Alustayrityksen toiminnan eettisyys voisi herättää keskustelua arkkitehtuurin kannalta. On jossain määrin ratkaisematta, mitä suunnittelun tuotteista-minen tarkoittaisi arkkitehtuurille? Voiko arkkiteh-tuuria kulttuurisena ilmiönä edes tuotteistaa ilman, että sen luonne kärsii. Hyvään arkkitehtuuriin kuuluu myös saumaton harmonia niin ympäristöön kun kult-tuuriin kanssa. Ympäristö- ja kulttuurisidonnaisuu-den puute on ollut modernin arkkitehtuurin suurin ongelma. Arkkitehtuurikapinan2 tapaisten liikkeiden halu shoppailla arkkitehtuurin ilmiöitä, irrottaa ne kontekstistaan ja käyttää vapaasti uudelleen herättää epäilyksen tuotteistamisen eettisyydestä. Kaupalli-suutta ja taiteelliKaupalli-suutta ei silti kannata pitää toisiaan poissulkevina tekijöinä. Vapaassa markkinataloudes-sa jää toimarkkinataloudes-saalta kuitenkin aina asiakkaan harteille se, mikä on toimivaa ja aitoa.
Arkkitehtuuria on kuitenkin tuotteistettu jollain ta-solla ennenkin. Toisen maailmansodan aikana, kun 420 000 Karjalan evakkoa tarvitsi kiireellisesti uuden kodin, 21 puuteollisuusyritystä perusti Puutalo Oy:n koordinoimaan tyyppitalojen suunnittelua ja valmis-tusta2. Puutalo Oy toimi 1980-luvulle asti. Vaikka toi-mintaa suunniteltiin alun pitäen Suomen tarpeisiin, tuotti Puutalo Oy yli 300 000 puuelementtitaloa yli 50 maahan ympäri maailman3. Pientalojen ohessa Puutalo Oy valmisti myös rivitaloja, kouluja, tervey-denhoitotiloja ja tehdasrakennuksia 4.
Vaikka Puutalo Oy:n tuotteet muistuttivat nykyaikai-sia valmistaloja, niiden menestys pohjautui innovaa-tioon helposti koottavasta kodista ja laadukkaasta arkkitehtisuunnittelusta. Ansioituneiden arkkiteh-tien suunnittelemien tyyppitalojen tilalliset ratkaisut ja arkea helpottavat innovaatiot kohottivat asukkai-den elintasoa.3
Yksi alustayrityksen kilpailuvalteista on, että sen lii-ketoiminta on todennäköisesti kannattavampaa kuin perinteisten toimistojen. Yksi syy alustatalousliike-toimintamallien korkeaan tuottavuuteen on, että ne tuottavat verkostovaikutuksen avulla kasvavaa arvoa suhteellisesti laskevalla kulurakenteella.1
Joka tapauksessa suhtautuminen alustayrityksen toimintaan kannattaisi pitää mahdollistavana: Alus-tayrityksen kautta arkkitehdit pääsevät osallisiksi markkinoihin, joita arkkitehtitoimistot eivät tällä het-kellä tavoita. Kun suunnittelutyö järjestetään alusta-talousmallin kautta, luodaan hyvät edellytykset alan osaamisen tuomiseen markkinoille ja saavutetaan korkeampi kannattavuus työskentelyn ja myymisen tehostuessa.
Alustayritys kantaisi kuitenkin vastuuta alan kehityk-sestä ja esimerkiksi palkkatasoista, eli sen toiminnan olisi oltava läpinäkyvää ja luotettavaa. Perinteisesti, alustayritysten huono puoli on, että ne pyrkivät luon-taisesti kohden monopoleja. Monopoli on tilanne, jossa yksi yritys voi sanella koko alan toimintaehdot kansallisesti tai jopa kansainvälisesti. Vaikka alus-tayrityksen näkökulmasta arkkitehti olisi vapaa irtau-tumaan toiminnasta, voi arkkitehti olla alustasta ta-loudellisesti riippuvainen, jolloin irtautuminen ei ole helppoa.
Liiketoiminnan näkökulmasta arkkitehdit ovat alus-tayrityksen asiakkaita, ja alusalus-tayrityksen edun mu-kaista on, että palvelu nauttii ammattikunnan vahvaa luottamusta.
Archinfo 2019
Digiole Oy 2021 Wikipedia, 2020
Arkkitehtikapina on Intbau Finland ry:n ylläpitämä ryhmä, joka ajaa historiallista rakentamista Suomessa.
3
1 4
2
Lopuksi
62Idea alustatalouskonseptista syntyi arkkitehtuurin maisterivaiheen opintojen aikana. Arkkitehdin työ-hön ja asuntorakentamiseen syventyminen osoitti rakennusalan ongelmallisuuden, mikä sai pohtimaan vaihtoehtoisia malleja nykyiselle arkkitehtiliiketoi-minnalle. Tutustuminen liiketoiminnan innovointiin tarjosi työkalut soveltaa alustatalousajattelua arkki-tehtuurin myymiseen, mikä vaikutti mielenkiintoisel-ta konseptilmielenkiintoisel-ta.
