7.1 Kehittämistyön arviointi
Kehittämistyössä on tärkeää, että se on sekä ajankohtainen että työelämälähtöinen (Hirsjärvi ym. 2009, 77-80). Alle kouluikäiset lapset liikkuvat tällä hetkellä liian vähän suosituksiin näh-den, joten aihe oli ajankohtainen. Ajankohtaisuutta lisäsi kehittämistyön aikana päivitetyt Var-haiskasvatuksen liikunnan suositukset. Aihe on myös työelämälähtöinen, sillä idea siitä tuli toimeksiantajaltani.
Ensimmäisessä tapaamisessa toimeksiantajan kanssa tulivat aihe ja toivottu tuotos selkeästi esiin. Idea tuotokselle syntyi jo olemassa olevasta, mutta toimimattomasta ja hankalaksi koe-tusta liikuntakuutio. Toimeksiantajan mielestä kuutio oli ajatuksen tasolla loistava idea, mutta sen toteutus ei ollut paras mahdollinen. Kuutiossa olevat laminoidut kortit eivät pysyneet tas-kuissaan, mikä oli koettu hyvin hankalaksi. Kehittämistehtäväkseni muodostui siis luoda kysei-sestä kuutiosta hyvin toimiva versio. Valmis pohja helpotti tuotoksen muodostamista.
Liikuntakuutioon oli mielestäni helppoa löytää sopivia leikkejä ja toimintoja. Tarjontaa on to-della laajasti, joten ainoaksi ongelmaksi osoittautui määrän rajaaminen. Päätin kuitenkin pitäy-tyä kappalemäärässä 12 ja antaa siten kohderyhmän tiimille mahdollisuuden jatkaa työtäni.
Pidin liikuntakuution monipuolisuudesta ja vaihtelevuudesta, sekä kehittämismahdollisuuk-sista. Valitsemiani leikkejä ja toimintoja kokeiltiin työharjoitteluni aikana, mutta varsinaisen kuu-tion kokeilemisen suoritti ryhmän lastentarhanopettaja harjoitteluni jälkeen. Olisin voinut tehdä kuution valmiiksi hieman aikaisemmin, jotta olisin ehtinyt kokeilemaan sitä itse, mutta aikatau-lullisista syistä se ei onnistunut. Kokeilin kuutiota kuitenkin ryhmässä, jonka lastentarhanopet-tajaa sijaistan yhtenä päivänä viikossa. Myös tässä ryhmässä on alle 3-vuotiaita lapsia, jotka luonnollisesti kuuluvat liikuntakuution kohderyhmään. Heidän kanssaan kuution käyttäminen onnistui hyvin ja lapset olivat kuutiosta kiinnostuneita. He valitsivat leikeiksi aamupiireistä tu-tuksi tulleen ”Kädet ylös, kädet alas” -leikin sekä Elefanttimarssin. Liikuntakuutio toimi kuten olin suunnitellutkin.
Kenttätyössä keskityin sekä kokeilevaan toimintaan että havainnointiin. Tarkkailin lapsia toi-missaan kaiken aikaa sekä kirjasin havaintojani ylös. Teimme yhdessä ohjaajani kanssa suun-nitelman ryhmän lokakuun ja marraskuun liikkumisesta päivähoitoyksikön liikuntasuunnitel-man pohjalta. Rakensin motoriikkaradan pienryhmälle ja muutoin rohkaisin lapsia liikkumaan niin ulkona kuin sisälläkin. Esimerkiksi ulkona keskityin liikkumaan ympäri pihaa ja kannusta-maan lapsia ajakannusta-maan mopolla sekä laskekannusta-maan liukumäestä. Ryhmän pienimpiä, vasta
käve-lemään opettelevia lapsia rohkaisin harjoittelemaan kävelemistä ja toimin heidän kävelytuke-naan. Sisällä kannustin etenkin ryhmän hiljaisimpia lapsia leikkimään muiden kanssa sylissä istumisen sijaan.
