kevansa 23 prosenttia ja sen lisäksi
kohta-laista stressiä 37 prosenttia henkilöstöstä.
Tämä on enemmän kuin suomalaiset julkis-hallinnon palkansaajat keskimäärin, joista 14 prosenttia koki stressioireita (Työ ja ter-veys 2012). Työkuormituksesta palautui hy-vin hieman yli puolet henkilöstöstä, mikä vas-taa suomalaista vertailuaineistoa, mutta huo-nosti palautuvia (14 %) oli enemmän kuin vertailu aineistossa (6 prosenttia, Työ ja ter-veys 2012). Monipaikkaiseen tietotyöhön ja monitilatoimistoissa työskentelyyn liittyvään stressiin ja palautumiseen tarvitaan jatkotut-kimusta. Palautumista työpäivän aikana voi-daan tukea paitsi tauotuksella myös elvyttä-villä tauko tiloilla. Palautuminen työn aiheutta-masta kuormituksesta on tärkeää terveydelle, hyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle.
Tämä tutkimus osoitti alustavasti työym-päristötyytyväisyyden ja hyvinvoinnin ole-van yhteydessä toisiinsa. Mitä tyytyväisem-pi henkilöstö oli työympäristöönsä, mitä tar-koituksenmukaisemmiksi työtilat koettiin ja mitä paremmin tilojen koettiin tukevan te-hokasta työskentelyä, sitä enemmän koettiin myönteistä työn imua ja vähemmän stressiä.
Työympäristöönsä tyytyväiset henkilöt olivat työssään useammin tarmokkaita, omistautu-neita ja uppoutuomistautu-neita sekä vähemmän stres-saantuneita.
Jatkossa tarvitaan pitkittäistutkimukseen perustuvia tutkimusasetelmia, joissa moder-nien monitilaratkaisujen merkitystä työn imun kokemukselle sekä muita tilojen hyvin-vointi- ja tuottavuusvaikutuksia voidaan ana-lysoida perusteellisemmin. Kiinnostava jatko-tutkimusaihe on erityisesti nimeämättömien työpisteiden vaikutus työn sujuvuuteen sekä lähityöyhteisön vuorovaikutukseen ja toimi-vuuteen.
Johtopäätökset
Tutkitussa asiantuntijaorganisaatiossa integ-roitiin tilojen ja toiminnan kehittäminen stra-tegialähtöisesti. Tulosten mukaan työympäris-tömuutosta edistivät johdon sitoutuminen, sel-keät tavoitteet, aktiivinen viestintä ja henkilös-tön osallistuminen. Lisäksi muutosta helpotti henkilöstön aiempi kokemus avotoimistossa työskentelystä. Tapaustutkimus osoitti työym-päristömuutoksen johtamisen haastavuuden ja toimintatapojen edelleen kehittämisen tar-peen. Strategialähtöinen työympäristömuutos on monimutkainen sosiotekninen muutos, jos-sa tarvitaan teknis-taloudellisen lähestymista-van lisäksi erityisesti ihmisten johtamista.
Tutkitussa asiantuntijaorganisaatiossa hen - kilöstön työ oli vaihtelevaa ja itsenäistä tie to - työtä, johon sisältyi runsaasti tiimi- tai pa ri - työskentelyä, useiden asioiden yhtäaikaista hoitamista, koordinointia ja organisointia se kä vuorovaikutusta muiden työntekijöiden kans-sa. Sen sijaan se sisälsi vähän täydellistä kes-kittymistä vaativia tehtäviä ja luottamuksel-lisia asioita. Tietojärjestelmät tukivat hyvin monipaikkaista työskentelyä ja virtuaalista yhteistyötä. Tulosten perusteella monitilatoi-misto vaikuttaa soveltuvan sellaiseen työhön, joka ei ole sidoksissa tiettyyn paikkaan ja ai-kaan, ja jossa ei tarvita kiinteitä koneita ja lait-teita eikä paperimappeja ja kirjoja. Onkin huo-mattava, että tämän tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää aivan erilaiseen organisaatioon, työhön ja tilanteeseen, kuin mitä tässä on ku-vattu. Sama tilaratkaisu ei sovi kaikkeen työ-hön eikä kaikille ihmisille.Tilat tulee suun-nitella organisaation tavoitteiden sekä siellä tehtävän työn ja ihmisten mukaisesti. Tämä on huo mioitava, kun valtion toimitilastrate-giaa sovelletaan laajemmin erilaisiin organi-saatioihin ja eri konteksteihin.