Ajatus pelkästä poikkeavasta myyntitavasta laajeni pian arkkitehtien liiketoiminnallisten edellytysten pohtimiseen. Diplomityötä suunnitellessani pereh-dyin tuotteistamiseen, mikä herätti tarkastelemaan koko arkkitehtien ammattikuntaan juurtuneita liike-toimintatapoja. Lyhytkin perehtyminen rakennusliik-keisiin ja asuntomarkkinoihin auttoi analysoimaan alustatalouskonseptia koko rakennustalouden puit-teissa. Diplomityöni päätavoitteeksi nousi pyrkimys kyseenalaistaa nykytilanne, jossa arkkitehtien työtä tunnutaan arvostavan, mutta tekoja arkkitehtuurin puolesta asuntorakentamisessa tehdään hyvin vä-hän.
Työssä esiteltyyn alustatalouskonseptiin liittyy vielä toistaiseksi ratkaisemattomia ongelmia. Esimerkiksi suunnitelmien rakennettavuuden ja rakennustek-nisten yksityiskohtien varmistaminen ennakkoon voi osoittautua vaikeaksi. Lisäksi, suunnitelmien to-teutuksen lopullinen hinta voi olla haastavaa arvioi-da. Taloudellisesti varteenotettavien vaihtoehtojen tarjoaminen valmistalojen rinnalle ei ole yksinker-tainen tehtävä. Valmistaloyritysten vahvuus on mah-dollisuus hallita koko rakentamisen ketjua, jolloin
suunnittelua voidaan tehdä kustannustietoisemmin.
Alustatalouskonseptissa ei oteta myöskään laajas-ti kantaa suunnitelmien varioimiseen eri kokoisille talouksille. Käytännöllisyyden vuoksi olisi kuitenkin mietittävä, miten suunnitelmista tarjottaisiin jousta-vasti erikokoisia versioita. Ratkaisuja voi etsiä esimer-kiksi modulaarisesta rakentamisesta.
Konseptin onnistumisen kannalta keskeistä olisi myös, kasvattaisiko se pientalosuunnittelun kysyn-tää? Jos konseptia soveltaa vain pientaloihin, näyt-tävät markkinat jo valmiiksi laskevilta, koska yhä useampi kuluttaja haluaa tai joutuu asua kaupun-geissa. Erityisen paljon avoimia kysymyksiä jääkin kerrostalosuunnitteluun, vaikka siihen ei koitettu-kaan löytää työssä vastauksia. On myöskin hankalaa arvoida, ostaisivatko ihmiset pelkkiä suunnitelmia. Se selviäisi todennäköisesti vain kokeilemalla.
Alustatalouskonsepti on kuitenkin vain yksi idea uu-denlaisesta liiketoiminnasta, ja haastamalla ajatte-luaan vaihtoehtoja löytyy varmasti myös muita. Kaikki vaihtoehdot tuskin vaatisivat yhtä isoja periaatteelli-sia muutokperiaatteelli-sia. Alustatalousajattelua olisi kiinnosta-vaa soveltaa myös muille suunnittelun osa-alueille.
Alustoja voisi käyttää muun muassa myymään osaa-mista arkkitehtien ammattikunnan sisällä.
Koska arkkitehdit toimivat osana rakennustaloutta, täytyy suunnittelutoimintaa tarkastella aina kau-pallisten realiteettien puitteissa, vaikka päämäärät olisivat humaanit. Tutustuminen arvonluontiin avaa tähän mahdollisuudet. Arvonluonnin pohtiminen haastaa niin rakennusteollisuutta kuin arkkitehtuu-rin suunnittelijaakin. Rakentaminen on valmiiksi kal-lista, joten pelivaraa nostaa hintoja ei juuri ole. Kes-keistä onkin miettiä, kuinka toimimalla viisaammin ja keskittymällä asuntorakentamisen merkityksellisim-piin ominaisuuksiin, voidaan vähemmillä resursseilla luoda jotain nykyistä arvokkaampaa.
Vaihtoehtoja on olemassa, niitä täytyy vain uskaltaa ideoida ja kokeilla.