Kehittämistyötä hankaloitti työharjoittelun sijoittuminen loppukeväälle sekä alkusyksylle. Toi-mintakauden alku ja loppu ovat aina hektistä aikaa, etenkin kun kyseisessä phy:ssä tapahtui suuria muutoksia. Noin puolet alle 3-vuotiaiden ryhmän lapsista siirtyivät isompien ryhmiin ja heidän tilalleen tuli uusia, pieniä lapsia. Iältään lapset olivat keväällä keskimäärin hieman van-hempia kuin syksyllä. Lasten lisäksi ryhmässä lastentarhanopettaja sekä toinen lastenhoita-jista vaihtuivat. Täten minulla vaihtui myös harjoittelun ohjaaja. Koin sen kuitenkin itselleni hyö-dylliseksi, sillä ensimmäinen ohjaajani oli toiminut alle kolmevuotiaiden kanssa jo pitkään, kun taas uusi tuli suoraan esikouluikäisten ryhmästä. Toimintatavoissa oli siis melko paljon eroa.
Sain heiltä molemmilta paljon ideoita sekä kehittämistyöhöni että lastentarhanopettajan työhön ylipäätään.
Tietoperustan rajaaminen aiheutti aluksi hankaluuksia. Pohdin pitkään, keskitynkö vain alle kolmevuotiaisiin kaikessa teoriassa, vai otanko mukaan myös yleistä tietoa varhaiskasvatuk-sesta ja liikunnasta. Päädyin kirjoittamaan yleisesti varhaiskasvatukvarhaiskasvatuk-sesta ja liikunnasta sekä hieman liikuntakasvatuksesta. Toisessa tietoperustakappaleessa perehdyin ainoastaan alle 3-vuotiaisiin ja heidän motoriseen kehitykseensä. Tämä rajaus oli toimivin vaihtoehdoistani, sillä se antaa ajankohtaista tietoa myös niille, jotka työskentelevät vanhempien lasten kanssa. Tie-toperusta tukee muodostunutta tuotosta hyvin.
Tavoitteiden saavuttamista on melko hankala arvioida. Tavoitteina oli lisätä lasten omaehtoista liikkumista sekä heidän osallisuuttaan. Mielestäni onnistuin saamaan lapset liikkumaan paikal-laan istumisen sijaan ja innostin heitä kokeilemaan erilaisia, uusi taitoja, kuten tunnelista ryö-mimistä. Liikkumista lisäsi myös ohjaajan kanssa tehty liikuntasuunnitelma loka- ja marras-kuulle. Lasten osallisuuden lisääminen taas jäi mielestäni osittain toteutumatta. Haasteena oli-kin saada lasten ääni kuuluviin suunnittelussa. Itse pyrin tuotoksessani valitsemaan havainto-jeni perusteella lapsille mieluisia leikkejä ja toimintoja.
7.2 Eettinen pohdinta ja ammatillinen kasvu
Teimme toimeksiantosopimuksen ohjaajani kanssa hyvissä ajoin ennen kehittämistyön alkua.
sopimus antaa luvan kehittämistyön tekemiselle. Keskustelimme tuolloin aiheesta sekä tuo-toksesta ja pohdimme tavoitteita. Lisäksi allekirjoitin salassapitosopimuksen, jossa lupaan pi-tää noudattaa vaitiolovelvollisuutta myös työharjoitteluni päätyttyä (JHL 2015). Nämä sopimuk-set ovat tärkeitä, jotta sekä toimeksiantajan että omat oikeuteni ja velvollisuuteni tulevat esille ja toteutuvat.
Sovimme toimeksiantajan kanssa, ettei kehittämistyöhöni tule lainkaan lasten kuvia tai nimiä.
Näin lasten yksityisyys säilyy, mikä on tärkeää hyvän asiakassuhteen ja luottamuksen kannalta (JHL 2015). Pitäydyin toimintatuokioiden ja havaintojeni kirjallisessa kuvaamisessa ja otin var-sinaisia valokuvia ainoastaan tuotoksesta sitä tehdessäni.
Ohjaajani oli ilmoittanut päiväkodin viestintäväline Wilman kautta lasten vanhemmille työhar-joittelustani jo ennen sen alkua. Esittelin itseni kaikille vanhemmille sekä muille lasta hakeneille henkilöille. Kerroin lyhyesti, kuka olen ja mitä opiskelen, sekä mainitsin tekemästäni kehittä-mistyöstä. Vanhemmat esittivät usein myös kysymyksiä liittyen esimerkiksi tulevaisuuteeni las-tentarhanopettajana, mikä osoitti heidän olevan aidosti kiinnostuneita työharjoittelustani. He ottivat minut myös hyvin vastaan osana työyhteisöä ja ilahtuivat kuulleessaan minun jatkavan päivähoitoyksikössä työskentelyä.