ARTIKKELIT
Kirjallisuus
Antonovsky, A. (1996) The salutogenic model as a theory to guide health promotion. Health Promo-tion InternaPromo-tional 1 (1), 11–18.
Anttonen, H. & Räsänen, T. (2009) Työhyvinvointi – uudistuksia ja hyviä käytäntöjä. Helsinki:
Työ-terveyslaitos.
Appel-Meulenbroek, R., Groenen, P. & Janssen, I.
(2011) An end-user’s perspective on activity-based office concepts. Journal of Corporate Real Estate 13 (2), 122–135.
Appel-Meulenbroek, R., Kemperman, A., & Hoender-vanger, J. (2015) Differences in employee satis-faction in new versus traditional work environ-ments. Conference paper 14th EuroFM Research Symposium. EuroFM research papers, 1–10.
Bakke, J.W. (toim.) (2007) A Nordic guide to work-place design (DEKAR). Oslo: Nordic Innovation Center.[online].
<URL:http://www.nordicinnovation.org/Glob- al/_Publications/Reports/2007/A%20Nor- dic%20guide%20to%20workplace%20de-sign%20(DEKAR).pdf>. Luettu 29.12.2015.
Bjerrum, E., & Bodker, S. (2003) Learning and Liv-ing in the “New Office”. ProceedLiv-ings of the eighth European Conference on Computer-supported Cooperative Work. 14–18 September 2003, Hel-sinki, Finland.
Bodin Danielsson, C. & Bodin, L. (2008) Office type in relation to health, well-being, and job satisfac-tion among employees. Environment and behav-ior 40 (5), 636–668.
Bodin Danielsson, C. & Bodin, L. (2009) Differenc-es in satisfaction with office environment among employees in different office types. Journal of ar-chitectural and planning research 26 (3), 241–
257.
Bodin Danielsson, C., Bodin, L., Wulff, C. & Theo-rell, T. (2015) The relation between office type and workplace conflict: A gender and noise per-spective. Journal of Environmental Psychology 42, 161–171.
Bosch-Sijtsema, P., Ruohomäki, V. & Vartiainen, M.
(2010) Multi-locational knowledge workers in the office: navigation, disturbances and effective-ness. New Technology, Work and Employment 25 (3), 183–195.
Broberg, O., Andersen, V. & Seim, R. (2011) Par-ticipatory ergonomics in design processes: The role of boundary object. Applied Ergonomics 42, 464–472.
De Been, I. & Beijer, M. (2014) The influence of of-fice type on satisfaction and perceived produc-tivity support. Journal of Facilities Management 12 (2), 142–157.
De Been, I., Beijer, M. & Den Hollander, D. (2015) How to cope with dilemmas in activity based work environments – results from user-cen-tred research. Conference paper 14th EuroFM Research Symposium. EuroFM research papers, 1–10.
De Croon, E., Sluiter, J., Kuijer, P. & Frings-Dresen, M.
(2005) The effects of office concepts on worker health and performance: a systematic review of the literature. Ergonomics 48(2), 119–134.
Dent, E.B., & Goldberg, S.G. (1999) Challenging ”Re-sistance to Change”. Journal of Applied Behavio-ral Science 35 (1), 25–41.
Eisenhardt, K. (1989) Building theories from case study research. Academy of Management Review 14(4), 532–550.
Elo, A.L., Leppänen, A. & Jahkola, A. (2003) Valid-ity of a single-item measure of stress symptoms.
Scandinavian Journal of Work Environmental Health 29 (6), 444–51.
Fuchs S. & Prouska. R. (2014) Creating Positive Em-ployee Change Evaluation: The Role of Different Levels of Organizational Support and Change Par-ticipation. Journal of Change Management 14 (3), 361–383.
Haapamäki, J., Hietanen, P., Mikkonen V., Nenonen, S., Niemi, O., Nissinen, S., Rantanen, A., Ruoppila, S., Staffans, A., Teräväinen, H., Tyvimaa, T., Var-tiainen, M. & Vuorela, M. (2011) Uudet työn-teon tavat haastavat kehittämään työympäris-töjä. Käyttäjälähtöiset tilat. Uutta ajattelua ti-lojen suunnitteluun. Helsinki: Tekesin julkaisu 12/2011, 13–18.
