Antolainat

Taulukko 46. Antolainat osana kuntataloutta 1999–2006.

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Antolainat 1 000 e 1 783 546 1 619 921 1 701 319 1 970 882 2 060 084 2 105 817 2 396 513 2 654 185 Antolainat (ei valtio, kunnat ja

kun-tayhtymät) 1 000 e 1 950 360 2 024 496 2 070 909 2 365 337

Kunnan tuloverotulot 1 000 e 9 453 084 9 630 704 10 991356 11 892663 11 784667 11 875138 12 305346 13 064707

Antolainat % kunnan tuloveroista 19 % 17 % 15 % 17 % 17 % 18 % 19 % 20 %

Antolainat (ei kunnat ja valtio) %

kunnan tuloveroista 17 % 17 % 17 % 18 %

Kaikki luotot, teoreettinen riski –89 177 –80 996 –85 066 –98 544 –103 004 –105 291 –119 826 –132 709 Antolainariski, ei kunnille ja valtiolle

myönnetyt 0 0 0 0 –97 518 –101 225 –103 545 –118 267

Asukasluvun alenemasta arvioitu

lisäriski –18 258 –87 384 –14 224 –14 407

Koko antolainariski –115 776 –188 609 –117 770 –132 673

Koko antolainariski % kunnan

tulove-rotuloista –1,0 % –1,6 % –1,0 % –1,0 %

Antolainasaamiset ovat olleet koko tarkastelujakson lähes samalla tasolla sekä abso-luuttisesti että suhteellisesti, vaikka vuodesta 1999 lähtien niiden määrä onkin pie-nentynyt muutaman prosenttiyksikön noustakseen taas vuodesta 2002. Toisin kuin takauksissa antolainoissa lähes koko riski on kertynyt sellaisista luotoista, jotka on myönnetty muille kuin kunnille ja valtiolle. Kokonaisuutena antolainariskin määrä on noin 1,0 %. Myös antolainariski on pelkästään alapuolinen riski.

Antolainojen valuuttalaji ei ole selvitettävissä Tilastokeskuksen tilastoista. Näin riskin oletetaan syntyvän pelkästään euromääräisistä luotoista.

Taulukko 47. Antolainariski.

Antolainariskin vaikutus suhteutettuna veroprosenttiin Vuonna 2006 Suurin riski (vastaluvulla nostaa veroprosenttia) –3,18

20 %:n osuus – 80 kuntaa –0,28

40 %:n osuus – 160 kuntaa –0,09

60 %:n osuus – 240 kuntaa –0,03

80 %:n osuus – 320 kuntaa –0,01

Pienin riski (alentaa veroprosenttia) 0,00

Riskin keskiarvo –0,19

Riskin keskihajonta 0,36

Mediaaniriski –0,06

Antolainariski on kuntataloudelle keskimäärin pienempi kuin takausriski. Sen kes-kiarvo on 0,19 %. Antolainariskin hajonta on pienempi kuin takausten, mutta toi-saalta jakauman minimiarvo, –3,18 %, vinouttaa jakaumaa.

Antolainariski on samantapainen kuin sijoitusriski. Sijoituksissa tilanne poikkeaa kuitenkin niin, että ne ovat yleensä riippumattomia kunnan alueen (talouden) tilan-teesta. Toisaalta sijoitukset on yleisemmin tehty käyttäen likvidejä tase-eriä. Anto-lainaa on voitu myöntää jopa kunnan nostaman ottolainan avulla.

Kuntien mahdollisuudet suojautua antolainariskien varalta saattavat olla teoreettisia, mutta silti ainakin asunto-osakeyhtiöiden luotot lienevät siirrettävissä normaaleille rahoituslaitoksille – varsinkin kun niiden vakuudeksi voidaan antaa luototettu

asun-Sivu 194

tolainamassa. Nykyisin useat yhtiöt ostavat vuokra-asuntoja kuntien taseista ja hoi-tavat velvoitteet kuntien puolesta. Yrityksille myönnetyt riskiluotot eivät ole helpos-ti siirrettävissä rahoituslaitoksille, eivät ainakaan ilman kunnan vastatakausta.

Aineistosta on havaittavissa, että antolainariski on yksittäistapauksissa suuri asukas-luvulla mitaten taantuvissa kunnissa. Verotettavan tulon ja asukasluvun suhteen voimakkaasti kasvaneissa kunnissa näyttää ylipäätään olevan vähemmän antolainoja kuin taantuvissa kunnissa. Tämä kehitys kasvattaa selvästi taantuvien kuntien anto-lainariskiä.

Antolainariskissä oleva yli 0,3:n tai alle –0,3:n korrelaatio taustamuuttujiin

Taulukko 48. Yhteenveto taustamuuttujien korrelaatioista muihin dynaamisiin finanssiriskeihin.

