kauppa, markkinaintegraatio ja uusiutuvan energian tavoitteet.
Muita tärkeitä sähkömarkkinan muutosajureita ovat tuulivoimatuotannon kasvu ja ener-giajärjestelmän sähköistyminen. (TK1) Tuulivoiman kilpailukyky on parantunut viime vuosina ja tuotanto lisääntyy myös jatkossa. Tuulivoiman kehittymisen ja Suomen säh-köjärjestelmän kannalta erittäin tärkeää on se, voidaanko tuulivoimaa jatkossa sijoittaa myös itäiseen Suomeen. Energiajärjestelmän sähköistymisellä tarkoitetaan sitä, että fos-siilisten polttoaineiden kulutusta korvataan sähkönkulutuksella esimerkiksi siirtymällä sähkölämmitykseen ja sähköiseen liikenteeseen.
Lähitulevaisuuden merkittävimmät muutokset Suomen sähköntuotannossa ovat Olki-luoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön valmistuminen ja tuulivoimatuotannon markkinaehtoi-nen lisääntymimarkkinaehtoi-nen. (TK2) Kaukolämmöntuotantoon liittyvä sähköntuotanto vähenee päästövähennystavoitteiden sekä Suomen alhaisen sähkönhinnan ajamana. Vuonna 2025 valmistuu uusi 800 MW:n siirtoyhteys Pohjois-Ruotsista Suomeen. Kaukaisemmassa tu-levaisuudessa Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalaitos on toteutuessaan merkittävä muutos Suomen sähkömarkkinaan.
Markkinarakenteen muutoksista tärkein on siirtyminen 15 minuutin taseselvitysjaksoon.
(TK2) Lyhyempään taseselvitysjaksoon siirtyminen on konkreettinen esimerkki sähkö-markkinan luonteen muuttumisesta nopeammaksi. Yksitasemalliin siirtyminen on mer-kittävä muutos etenkin sähköntuottajan kannalta.
Sähkönkulutus tulee nousemaan energiajärjestelmän sähköistymisen myötä. (TK2) Jat-kossa kaukolämpöä tullaan todennäköisesti tuottamaan laajasti suurilla lämpöpumpuilla.
Lämmityksen sähköistyminen on selvä trendi myös kiinteistökohtaisissa lämmitysjärjes-telmissä. Myös sähköisen liikenteen yleistyminen nostaa sähkönkulutusta.
Tulevaisuuden sähköjärjestelmässä tuulivoiman tuotanto vaihtelee suuresti ja muun säh-köjärjestelmän tulee sopeutua tähän markkinaehtoisten joustomekanismien avulla. Osa joustosta saavutetaan vuorokausimarkkinalla, mutta jatkossa reaaliaikamarkkinoiden merkitys korostuu. Sektorikytkennät sähköjärjestelmän ja lämmityssektorin sekä järjestelmän ja sähköisen liikenteen välillä voivat tuoda suuren joustopotentiaalin sähkö-järjestelmään.
Sähköjärjestelmän joustotarpeet ohjaavat reservimarkkinoiden kehitystä. Haastattelutut-kimus antoi viitteitä siitä, että markkinatoimijat kaipaavat investointien tueksi pidempi-aikaista reservimarkkinoiden kehitysnäkymää, kuin mitä nykyinen melko läpinäkymätön reservien hankintaprosessi mahdollistaa. Erot joustoteknologioiden hintakilpailukyvyssä sekä markkinatoimijoiden innovointikyvyssä tulevat määrittämään, millä teknologioilla ja toteutustavoilla joustoja jatkossa toteutetaan. Oleellinen kysymys on, kuinka laajasti sähköajoneuvojen latausjärjestelyt saadaan palvelemaan sähköjärjestelmän tarpeita.
