Arvio Kaatiaisnevan vesistövaikutuksista eri vaihtoehdoilla

Vesistövaikutusarviossa käytetyt virtaamat on arvioitu Pyhäjoen Haapakosken vv. 1991-2005 kes-kimääräisen valuman, 7,8 l/s/km², perusteella. Kesäaikaisten vesistövaikutusten arvioimiseksi las-kelmissa käytettiin kesäajan keskivirtaamia, jotka arvioitiin em. havaintopaikan kesä-elokuun vv.

1991-2005 keskimääräisen valuman, 5,3 l/s/km², avulla. Lisäksi kesäaikaisten vesistövaikutusten arvioinnissa käytettiin kesäajan (135 vrk) keskimääräisiä ominaiskuormituksen arvoja.

Kaatiaisne-van eteläisen osan kuormitusvaikutus on suhteutettu KaatiaisneKaatiaisne-van purku-uoman ja Pyhäjoen Ve-netpalon veden laatuun, ja hankealueen pohjoisen osan kuormitus Luonuanojan veden laatuun. Ko-ko hankealueen vaikutus on suhteutettu Pyhäjoen Venetojanperän ja TolpanKo-kosken veden laatuun.

Tolpankoski on Pyhäjoen alajuoksulla ja sen etäisyys Perämereen on noin 15 km.

6.1.4.1. 0-vaihtoehto eli hanketta ei toteuteta

0-vaihtoehdon pitoisuusmuutokset on esitetty taulukossa 20. Kaatiaisnevan metsäojitetun alueen nykyinen kuormitusvaikutus vuoden keskivirtaamatilanteessa sekä kesä -elokuun keskivirtaamati-lanteessa on selkeä Pyhäjokeen johtavassa Kaatiaisnevan purku-uomassa sekä Luonuanojan yläjuok-sulla, ennen Kivinevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien laskupaikkaa. Muualla vesistössä kuor-mituksen pitoisuuksia nostava vaikutus arvioidaan vähäiseksi.

Vesistön kesäaikainen virtaama on keskimäärin noin 30-35 % alhaisempi kuin koko vuodelle lasket-tu keskivirtaama. Vähäisemmästä vesimäärästä johlasket-tuen kuormilasket-tuksen vaikulasket-tus veden laalasket-tuun näkyy selvemmin kesällä kuin koko vuoden aikana keskimäärin.

Taulukko 20. Kaatiaisnevan hankealueen (146,9 ha metsäojitettua ja 30 ha ojittamatonta) aiheuttamat nykyiset bruttopitoisuusmuutokset alapuoliseen vesistöön keskivirtaamatilanteessa, sekä kesän keski-virtaamatilanteessa (0-vaihtoehto). Kaatiasnevan purku-uoman ja Luonuanojan ylimmän osan virtaa-mat on arvioitu kartalta määritetyn valuma-alueen pinta-alan perusteella.

0-vaihtoehto MQ Kiintoaine Kok.P Kok.N

Pitoisuusmuutos keskimäärin/vuosi m³/s mg/l µg/l µg/l Kaatiaisnevan purku laskussa Pyhäjokeen 0,03 1,7 15 232

Luonuanoja Kivinevan yläpuoli 0,2 0,6 4 45 Luonuanoja laskussa Pyhäjokeen 0,6 0,2 1,5 15

Pyhäjoki Venetpalo 6,8 0,01 0,1 1

Pyhäjoki Venetojanperä 12,5 0,01 0,1 1 Pyhäjoki Tolpankoski 29 0,006 0,05 0,6 Kesäaikainen pitoisuuden muutos

Kaatiaisnevan purku laskussa Pyhäjokeen 0,02 2,5 23 348 Luonuanoja Kivinevan yläpuoli 0,1 1,2 8 90 Luonuanoja laskussa Pyhäjokeen 0,4 0,3 2,3 23

Pyhäjoki Venetpalo 4,6 0,01 0,1 1,5

Pyhäjoki Venetojanperä 8,5 0,01 0,1 1,5 Pyhäjoki Tolpankoski 18,1 0,01 0,08 1,0

6.1.4.2. 1-vaihtoehto KUNTOONPANOVAIHE

Hankealueen kuntoonpanovaiheen aiheuttamat vesistövaikutukset on esitetty taulukossa 21. Kun-toonpanovaiheen vaikutukset ovat nähtävissä selvinä Kaatiaisnevan purku-uomassa ja Luonuanojan yläjuoksulla, jossa vaikutus arvioidaan jokseenkin hankealueen nykyisen kuormituksen aiheuttaman vaikutuksen suuruiseksi. Kesäaikainen pitoisuuden muutos on vähäisemmästä virtauksesta johtuen koko vuoden keskivirtaamaan arvioitua pitoisuuden muutosta suurempi, ero on maksimissaan noin

35-40 %. Suhteellisesti arvioiden hankealueen alapuolisen vesistön kiintoainepitoisuuden nousu on kesällä ravinnetason nousua suurempi, ja tästä syystä mainituilla uomien jaksoilla ajoittaiset lietty-mishaitat ovat todennäköisiä, kuitenkin niin, että Kaatiaisnevan purku-uomassa ne ovat selkeästi voimakkaampia kuin Luonuanojan yläjuoksulla.