Hakanen, J. (2009) Työn imun arviointimenetelmä (Utrecht Work Engagement Scale) – työn imu – menetelmän käyttäminen, validointi ja viitetie-dot Suomessa. Helsinki: Työterveyslaitos.
<URL:http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/tyon_
imun_arviointimenetelma/Documents/Työn_
imu_arv_men.pdf.> Luettu 1.3.2016.
ARTIKKELIT Virpi Ruohomäki, Marjaana Lahtinen ja Pia Sirola
Preiser, W. F. E., Rabinowits, H. Z. & White, E. T.
(1988) Post Occupancy Evaluation. New York:
Van Nostrand Reinhold Company CRS Sirrine Houston, TX.
Raelin, J.D. & Cataldo, C.G. (2011) Whither Middle Management? Empowering Interface and the Failure of Organizational Change. Journal of Change Management 11 (4), 481–507.
Ruusuvuori, J, Nikander, P. & Hyvärinen, M. (2010) (toim.) Haastattelun analyysi. Tampere: Vasta-paino.
Ruohomäki, V., Haapakangas A. & Lahtinen, M.
(2013) Tilat työn mukaisiksi: työn analyysi ja koettu sisäympäristö yliopistossa. Sisäilmasto-seminaari 2013. Sisäilmayhdistys ja Aalto- yliopisto, SIY raportti 31, 135–140.
Ruohomäki, V. & Lahtinen, M. (2013) Osallistuva suunnittelu tilamuutoksessa – prosessi ja me-netelmät. Sisäilmastoseminaari 2013. Sisäilma-yhdistys ja Aalto-yliopisto, SIY raportti 31, 147–
Ruohomäki, V., Lahtinen, M. & Reijula, K. (2015) 152.
Salutogenic and user-centred approach for work-place design. Intelligent Buildings International, 7(4), 184–197.
Salminen, A. (2000) Implementing Organization-al and OperationOrganization-al Change – CriticOrganization-al Success Factors of Change Management. Acta Polytech-nica Scandinavica, Industrial management and business administration series No. 7, Espoo: Ota-media Oy.
Schaufeli, W.B., Salanova, M., Gonzalez-Roma, V. &
Bakker, A.B. (2002) The measurement of engage-ment and burnout: A two sample confirmatory factor analytical approach. Journal of Happiness Studies 3 (1), 71–92.
Schaufeli, W.B. & Bakker, A.B. (2003) UWES-Utrecht Work Engagement Scale: test manual. Unpub-lished manuscript, Department of Psychology, Utrectht University.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2009) Laadullinen tutki-mus ja sisällön analyysi. Helsinki: Tammi.
Työ ja Terveys Suomessa 2012 (2013) Seuranta-tietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Helsinki:
Työterveyslaitos.
<URL: http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/tyo_
ja_terveys_suomessa/Documents/Tyo_ja_Ter-veys_2012.pdf.>Luettu 1.3.2016.
Hakanen, J. (2011) Työn imu. Helsinki: Työterveys-laitos.
Huuhtanen, P. (2002) Muutoksen toteutus työ-yhteisössä. Teoksessa: K. Lindström & A Leppä-nen (toim.) Työyhteisön terveys ja hyvinvointi.
Helsinki: Työterveyslaitos, 296–307.
Jensen, P. A. (2006) Continuous Briefing and User Participation in Building Projects. Proceedings of the joint CIB, Tensinet, IASS International Confer-ence on Adaptability in Design and Construction Eindhoven. The Netherlands: Eindhoven Univer-sity of Technology, 119–123.
Joroff, M.L. (2002) Workplace mind shifts. Journal of Corporate Real Estate 4 (3), 266–274.
Lahtinen, M., Ruohomäki, V. & Reijula, K. (2015) Uudet toimistoympäristöt ja tilamuutosproses-sit. Työelämän tutkimus 13 (1), 72–78.
Liu, Y. & Perrewé, P.L. (2005) Another Look at the Role of Emotion in the Organizational Change: A Process Model. Human Resource Management Review 15, 263–280.
McElroy, J.C. & Morrow, P.C. (2010) Employee re-actions to office redesign: A naturally occurring quasifield experiment in a multigenerational setting. Human relations 63 (5), 609–636.