Sähkömarkkinoiden kehitys Suomen ulkopuolella vaikuttaa markkinaan eri tavoin. Nor-jan säätökykyinen vesivoima on jatkossa yhä tärkeämmässä roolissa pohjoisen Euroopan sähköjärjestelmän tasapainottajana. Muutoksilla Ruotsin tuotantorakenteessa sekä tuo-tannon alueellisissa painotuksissa tulee olemaan vaikutuksia Suomessa. Myös se, miten Virossa vähennetään riippuvuutta öljyliuskeen käytöstä, vaikuttaa sähkömarkkinoihin Suomessa. Tarkemmat arviot Suomen ympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutuksista Suomessa vaatisivat lisätutkimuksia ja syvällisempää analyysiä.
Tässä diplomityössä sähkön vähittäismarkkina rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Vähit-täismarkkinatoimijoilla on tulevaisuudessa kuitenkin suuri rooli erityisesti pienten kulu-tuskohteiden joustopotentiaalin hyödyntämisessä. Millainen markkinamalli mahdollistaa pienkulutuksen jouston toteuttamisen tehokkaasti ja kaikkia osapuolia hyödyttävällä ta-valla, vaatii lisätutkimusta ja innovointia vähittäismarkkinan toimijoilta.
Diplomityön tavoitteet saavutettiin ja asetettuihin tutkimuskysymyksiin vastattiin.
LÄHDELUETTELO
Ahola, Jero. National Survey Report of PV Power Applications in Finland 2018. [IEA:n raportti]. [Päivitetty 23.7.2019]. [Viitattu 2.9.2019]. Saatavissa: http://www.iea-
pvps.org/index.php?id=93&tx_damfrontend_pi1=&tx_damfron- tend_pi1%5bcatPlus%5d=&tx_damfrontend_pi1%5bcatEquals%5d=&tx_damfron- tend_pi1%5bcatMinus%5d=&tx_damfrontend_pi1%5bcatPlus_Rec%5d=215&tx_dam-
frontend_pi1%5bcatMinus_Rec%5d=&tx_damfron-tend_pi1%5btreeID%5d=201&tx_damfrontend_pi1%5bid%5d=93
AST. 2019. Latvian Electricity Market Overview. [Latvian kantaverkkoyhtiön verkko-sivu]. [Viitattu 19.2.2019]. Saatavissa: http://www.ast.lv/en/electricity-market-review Auvinen, Karoliina. 2019a. Mittaustietojen laskennassa ongelma – aurinkosähkö ei usein päädykään pientuottajan hyödyksi. [artikkeli Finsolar-hankkeen verkkosivulla]. [Päivi-tetty 12.3.2019]. [Viitattu 2.9.2019]. Saatavissa: https://finsolar.net/mittauksessa-on-gelma-aurinkosahko-ei-usein-paadykaan-pientuottajan-hyodyksi/
Auvinen, Karoliina. 2019b. Mitä sektorikytkentä tarkoittaa Suomelle? [esitys kantaverk-koyhtiö Fingridin Current-tapahtumassa 5.11.2019]. [Viitattu 13.11.2019]. Esityksen tal-lenne saatavissa: https://prospectumlive.com/event/fingrid_20191105
Belonogova, Nadezhda. 2009. Development of power flows around Baltic countries with new grid links. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. [diplomityö]. [Päivitetty 18.5.2009].
[Viitattu 26.2.2019]. Saatavissa: http://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/45508/nbnfi-fe200905151461.pdf?sequence=1
das Neves, Maria Madalena. 2014. Electricity Interconnection and Trade between Nor-way and Russia. Arctic Review on Law and Politics, vol. 5, 2/2014 pp. 177–200. ISSN 1891-6252. [Viitattu 14.2.2019]. Saatavissa: http://site.uit.no/arcticreview/fi-les/2015/01/Electricity-Interconnection-and-Trade-between-Norway-and-Russia.pdf
Elering. 2019. Cross-border electricity trade. [Viron kantaverkkoyhtiön verkkosivu].