Lastentarhanopettajan ammattietiikassa (2005) korostetaan lasten tasavertaista ja kunnioitta-vaa kohtelemista. Kohtelin lapsia ammattietiikan perusteiden mukaisesti ja otin heidät vastaan sekä yksilöinä että ryhmänä. Pyrin päivittäin leikkimään ja toimimaan jokaisen lapsen kanssa sekä opettelin tuntemaan heidät ja heidän tapansa. Lisäksi keskustelin kaikkien vanhempien kanssa tasapuolisesti. Eettiset arvot näkyvät toiminnassani ja työskentelyssäni mielestäni hy-vin ja ne noudattavat lastentarhanopettajille laadittua ammattietiikkaa kaikin puolin.
Aiheeni lisäsi ammatillista kasvuani mielestäni huomattavasti. Perehdyin aiempaa syvällisem-min liikuntaan sekä liikuntakasvatukseen ja sain paljon uutta tietoa sekä erilaisia näkökulmia lastentarhanopettajan työhön. Haluan tulevaisuudessa kehittää alle kolmevuotiaiden liikuntaa entisestään, sillä ymmärrän nyt entistä paremmin, kuinka tärkeää lasten liikkuminen todelli-suudessa on.
Olin opiskellut lasten motorista kehitystä jo ennen kehittämistyön alkua, joten siihen liittyvä teoriatieto oli tuttua. Koskaan ei kuitenkaan ole huono kerrata asioita sekä perehtyä niihin hie-man eri näkökulmasta. Ammatillista kasvuani kehittivät eniten juuri nämä uudet näkökulmat, joista uutena nousi esiin liikuntakasvatus lastentarhanopettajan työssä.
Kehityin havainnoinnissa mielestäni todella paljon. Kehittämistyössä ei suositella käytettävän havainnointia menetelmänä sen vaikeuden vuoksi, mutta itse koin olevani hyvä tekemään eri-laisia, totuuden mukaisia havaintoja lapsista. Sain ohjaajaltanikin hyvää palautetta havainnois-tani, joten uskalsin käyttää sitä yhtenä menetelmänä. Tein sen perusteella pintapuolista arvi-ointia ryhmän lasten motorisesta kehityksestä kehittämistyöni tuotosta varten.
Opin lastentarhanopettajan roolin, tehtävät ja vastuualueen ryhmässä. Lastentarhanopettaja on ensisijaisesti vastuussa kaikesta suunnittelusta, VASU:n toteutumisesta sekä muista viral-lisista ryhmän asioista. Hän muodostaa kuitenkin yhdessä lastenhoitajien kanssa tiimin, jossa
kaikkien mielipiteet ja ideat huomioidaan. Vastuu lapsista ja toiminnasta jaetaan kaikkien ryh-män kasvattajien kesken.
Eri ohjaustyylien osaaminen on merkittävä osa kasvattajan ammatillista osaamista. Eri tyylejä käyttämällä voidaan tukea lasten kasvua ja kehitystä sekä oppimista parhaalla mahdollisella tavalla (Pönkkö & Sääkslahti 2016, 145). Itse yleensä ohjatessani käytän eri ohjaustyylejä se-kaisin. Käytän sekä komentotyyliä, eli kerron mitä tehdään ja miten, että tehtäväohjausta, eli ohjeistan ja neuvon samalla, kun lapsi suorittaa annettua tehtävää. Olen käyttänyt myös muita ohjaustyylejä, joita Pönkön ja Sääkslahden (2016, 146) ovat pariohjaus, itsearviointi, eriytyvä ohjaus ja ohjattu oivaltaminen. Ohjaustyylin käyttö riippuu myös lapsiryhmän koosta ja iästä.
Huomaan käyttäväni pienten lasten kanssa enimmäkseen tehtäväohjausta, kun taas yli 3-vuo-tiaiden kanssa itsearviointi ja ohjattu oivaltaminen ovat osoittautuneet parhaiksi tyyleiksi. Heille on siis kehityksen kannalta helpompi antaa valinnanvaraa ja päätösvaltaa sekä ohjata tehtä-vänratkaisuun, kuin pieniä, kielellisesti vielä kehittymättömämpiä lapsia.