Luonuanojan alajuoksulla sekä Pyhäjoessa kiintoainepitoisuuksien nousu on lievää suuremman vir-tauksen laimennusvaikutuksesta johtuen. Näillä vesistön jaksoilla kesän keskivirtaamaan ja koko vuoden keskivirtaamaan suhteutettujen kiintoainepitoisuuksien ero on hyvin pieni. Fosforitason nousu arvioidaan lieväksi suhteessa vesistön rehevyystasoon.

Kuntoonpanon 1. vuoteen verrattuna kuntoonpanon 2. vuoden vesistövaikutus on arviolta noin 50 % vähäisempää. Hankealueen nykyiseen kuormitukseen ja vesistövaikutukseen verrattuna kun-toonpanon 1. vuoden kuormitus kohottaa ainepitoisuuksia Kaatiaisnevan purku-uomassa noin 45-70 % nykyisestä. Sen sijaan Luonuanojassa muutos suhteessa nykyiseen kuormitusvaikutukseen jää hyvin pieneksi, ja kuntoonpanon toisena vuotena hankealueen vesistövaikutus on laskennallisesti nykytasoa. Hankealueen nettovaikutukset arvioidaan noin 40-50 % bruttovaikutuksia pienemmiksi.

0-tilanteeseen verrattuna kuntoonpanovaihe lisää ainepitoisuuksia pääasiallisesti Kaatiaisnevan purku-uomassa, muualla muutos jää lieväksi. Kuntoonpanovaiheen kuormitus ei muuta Luonu-anojan ja Pyhäjoen rehevyystasoa tai veden laatua merkittävästi

Taulukko 21. Kaatiaisnevan kuntoonpanovaiheen aiheuttamat bruttopitoisuusmuutokset alapuolisessa vesistössä.

1-vaihtoehto, kuntoonpanovaihe, 1. vuosi MQ Kiintoaine Kok.P Kok.N Pitoisuusmuutos keskimäärin/vuosi m³/s mg/l µg/l µg/l Kaatiaisnevan purku laskussa Pyhäjokeen 0,03 3,2 39 887 Luonuanoja Kivinevan yläpuoli 0,2 0,5 6 133 Luonuanoja laskussa Pyhäjokeen 0,6 0,2 2 44

Pyhäjoki Venetpalo 6,8 0,01 0,2 4

Pyhäjoki Venetojanperä 12,5 0,02 0,2 4 Pyhäjoki Tolpankoski 29 0,007 0,08 2 Kesäaikainen pitoisuuden muutos, 1.vuosi

Kaatiaisnevan purku laskussa Pyhäjokeen 0,02 5,1 46 983 Luonuanoja Kivinevan yläpuoli 0,1 1,1 9 208 Luonuanoja laskussa Pyhäjokeen 0,4 0,3 2 52

Pyhäjoki Venetpalo 4,6 0,02 0,2 4

Pyhäjoki Venetojanperä 8,5 0,02 0,2 5 Pyhäjoki Tolpankoski 18,1 0,01 0,1 2 2.vuosi, pitoisuusmuutos keskimäärin/vuosi

Kaatiaisnevan purku laskussa Pyhäjokeen 0,03 2,1 23 617 Luonuanoja Kivinevan yläpuoli 0,2 0,3 4 93 Luonuanoja laskussa Pyhäjokeen 0,6 0,1 1 31

Pyhäjoki Venetpalo 6,8 0,01 0,1 3

Pyhäjoki Venetojanperä 12,5 0,01 0,1 3 Pyhäjoki Tolpankoski 29 0,005 0,05 1

TUOTANTOVAIHE SEKÄ TURVETUOTANNON KOKONAISVAIKUTUS

1-vaihtoehdon tuotantovaiheen bruttokuormituksen vaikutus alapuolisen vesistön ainepitoisuuden muutoksiin on esitetty taulukossa 22.

Tuotantovaiheessa pitoisuusmuutokset ovat Kaatiaisnevan purku-uomassa ja Luonuanojan yläjuok-sulla keskimäärin noin 20-50 % pienempiä kuin kuntoonpanovaiheen 1. vuotena. Tuotantovaiheen ja 2. sekä sitä seuraavien kuntoonpanovuosien vesistövaikutus on jokseenkin samaa tasoa. Kesäai-kaan tuotantovaiheen vesistövaikutus on arviolta noin 20-50 % pienempää kuin kuntoonpanovai-heen 1. vuoden kesällä. Luonuanojan alajuoksulla ja Pyhäjoessa tuotantovaikuntoonpanovai-heen kuormitusvaikutus jää lieväksi tai hyvin vähäiseksi.