Meijer, E.M., Frings-Dresen, M.H.W. & Sluiter, J.K.
(2009) Effects of office innovation on office work-ers’ health and performance. Ergonomics 52 (9), 1027–1038.
Metsämuuronen J. (2006) Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Tutkijalaitos. Jyväs kylä.
Gummerus.
Nenonen, S., Niemi, O., Kannisto, E., Pärttö, M. &
Saariluoma, P. (2012) Monitilatoimiston fyysi-nen ja sosiaalifyysi-nen ilmasto. Sisäilmastoseminaa-ri 2012. Sisäilmayhdistys ja Aalto-yliopisto, SIY raportti 30, 59–30.
Nummenmaa L. (2008) Käyttäytymistieteiden tilas-tolliset menetelmät. Helsinki. Tammi.
Patton, M. (1990) Qualitative evaluation and research methods. Second edition. Newbury Park: Sage.
Pettigrew, A. M. (1997) What is a processual analy-sis? Scandinavian Journal of Management 13 (4), 337–348.
Piderit, S.K. (2000) Rethinking Resistance and Recognizing Ambivalence: A Multidimension-al View of Attitudes toward an OrganizationMultidimension-al Change. Academy of Management Review 25 (4), 783–794.
ARTIKKELIT
Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuo-teen 2020 (2011) Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu 2011:13. Helsinki: Sosiaali- ja terveys-ministeriö.
<URL: https://www.julkari.fi/bitstream/
handle/10024/112490/URN%3ANBN%3A-fife201504223864.pdf?sequence=1>Luettu 1.3.2016.
Valtioneuvoston periaatepäätös valtion toimitila-strategiaksi 18.12.2014. Valtiovarainministeriö, Helsinki. VM/2544/00.00.02/2014.
<URL: http://vm.fi/documents/10623/
1256367/VN_periaatepts_toimitilastrategiaksi/
5aa6cfe7-ed2b-4ed6-8e02-7eae26bea486.>
Luettu 29.2.2016
van Dam, K., Oreg,S. & Schyns, B. (2008) Daily Work Contexts and Resistance to Organizational Change: The Role of Leadermember Exchange, Development Climate, and Change Process Char-acteristics. Applied Psychology 57 (2), 313–334.
Van den Broeck, A., Vansteenkiste, M., De Witte, H., Soenens, B. & Lens, W. (2010) Capturing au-tonomy, competence, and relatedness at work:
Construction and initial validation of the work- related basic need satisfaction scale. Journal of Occupational and Organizational Psychology 83 (4), 981–1002.
van der Voordt, T.J.M. (2004) Productivity and Employee Satisfaction in Flexible Workplaces.
Journal of Corporate Real Estate 6 (2), 133–148.
van der Voordt, T.J.M., de Been, I. & Maarleveld, M. (2012) Post-occupancy evaluation of facili-ties change. Teoksessa E. Finch (toim.) Facilifacili-ties change management, Oxford: Blackwell Publish-ing Ltd., 137–154.
Vartiainen, M., Hakonen, M., Koivisto, S., Manno-nen, P., NiemiManno-nen, M. P., Ruohomäki, V. & Vartola, A. (2007) Distributed and Mobile Work – Places, People and Technology. Helsinki: University Press.
Vink, P., Koningsveld, E.A.P., & Molenbroek, J.F.
(2006) Positive Outcomes of Participatory Ergo-nomics in Terms of Greater Comfort and Higher Productivity. Applied Ergonomics 37, 537–546.
Vischer, J.C. (2008) Towards a User-centred Theory of the Built Environment. Building Re-search & Information 36 (3), 231–240.
Vos, P. & van der Voordt, T. (2001) Tomorrow’s offices through today’s eyes: Effects of innovation in the working environment. Journal of Corpo-rate Real Estate 4 (19), 48–65.
Wanberg, C.R. & Banas, J.T. (2000) Predictors and Outcomes of Openness to Change in a Reorgan-izing Workplace. Journal of Applied Psychology 85 (1), 132–142.
Yin, R.K. (1994) Case study research. Designs and methods. Second edition. London: Sage.
ARTIKKELIT Virpi Ruohomäki, Marjaana Lahtinen ja Pia Sirola Liite 1. Monitilatoimiston pohjapiirros.