LÄHTEET
Heikinaro-Johansson, P. & Huovinen, T. (toim.) 2007. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Helsinki:
WSOY
Helsingin Sanomat 7.9.2016. Uusi liikuntasuositus: Päiväkoti-ikäisille lisää vauhtia ja nujuamista – katso HS:n laskurista, liikkuuko lapsesi tarpeeksi. Viitattu 26.10.2016 http://www.hs.fi/ur-heilu/a1473214827692
Hintikka, M.; Helenius, A. & Vähänen, L. 2004. Leikistä totta. Omaehtoisen leikin merkitys. Helsinki:
Tammi
Hirsjärvi, H.; Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi
Huisman, T. & Nissinen, A. 2005. Oppiminen, oppimistyylit ja liikunta. Teoksessa: Rintala, P.; Ahonen, T.; Cantell, M. & Nissinen, A. (toim.) 2005. Liiku ja opi. Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin. Jyväskylä:
PS-Kustannus
Hujala, E.; Puroila, A.M.; Parrila, S. & Nivala, V. 2007. Päivähoidosta varhaiskasvatukseen. Hyvinkää:
Edufin
Julkisten ja hyvinvointitoimialojen liitto JHL. 2015. Varhaiskasvatuksen eettiset periaatteet. Viitattu 3.11.2016 http://www.jhl.fi/portal/fi/tyoelama/ammattialatoiminta/varhaiskasvatus/varhaiskasvatuk-sen_eettiset_periaatteet/
Järvinen, T. 2012. Lapset liikkumaan. Leikkejä, liikuntaa ja harjoituksia. Hämeenlinna: Karisto
Kananen, J. 2015. Opinnäytetyön kirjoittajan opas. Näin kirjoitan opinnäytetyön tai pro gradun alusta loppuun. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Karila, K. & Lipponen, L. (toim.) 2013. Varhaiskasvatuksen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino Kuokkanen, H. 2014. Kasvatus ja varhaiskasvatus. Teoksessa: Häkkä, A.; Kuokkanen, H. & Virolainen, A. (toim.) 2014. Lapsen parhaaksi. Lähihoitaja varhaiskasvattajana. Helsinki: Edita Publishing Oy Laasonen, K. 2005. Lasten motoristen taitojen arviointi. Teoksessa: Rintala, P.; Ahonen, T.; Cantell, M.
& Nissinen, A. (toim.) 2005. Liiku ja opi. Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin. Jyväskylä: PS-Kustannus Lasten ja nuorten liikunta. Suomen tilannekatsaus 2014 ja kansainvälinen vertailu. 2014. Jyväskylä:
LIKES-tutkimuskeskus ja Jyväskylän yliopisto
Lastentarhanopettajaliitto LTOL. 2005. Lastentarhanopettajan ammattietiikka. Viitattu 3.11.2016 http://www.lastentarha.fi/cs/ltol/Esitteet Lastentarhanopettajaliitto > julkaisut > esitteet > lastentarhan-opettajan ammattietiikka
Lehto, S.; Reunamo, J. & Ruismäki, H. 2012. Children’s peer relations and children’s physical activity.
Viitattu 26.10.2016 http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1877042812023002
Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 2016. Lapsen liikunta. Viitattu 9.5.2016 http://www.mll.fi/vanhempain-netti/tietokulma/lapsen-liikunta/
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosi-tuksille. Julkaisuja 2016:22. Viitattu 14.10.2016 http://80.248.162.139/export/sites/default/OPM/Julkai-sut/2016/liitteet/OKM22.pdf?lang=en
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivi-suuden suositukset. Julkaisuja 2016:21. Viitattu 14.10.2016 http://www.minedu.fi/export/sites/de-fault/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/OKM21.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteet. 2016. Lasten liikuntasuositukset: vähintään kolme tuntia lii-kuntaa päivässä. Viitattu 13.10.2016 http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2016/09/lasten_liikuntasuo-situkset.html
Pulli, E. 2007. Temppuja taaperoille. Liikuntaleikkejä 1-3-vuotiaille. Helsinki: Tammi.
Pulli, E. 2013. Lupa liikkua. Liikuntaleikkejä ja -tuokioita varhaiskasvatukseen. Helsinki: Lasten keskus Pönkkö, A. & Sääkslahti, A. 2013. Liikuntapedagogiikka varhaiskasvatuksessa. Teoksessa: Jaakkola, T.; Liukkonen, J. & Sääkslahti, A. (toim.) 2013. Liikuntapedagogiikka. Jyväskylä: PS-Kustannus Rinta, T.; Lind, P.; Lipponen, H. & Tamminen, K. 2008. Viikarit vauhdissa. Motorisia harjoitteita lapsille ja nuorille. Järvenpää: Spurtti Oy
Salonen, K. 2013. Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön – opas opiskeli-joille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 72. Turku: Turun am-mattikorkeakoulu
Salpa, P., Autti- Rämö, I. 2010. Lapsen ensimmäinen vuosi- kehitys ei etene normaalisti, mitä tehdä?