Tuotantovaiheessa liettymähaittoja esiintyy todennäköisimmin Kaatiaisnevan purku-uomassa ja vähävetisenä aikana mahdollisesti Luonuanojan yläjuoksulla. Muualla vesistössä liettymähaitat ovat epätodennäköisiä ja ravinnekuormituksen aiheuttama veden laadun muutos on niin vähäinen, että sillä ei ole vaikutusta rehevän vesistön tilaan.

Taulukko 22. Kaatiaisnevan tuotantovaiheen aiheuttamat bruttopitoisuusmuutokset alapuolisessa vesistössä.

1-vaihtoehto, tuotantovaihe MQ Kiintoaine Kok.P Kok.N Pitoisuusmuutos keskimäärin/vuosi m³/s mg/l µg/l µg/l Kaatiaisnevan purku laskussa Pyhäjokeen 0,03 1,7 15 463 Luonuanoja Kivinevan yläpuoli 0,2 0,3 2 75 Luonuanoja laskussa Pyhäjokeen 0,6 0,1 1 25

Pyhäjoki Venetpalo 6,8 0,008 0,1 2

Pyhäjoki Venetojanperä 12,5 0,009 0,1 2 Pyhäjoki Tolpankoski 29 0,004 0,03 1 Kesäaikainen pitoisuuden muutos,

tuotanto-vaihe

Kaatiaisnevan purku laskussa Pyhäjokeen 0,02 2,6 23 694 Luonuanoja Kivinevan yläpuoli 0,1 0,5 5 150 Luonuanoja laskussa Pyhäjokeen 0,4 0,1 1 38

Pyhäjoki Venetpalo 4,6 0,01 0,1 3

Pyhäjoki Venetojanperä 8,5 0,01 0,1 3 Pyhäjoki Tolpankoski 18,1 0,006 0,05 2

Pyhäjoen Tolpankosken ainevirtaamat ovat olleet vuosien 2006-2009 keskiarvoina seuraavat: kiin-toaine 31 612 kg/d, fosfori 153 kg/d ja typpi 3424 kg/d (Pöyry Finland 2010 b). Suhteutettuna näi-hin turvetuotannon yhteiskuormituksen (netto) osuus kokonaisainevirtaamista, Kaatiaisneva mu-kaan lukien, tulisi olemaan seuraava: kiintoaine noin 1 %, fosfori noin 2 % ja typpi noin 1 %.

Tarkasteltaessa turvetuotannon yhteiskuormituksen (4143,9 ha) vaikutuksia Pyhäjokeen havaitaan olemassa olevan (lisättynä Kaatiaisnevan tuotantovaiheen kuormituksella) turvetuotannon netto-kuormituksen nostavan Pyhäjoen ainepitoisuuksia alajuoksulla, lähellä Perämerta, kiintoaineen osal-ta 0,1 mg/l, fosforin osalosal-ta 1 μg P/l ja typen osalosal-ta 15 μg N/l (osal-taulukko 23). Vasosal-taavasti osal-tarkasteltuna nykyinen turvetuotannon kuormitus yhdistettynä KaatIaisnevan kuormitukseen nostaisi joen keski-vaiheella, Venetojanperän havaintopaikalla, ainepitoisuuksia seuraavasti: kiintoaine 0,07 mg/l,

fos-fori 0,4 μg P/l ja typpi 11 μg N/l. Kesäaikaan turvetuotannon kuormitus nostaa pitoisuuksia prosen-tuaalisesti tarkastellen 30-50 % koko vuoden keskimääräistä arviota enemmän, mutta käytännössä luvut ovat niin pieniä, että pitoisuuden nousulla ei ole merkitystä joen tilan kannalta.

Taulukko 23. Turvetuotannon tuotantovaiheen kokonaiskuormituksen aiheuttamat pitoisuusmuutokset (netto) Pyhäjoessa. Vuoden keskivirtaamatilanne ja kesäaikainen keskivirtaamatilanne. Arviossa on oletettu kuormituksen siirtyvän sellaisenaan alavirtaan ja nykyisin tuotannossa olevien alueiden kuor-mituksen jatkuvan entisellään. Tuotannosta poistuvia alueita ei ole huomioitu laskelmissa, mutta osa alueista on vanhoja tuotantoalueita, joilla tuotantopinta-ala pienenee voimakkaasti lähivuosina.

Turvetuotannon aiheuttama pitoisuusmuutos

keskimäärin/vuosi m³/s mg/l µg/l µg/l

Pyhäjoki Venetojanperä 12,5 0,07 0,4 11

Pyhäjoki Tolpankoski 29 0,1 1 15

Kesäaikainen pitoisuuden muutos

Pyhäjoki Venetojanperä 8,5 0,1 0,6 16

Pyhäjoki Tolpankoski 18,1 0,2 2 24