[Viitattu 19.2.2019]. Saatavissa: https://elering.ee/en/cross-border-electricity-trade#tab2
kosivulla]. [Päivitetty 12.4.2019]. [Viitattu 28.7.2019]. Saatavissa: https://energia.fi/ajan- kohtaista_ja_materiaalipankki/materiaalipankki/energiavuosi_2018_-_sahko.html#ma-terial-view
Energiateollisuus. 2019b. Sähkön hankinta energialähteittäin 2007-2018. [Sähkön han-kinta energialähteittäin 2007-2018 -tiedosto Energiateollisuus ry:n verkkosivulla]. [Päi-vitetty 4.10.2019]. [Viitattu 19.11.2019]. Saatavissa: https://energia.fi/julkaisut/materiaa-lipankki/sahkon_hankinta_energialahteittain_2007-2018.html#material-view
Energiateollisuus. 2019c. Sähkön tuntidata. [xslx-tiedosto Energiateollisuus ry:n verkko-sivulla]. [Päivitetty 10.4.2019]. [Viitattu 5.11.2019]. Saatavissa: https://energia.fi/ajan-kohtaista_ja_materiaalipankki/materiaalipankki/sahkon_tuntidata.html#material-view
Energiateollisuus. 2019d. Sähkötase 1970-2018. [excel-tiedosto Energiateollisuus ry:n verkkosivulla]. [Päivitetty 29.10.2019]. [Viitattu 11.11.2019]. Saatavissa: https://ener-gia.fi/julkaisut/materiaalipankki/sahkotase_1970-2018.html#material-view
Energiavirasto. 2019a. Uusiutuvan energian tarjouskilpailusta tukea seitsemälle hank-keelle - hyväksyttyjen tarjousten keskihinta 2,5 euroa/MWh. [Energiaviraston tiedote verkkosivuilla]. [Päivitetty 27.3.2019]. [Viitattu 13.5.2019]. Saatavissa: https://energia- virasto.fi/tiedote/-/asset_publisher/uusiutuvan-energian-tarjouskilpailusta-tukea-seitse-malle-hankkeelle-hyvaksyttyjen-tarjousten-keskihinta-2-5-euroa-mwh
Energiavirasto. 2019b. Voimalaitosrekisteri. [erillisessä tiedostossa jaettu voimalaitosre-kisteri Energiaviraston verkkosivulla]. [Päivitetty 27.8.2019]. [Viitattu 21.10.2019]. Saa-tavissa: https://energiavirasto.fi/toimitusvarmuus
Energiavirasto. 2019c. Kaukolämpötilasto 2018. [verkkodokumentti]. [Päivitetty 16.10.2019]. [Viitattu 6.11.2019]. Saatavissa: https://energia.fi/files/3935/Kaukolampo-tilasto2018.pdf
omaisen verkkosivu]. [Päivitetty 3.7.2017]. [Viitattu 14.11.2019]. Saatavissa:
https://www.energimyndigheten.se/en/Sustainability/The-electricity-certificate-system/
Energimyndigheten. 2019a. Energy in Sweden 2019. [Vuoden 2018 energiatilastot esit-televä Excel-tiedosto Ruotsin energiaviraston verkkosivulla]. [Viitattu 28.7.2019]. Saa-tavissa: http://www.energimyndigheten.se/en/facts-and-figures/statistics/
Energimyndigheten. 2019b. Vindkraftsstatistik 2018. [Vuoden 2018 tuulivoimatilasto Ruotsin energiaviraston verkkosivulla]. [Päivitetty 21.5.2019]. [Viitattu 7.11.2019]. Saa-tavissa: https://energimyndigheten.a-w2m.se/FolderContents.mvc/Download?Resour-ceId=146621
ENTSO-E. 2018. Statistical Factsheet 2017. [verkkodokumentti]. [Päivitetty 3.7.2018].