Helsinki: Tammi.
Siljander, P. 2014. Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Peruskäsitteet ja pääsuuntaukset.
Tampere: Vastapaino
Soini, A.; Kettunen, T.; Mehtälä, A.; Sääkslahti, A.; Tammelin, T.; Villberg, J. & Poskiparta, M. 2011.
Kolmevuotiaiden päiväkotilasten mitattu fyysinen aktiivisuus. Liikunta & Tiede 49, 52–58.
Soronen, S. & Seeslahti, P. 1999. Kieputellen. Liikuntatuokioita varhaiskasvatukseen sekä esi- ja al-kuopetukseen. Helsinki: Tammi
Sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, Nuorisuomi ry. Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituk-set. 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:17. Helsinki. Viitattu 9.5.2016.
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3739.pdf&title=Varhais-kasvatuksen_liikunnan_suositukset_fi.pdf
Stakes. 2005. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Oppaita: 56. Toinen painos. Sosiaali- ja ter-veysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/han-dle/10024/77129/Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteet.pdf
Stakes. 2016. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet luonnos. Viitattu 15.10.2016 http://www.oph.fi/download/177856_Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016_LUONNOS.pdf
Sääkslahti, A. 2015. Liikunta varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-Kustannus
Tammelin, T. 2013. Liikuntasuositukset terveyden edistämisessä. Teoksessa: Jaakkola, T.; Liukkonen, J. & Sääkslahti, A. (toim.) 2013. Liikuntapedagogiikka. Jyväskylä: PS-Kustannus
THL. 2015. Lasten päivähoito 2014. Viitattu 26.10.2016 www.julkari.fi/bitstream/han-dle/10024/129632/Tr28_15.pdf
Tiainen, T. & Välimäki, V. 2015. Lukuja liikkuen, tavuja touhuten. Jyväskylä: PS-Kustannus
Turja, L. 2011. Lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa. Teoksessa: Hujala, E. & Turja, L. (toim.) 2016.
Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-Kustannus
UKK-Instituutti. 2006. Terveysliikunnan tutkimusuutiset 2006. Lasten liikunta. Viitattu 15.10.2016 http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/193-lastenliikunta.pdf
Valo. 2015. Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma-asiakirja. Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointioh-jelma.
Varhaiskasvatuslaki 19.1.1973/36. Viitattu 26.10.2016 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1973/19730036
Wegloop, M. V. & Spliid, L. 2008. Leikitä vauvaa. Liikuntaleikkejä 0-12 kuukauden ikäisille. Helsinki:
WSOY
Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi
Virolainen, A. 2014. Varhaiskasvatus arjen toimintana. Kasvatuksen suunnittelu. Teoksessa: Häkkä, A.;
Kuokkanen, H. & Virolainen, A. (toim.) 2014. Lapsen parhaaksi. Lähihoitaja varhaiskasvattajana. Hel-sinki: Edita Publishing Oy
Woolfson, R. C. 2001. Touhukas taapero. Tue lapsesi kehitystä. Helsinki: WSOY Woolfson, R. C. 2001. Virkku vekara. Tue lapsesi kehitystä. Helsinki: WSOY
YK. 1989. Lapsen oikeuksien yleissopimus. Viitattu 26.10.2016 https://unicef.studio.cras-man.fi/pub/public/pdf/LOS_A5fi.pdf
Yle. 2016. ”Lapsen liikkuminen kolme tuntia päivässä vaatii vanhemmilta suunnittelua.” Viitattu 25.10.2016 http://yle.fi/uutiset/3-8854143
Yle. 2016. ”Miten saada lapset liikkumaan päiväkodeissa? ”Aikuisten on viimein aika pysähtyä mietti-mään, missä on menty vikaan”” Viitattu 29.10.2016 http://yle.fi/urheilu/3-9258067
Zimmer, R. 2002. Liikuntakasvatuksen käsikirja. Didaktis-metodisia perusteita ja käytännön ideoita. Hel-sinki: LK-Kirjat