Ahonen, A., Ali-Yrkkö, J., Avela, A., Junnonen, JM., Kulvik M., Kuusi, T., Mä-käräinen, K., Puhto, J., 2020. Rakennusalan kilpailukyky jarakentamisen laatu Suomessa. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia
Archinfo 2019. Suomen näyttely Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa 2020 kertoo unohdetun tarinan tehdasvalmisteisten puutalojen maailmanval-loituksesta. (Saatavissa 17.4.2021): https://archinfo.fi/2019/12/suomen-nayt- tely-venetsian-arkkitehtuuribiennaalissa-2020-kertoo-unohdetun-tari-nan-tehdasvalmisteisten-puutalojen-maailmanvalloituksesta/
Carenholm, S 2006. Arkkitehtitoimisto bisneksenä. Helsinki: Rakennustie-to OY
Curry, D. 2021. Airbnb Revenue and Usage Statistics (Saatavissa 17.4.2021):
https://www.businessofapps.com/data/airbnb-statistics/
Digiole Oy. Alustatalous. (Saatavissa 17.4.2021): https://www.alustatalous.fi/
alustatalous.html
Geitel E. 2018. Tulevaisuuden arkkitehti. (Saatavissa 17.4.2021): https://
www.safa.fi/blogi/tulevaisuuden-arkkitehti/
Haque, U. 2011. The New Capitalist Manifesto: Building a Disruptively Bet-ter Business. Boston: Harvard Business Press
Jaakkola, E., Orava. M., Varjonen V. 2009. Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua. Helsinki: Tekes. (Saatavissa 17.4.2021): https://www.keuke.fi/
client/keuke2017/userfiles/palvelujen-tuotteistamisesta-kilpailuetua.pdf
Korkman, O. 2017. Ihmisen ja tavaran välinen suhde muuttuu. (Saatavissa 17.4.2021): https://media.sitra.fi/2017/05/08211049/Changing-Relationship-Between-People-and-Goods_suomenkielinen-tiivistelm%C3%A4.pdf
Korkman, O. & Greene S. 2017. The changing relationship between people and goods. Helsinki: Sitra
Laakso, S. & Loikkanen, H. 2004. Kaupunkitalous: Johdatus kaupungis-tumiseen, kaupunkien maankäyttöön sekä yritysten ja kotitalouksien sijoittumiseen
Pekuri, A. 2012. Liiketoimintamallien hyödyntäminen rakennushankkei-den ja -liiketoiminnan suunnittelussa. (Saatavissa 17.4.2021): https://www.
rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK120304.pdf
Pirinen, A. 2014. Asukas ja arvo. (Saatavissa 17.4.2021): https://docplayer.
fi/31645527-Asukas-ja-arvo-asuntotuotannon-arvojannite-ant-ti-pirinen-taiteen-tohtori-tutkijatohtori-aalto-yliopisto.html
Lähteet
Rakennuslehti. 2019. Uusissa asunnoissa huimat katteet Helsingis-sä: rakentajien voitot jopa useita tuhansia euroja neliöltä. (Saatavissa 17.4.2021): https://www.rakennuslehti.fi/2019/04/uusissa-asunnoissa-hui- mat-katteet-helsingissa-rakentajien-voitot-jopa-useita-tuhansia-euro-ja-neliolta/
RAKLI. 2015. Selvitys kaavamääräysten kustannusvaikutuksista. Helsinki:
Rakli
Schender, J. 2019. The Platform Economy (Saatavissa 17.4.2021): https://
innovator.news/the-platform-economy-3c09439b56 Stenroos, Pia. Haastattelu 15.3.2021
STT. Suomalaiset haluavat omakotitalonsa yhä valmiimpina – avaimet vain käteen ja muuttamaan (Saatavissa 17.4.2021): https://yle.fi/uuti-set/3-10579625
Tarjanne, P. ja Englund, L. 2018. Arvoa synnyttävän liiketoiminnan lähteil-lä. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö
Tarjanne, P. 2015. Aineeton arvo: Talouden uusi menestystekijä. Helsinki:
Työ- ja elinkeinoministeriö
Wikipedia. Netflix. (Saatavissa 17.4.2021): https://fi.wikipedia.org/wiki/Net-flix
Wikipedia. Puutalo. (Saatavissa 17.4.2021): https://fi.wikipedia.org/wiki/
Puutalo_(yritys)#cite_note-hs50-1
TIkka, V. ja Gävert, N. 2014. Arvonluonnin uusi aalto. Näin rakennetaan tämän vuosisadan arvokkaimmat yritykset. Helsinki: Tekes
Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. 3. painos. Helsinki: Talentum.
Vargo, S., Lusch, R. 2004. Evolving to a New Dominant Logic for Marke-ting. Journal of Marketing,
Vargo, S. & Lusch, R. 2008. Service-dominant logic: Continuing the evo-lution. Journal of the Academy of Marketing Science
Projektiuutiset. 2021. Tamperelainen yritys kehitti sovelluksen rakennus-työmaiden etävalvontaan. (Saatavissa 17.4.2021): https://www.projektiuu- tiset.fi/tamperelainen-yritys-kehitti-sovelluksen-rakennustyomaiden-eta-valvontaan
66
Liitteet
Kaavio 1
Kaavio 2
Kaavio 3