[Viitattu 19.2.2019]. Saatavissa: https://docstore.entsoe.eu/Documents/Publications/Sta-tistics/Factsheet/entsoe_sfs_2017.pdf
Euroopan komissio. 2015a. Energiaunionia koskeva tiedote. [Euroopan komission tie-dote]. [Päivitetty 25.2.2015]. [Viitattu 3.6.2019]. Saatavissa: http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-15-4485_fi.htm
Euroopan komissio. 2015b. EU ETS Handbook. [verkkodokumentti]. [Päivitetty 29.3.2017]. [Viitattu 28.4.2019]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/fi-les/docs/ets_handbook_en.pdf
Euroopan komissio. 2017. Integration of the Baltic States into the EU electricity system:
A technical and economic analysis. [verkkodokumentti]. [Päivitetty 4.5.2017]. [viitattu 5.8.2019]. Saatavissa: https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publica-
tion/8d3b7da2-562e-11e7-a5ca-01aa75ed71a1/language-en/format-PDF/source-31392329
pan komission verkkosivu]. [Päivitetty 18.7.2018]. [Viitattu 19.4.2019]. Saatavissa:
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Europe_2020_indicators_-_climate_change_and_energy
Euroopan komissio. 2018b. PV Status Report 2018. [Euroopan komission raportti]. [Päi-vitetty 5.12.2018]. [Viitattu 2.9.2019]. Saatavissa: http://publications.jrc.ec.europa.eu/re-pository/bitstream/JRC113626/pv_status_report_2018_online.pdf
Euroopan komissio. 2019a. National renewable energy action plans 2020. [Euroopan ko-mission verkkosivu]. [Viitattu 20.4.2019]. Saatavissa: https://ec.eu- ropa.eu/energy/en/topics/renewable-energy/national-renewable-energy-action-plans-2020
Euroopan komissio 2019b. Electricity interconnection targets. [Euroopan komission verkkosivu]. [Viitattu 22.4.2019]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/energy/en/topics/inf-rastructure/projects-common-interest/electricity-interconnection-targets
Euroopan komissio. 2019c. Projects of Common Interest. [Euroopan komission verkko-sivu]. [Viitattu 22.4.2019]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/energy/en/topics/infrastruc-ture/projects-common-interest
Euroopan komissio. 2019d. Projects of common interest – Interactive map. [Euroopan komission verkkosivulla oleva karttapalvelu]. [Viitattu 2.8.2019]. Saatavissa:
https://ec.europa.eu/energy/infrastructure/transparency_platform/map-viewer/main.html
Euroopan komissio. 2019. Baltic Energy Market Interconnection Plan (BEMIP). [Euroo-pan komission verkkosivu]. [Viitattu 5.8.2019]. Saatavissa: https://ec.eu- ropa.eu/energy/en/topics/infrastructure/high-level-groups/baltic-energy-market-inter-connection-plan
by MEPs and ministers. [Euroopan parlamentin tiedote]. [Päivitetty 14.6.2018]. [Viitattu 20.4.2019]. Saatavissa: http://www.europarl.europa.eu/news/en/press- room/20180614IPR05810/energy-new-target-of-32-from-renewables-by-2030-agreed-by-meps-and-ministers
EWPA. 2019. Wind Energy in Estonia. [Viron tuulivoimayhdistyksen verkkosivu.]. [Vii-tattu 19.2.2019]. Saatavissa: http://www.tuuleenergia.ee/en/windpower-101/statistics-of-estonia/
Fasihi, Mahdi. Power-to-X Applications: RE power to fuels. [Lappeenrannan teknillisen yliopiston Renewable Energy Technology -kurssin luentomateriaali]. [Päivitetty 22.3.2018]. [Viitattu 6.6.2019]. Saatavissa kurssin osanottajille kurssin Moodle-sivuilla.
Fennovoima. 2019a. Turbiini-generaattori. [Fennovoiman verkkosivut]. [Viitattu 15.7.2019]. Saatavissa: https://www.fennovoima.fi/hanhikivi-1/tietoa-hanhikivi-1-hank-keesta/turbiini-generaattori
Fennovoima. 2019b. Tietoa Hanhikivi 1 -hankkeesta. [Fennovoima Oy:n verkkosivu].
[Viitattu 15.7.2019]. Saatavissa: https://www.fennovoima.fi/hanhikivi-1/tietoa-hanhi-kivi-1-hankkeesta
Fingrid. 2016a. Osa 2: Fingrid Oyj:n yleiset taseselvityksen ehdot. [verkkodokumentti].
[Päivitetty 20.12.2016]. [Viitattu 10.4.2019]. Saatavissa: https://www.fingrid.fi/globalas- sets/dokumentit/fi/palvelut/tasesahkokauppa-ja-taseselvitys/liite-1-osa-2-fingrid-oyjn-yleiset-taseselvityksen-ehdot.pdf
Fingrid. 2016b. Sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessit datahubissa. [verk-kodokumentti]. [Päivitetty 31.7.2017]. [Viitattu 10.4.2019]. Saatavissa:
https://www.ediel.fi/sites/default/files/Sahkon_vahittaismarkkinoiden_liiketoimintapro-sessit_datahubissa_v1.1.pdf
[Päivitetty 13.5.2016]. [Viitattu 20.4.2019]. Saatavissa: https://www.fingrid.fi/globalas- sets/dokumentit/en/electricity-market/development-projects/fingrid-electricity-market-needs-fixing-2016-web.pdf
Fingrid. 2016d. Suomen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt etenevät uuden siirtoyhteyden ra-kentamisessa – tavoitteena saada yhteys käyttöön vuoteen 2025 mennessä. [lehdistötie-dote Fingridin verkkosivulla]. [Päivitetty 16.12.2019]. [Viitattu 1.8.2019]. Saatavissa:
https://www.fingrid.fi/sivut/ajankohtaista/tiedotteet/2016/suomen-ja-ruotsin-kantaverk- koyhtiot-etenevat-uuden-siirtoyhteyden-rakentamisessa--tavoitteena-saada-yhteys-kayttoon-vuoteen-2025-mennessa/
Fingrid. 2016e. 250 000 sähköautoa tulee – kaatuuko kantaverkko? [Fingridin verkko-sivu]. [Päivitetty 15.12.2016]. [Viitattu 5.11.2019]. Saatavissa: https://www.fingrid-lehti.fi/250-000-sahkoautoa-tulee-kaatuuko-kantaverkko/
Fingrid. 2017a. EU-komissio on myöntänyt PCI-statuksen (Projects of Common Interest) kolmannelle Ruotsin ja Suomen väliselle vaihtosähköyhteydelle. [tiedote Fingridin verk-kosivulla]. [Päivitetty 27.11.2017]. [Viitattu 1.8.2019]. Saatavissa: https://www.fing- rid.fi/sivut/ajankohtaista/tiedotteet/2017/eu-komissio-on-myontanyt-pci-statuksen-pro- jects-of-common-interest-kolmannelle-ruotsin-ja-suomen-valiselle-vaihtosahkoyhtey-delle/
Fingrid. 2018a. Eurooppalaiset päivänsisäiset markkinat otettiin käyttöön onnistuneesti.
[tiedote Fingridin verkkosivuilla]. [Päivitetty 14.6.2018]. [Viitattu 10.3.2019]. Saata-vissa: https://www.fingrid.fi/sivut/ajankohtaista/tiedotteet/2018/eurooppalaiset-paivansi-saiset-markkinat-otettiin-kayttoon-onnistuneesti/
Fingrid. 2018b. Taajuuden vakautusreservien (FCR) teknisten vaatimusten todentaminen ja hyväksyttämisprosessi. [verkkodokumentti]. [Päivitetty 21.12.2018]. [Viitattu 16.3.2019]. Saatavissa: https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/sahkomarkki- nat/reservit/taajuuden-vakautusreservien-fcr-teknisten-vaatimusten-todentaminen-ja-hyvaksyttamisprosessi.pdf
[verkkodokumentti]. [Päivitetty 21.12.2018]. [Viitattu 16.3.2019]. Saatavissa:
https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/sahkomarkkinat/reservit/ehdot-ja-edellytykset-taajuuden-vakautusreservin-fcr-toimittajalle.pdf
Fingrid. 2018d. Reserve products and reserve market places. [verkkodokumentti]. [Päivi-tetty 18.10.2018]. [Viitattu 17.3.2019]. Saatavussa: https://www.fingrid.fi/globalas- sets/dokumentit/en/electricity-market/reserves/reserve-products-and-reserve-market-pla-ces.pdf
Fingrid. 2018e. Automaattisen taajuudenhallintareservin (aFRR) teknisten vaatimusten todentaminen ja hyväksyttämisprosessi. [verkkodokumentti]. [Päivitetty 13.9.2018].
[Viitattu 16.3.2019]. Saatavissa: https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumen- tit/fi/sahkomarkkinat/reservit/automaattisen-taajuudenhallintareservin-afrr-teknisten-vaatimusten-todentaminen-ja-hyvaksyttamisprosessi.pdf
Fingrid. 2018f. Säätösähkömarkkinoiden säännöt. [verkkodokumentti]. [Päivitetty 29.11.2019]. [Viitattu 17.3.2019]. Saatavissa: https://www.fingrid.fi/globalassets/doku- mentit/fi/sahkomarkkinat/saatosahko/saatosahkomarkkinasopimus-liite-1.--saatosahko-markkinoiden-saannot_1.1.2019-id-168839.pdf
Fingrid. 2018g. Säätökapasiteettimarkkinoiden säännöt. [verkkodokumentti]. [Päivitetty 21.12.2018]. [Viitattu 17.3.2019]. Saatavissa: https://www.fingrid.fi/globalassets/doku- mentit/fi/sahkomarkkinat/saatosahko/saatosahkomarkkinasopimus-liite-2.-saatokapasi-teettimarkkinoiden-saannot_1.1.2019-id-168856.pdf
Fingrid. 2018h. Mitä on inertia? [Fingridin verkkosivu]. [Päivitetty 11.9.2018]. [Viitattu 15.5.2019]. Saatavissa: https://www.fingridlehti.fi/mita-on-inertia/
Fingrid. 2018i. Sähköautot, uhka vai mahdollisuus? [verkkoartikkeli]. [Päivitetty 21.11.2018]. [Viitattu 13.11.2019]. Saatavissa: https://www.fingridlehti.fi/sahkoautot-uhka-vai-mahdollisuus/
24.9.2019]. [Viitattu 13.11.2019]. Saatavissa: https://www.fingridlehti.fi/fingrid-saa-sel-losta-uuden-reservikohteen/
Fingrid. 2019a. Rajakapasiteetit ja -siirrot – Norja. [Fingridin verkkosivu]. [Viitattu 14.2.2019]. Saatavissa: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/rajakapasiteetit-ja--siir-rot/kuvaajat/norja/
Fingrid. 2019b. Pullonkaulatuotot. [Fingridin verkkosivu]. [Viitattu 7.3.2019]. Saata-vissa: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/markkinoiden-yhtenaisyys/pullonkaulatu-lot/
Fingrid. 2019c. Sanastoa. [Fingridin verkkosivu]. [Viitattu 12.3.2019]. Saatavissa:
https://www.fingrid.fi/palvelut/fingridin-asiakkaat/sanastoa/
Fingrid. 2019d. Reservit ja säätösähkö. [Fingridin verkkosivu]. [Viitattu 12.3.2019]. Saa-tavissa: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit-ja-saatosahko/#reservilajit Fingrid. 2019e. 1 MW minimitarjouskoko säätösähkömarkkinoilla käyttöön 18.10. [Fing-ridin verkkosivu]. [Päivitetty 14.10.2019]. [Viitattu 17.11.2019]. Saatavissa:
https://www.fingrid.fi/sivut/ajankohtaista/tiedotteet/2019/1-mw-minimitarjouskoko-saa-tosahkomarkkinoilla-kayttoon-18.10/
Fingrid. 2019f. Varavoimalaitokset. [Fingridin verkkosivu]. [Viitattu 17.3.2019]. Saata-vissa: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit-ja-saatosahko/varavoimalaitokset/
Fingrid. 2019g. Varttitaseen askelmerkit. [Fingridin verkkosivu]. [Viitattu 6.8.2019].
Saatavissa: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/markkinoiden-yhtenaisyys/askelmer-kit-sahkomarkkinamurrokseen/varttitase/
Fingrid. 2019h. Tuulivoiman tuotanto. [Fingridin tuulivoiman tuotantoa raportoiva verk-kosivu]. [Viitattu 11.6.2019]. [Sivustoa päivitetään tunneittain]. Saatavissa:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/tuulivoiman-tuotanto/
15.5.2019]. Saatavissa: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit-ja-saatosahko/ol-kiluoto-3n-jarjestelmasuoja/
Fingrid. 2019j. Taseselvitysmallin muutos. [Fingridin verkkosivu]. [Viitattu 6.8.2019].
Saatavissa: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkomarkkinoiden-tulevaisuus/as-kelmerkit-sahkomarkkinamurrokseen/taseselvitysmallin-muutos/
Fingrid. 2019k. Fingrid mahdollistaa päivänsisäisen kaupankäynnin toimitustunnin al-kuun asti Suomessa – pilotti käynnistyy syksyllä 2019. [tiedote Fingridin verkkosivulla].
[Päivitetty 27.6.2019]. [Viitattu 7.8.2019]. Saatavissa: https://www.fingrid.fi/sivut/ajan- kohtaista/tiedotteet/2019/fingrid-mahdollistaa-paivansisaisen-kaupankaynnin-toimitus-tunnin-alkuun-asti-suomessa--pilotti-kaynnistyy-syksylla-2019/
Fingrid. 2019l. Uusi nopea taajuusreservi Fast Frequency Reserve FFR. [verkkodoku-mentti]. [Päivitetty 14.5.2019]. [Viitattu 6.8.2019]. Saatavissa:
https://www.epressi.com/media/userfiles/107305/1557837505/reservipaiva-2019-uusi-nopea-taajuusreservi-ffr.pdf
Fingrid. 2019m. Rajakapasiteetit ja -siirrot - Keski-Ruotsi. [jatkuvasti päivittyvä verkko-sivu]. [Viitattu 7.11.2019]. Saatavissa: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/rajakapa-siteetit-ja--siirrot/kuvaajat/keski-ruotsi/
Fortum. 2013. Fortum lopettaa sähköntuotannon Inkoon hiilivoimalaitoksella. [Fortum Oyj:n pörssitiedote]. [Päivitetty 13.8.2013]. [Viitattu 14.11.2019]. Saatavissa:
https://www.fortum.fi/media/2013/08/fortum-lopettaa-sahkontuotannon-inkoon-hiilivoi-malaitoksella
Foster, Sam et. al. 2016. Heat pumps in district heating. [verkkodokumentti]. [Päivitetty 5.1.2016]. [Viitattu 12.11.2019]. Saatavissa: https://assets.publishing.service.gov.uk/go-
vernment/uploads/system/uploads/at- tachment_data/file/489605/DECC_Heat_Pumps_in_District_Heating_-_Case_stu-dies.pdf
teknillinen yliopisto. [Viitattu 3.10.2019]. [Päivitetty 4.3.2019]. Saatavissa: https://lut-pub.lut.fi/handle/10024/159194
Helen. 2018. Helsinkiin rakennetaan jälleen uusi lämpöpumppu. [uutinen Helen Oy:n verkkosivulla]. [Päivitetty 18.6.2018]. [Viitattu 12.11.2019]. Saatavissa: https://www.he-len.fi/uutiset/2018/uusilampopumppu
Helen. 2019. Vuosaareen uusi, ainutlaatuinen meriveden lämpöä hyödyntävä lämpö-pumppu. [uutinen Helen Oy:n verkkosivulla]. [Päivitetty 4.4.2019]. [Viitattu 12.11.2019]. Saatavissa: https://www.helen.fi/uutiset/2019/merivesilampopumppu Helin, Kristo. 2019. Energy transition impacts and opportunities in the Nordic electricity and district heating markets. Aalto-yliopisto. [väitöskirja]. ISBN: 978-952-60-8556-2.
[Viitattu 19.11.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-8556-2
Helsingin sanomat. 2018. Oletko ihmetellyt, miksi Suomen tuulivoimalat sijaitsevat
Helsingin sanomat. 2018. Oletko ihmetellyt, miksi Suomen tuulivoimalat sijaitsevat