Luokka Muuttuja

Väestömuuttujat Alle 7-vuotiaiden osuus 0,123 0,139 0,156 0,256

0–19-vuotiaiden osuus 0,040 0,077 0,102 0,173

20–64-vuotiaiden osuus 0,361 0,268 0,047 0,126

Yli 64-vuotiaiden osuus –0,265 –0,236 –0,116 –0,226 Yli 80-vuotiaiden osuus –0,217 –0,092 –0,012 –0,063 Alle 7-vuotiaiden osuuden muutos –0,034 –0,045 –0,124 0,015 0–19-vuotiaiden osuuden muutos 0,087 0,153 0,158 0,300 20–64-vuotiaiden osuuden muutos 0,071 0,063 –0,049 0,078 Yli 64-vuotiaiden osuuden muutos –0,114 –0,156 –0,080 –0,273 Yli 80-vuotiaiden osuuden muutos –0,131 –0,257 –0,174 –0,334

Asukasluku 31.12.2005 0,524 –0,042 –0,050 –0,024

Asukasluvun muutos 0,299 0,288 0,156 0,289

Huoltosuhde –0,241 –0,437 –0,205 –0,368

Koulutusluku 0,340 0,287 0,083 0,200

Elinkeinoelämä, yritykset Alkutuotannon osuus –0,278 –0,255 0,026 –0,109

Jalostuksen osuus –0,017 0,268 0,060 0,190

Palvelutuotannon osuus 0,290 –0,042 –0,084 –0,096 Muiden palvelujen osuus –0,068 –0,132 –0,047 –0,099

Työpaikkaomavaraisuus 0,147 –0,243 –0,302 –0,230

Yritysten lukumäärä 1 000 asukasta

kohden –0,045 0,059 –0,010 –0,017

Kunnan yleisen

taloustilan-teen muuttujat Työttömyysaste –0,049 –0,284 –0,221 –0,334

Bruttokansantulo/perhe 0,274 0,286 0,135 0,233

Kunnan muista omista

– mitä suurempi yli 64-vuotiaiden osuuden muutos, sitä suurempi antolainariski (korrelaatio –0,334)

– mitä enemmän 0–19-vuotiaiden osuus kasvaa, sitä pienempi antolainariski (korrelaatio 0,300)

– mitä huonompi huoltosuhde, sitä suurempi antolainariski (–0,368) Kunnan yleiseen taloustilanteeseen liittyvät muuttujat

- mitä suurempi työttömyysaste, sitä pienempi antolainausriski (–0,334)

Sivu 195

Muiden dynaamisten finanssiriskierien korrelaatiot taustamuuttujiin

Muihin dynaamisiin riskeihin vaikuttivat seuraavat muuttujat:

Väestömuuttujat:

Kahteen riskiin vaikutti huoltosuhde.

Yhteen mittariin vaikuttivat koulutusluku ja asukasluku, seuraavissa osuus väestöstä: 20–64-vuotiaiden osuus väestöstä sekä 0–19- ja yli 80-20–64-vuotiaiden osuuden muutos väestöstä.

Elinkeinoelämään ja yrityksiin liittyvät muuttujat:

Yhteen riskiin vaikutti työpaikkaomavaraisuus.

Kunnan yleisen taloustilanteen muuttujat:

Yhteen riskiin vaikutti työttömyysaste.

Kunnan muista omista päätöksistä johtuvat olosuhdetekijät:

Yhteen riskiin vaikuttivat taajama-aste ja asukastiheys.

Muut dynaamiset finanssiriskit ovat korostetusti niitä finanssiriskejä, jotka ovat seu-rausta sellaisesta kuntien riskiasenteesta, joka ei ole perinteistä, riskiä kaihtavaa tai riskin suhteen neutraalia. Voisi olettaa, että voimakkaasti taantuvissa maaseutumai-sissa kunnissa, joissa asukasluku on laskussa ja väestön ikärakenne on iäkäs, olisi myös suuret negatiiviset riskit ainakin takauksissa ja antolainoissa. Vähäiset korre-laatiot eivät tue tätä oletusta, eikä muissa dynaamisissa finanssiriskeissä yleensä-kään ole suuria kertymiä taustamuuttujissa. Voitaneen uskoa, että sekä taantumassa että kasvussa olevat kunnat ovat joutuneet kasvattamaan negatiivista dynaamista finanssiriskiä, molemmat omista lähtökohdistaan käsin: kasvukunnat kyetäkseen vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen ja taantuvat kunnat jarruttaakseen taan-tumaa esimerkiksi houkuttelemalla alueelle yrityksiä takaamalla niiden lainoja ja antamalla niille antolainoja.

Sivu 196

Riskinsietokyvyn ja dynaamisten finanssiriskien korrelaatiot taustamuut-tujiin

Taulukko 49. Yhteenveto taustamuuttujien yli 0,3:n ja alle –0,3:n korrelaatioista kaikkiin finanssiriskeihin.

Ryhmä ja tausta-muuttuja

Riskin- sietoky-ky

Tuloriski Menoriski Muut dynaa-miset, varoihin

Luvussa tutkittiin Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteen, väestöennusteiden ja muiden Tilastokeskuksen keräämien ja tarkastamien tilastojen avulla ensiksi sitä, kuinka suuria yksittäiset finanssiriskit olivat vuonna 2006 ja toisaalta sitä, kuinka yksittäiset finanssiriskit korreloivat tiettyjen taustamuuttujien kanssa. Korrelaatiot olivat kauttaaltaan suhteellisen pieniä, mutta joidenkin muuttujien osalle tuli olen-naisia kertymiä näillä pienilläkin korrelaatioilla.

Pienin riskinsietokyky oli velkaantuneisuudessa. Riskit saivat arvoja 0:n molemmin puolin. Suurikaan lainakanta ei ole kohtalokas, jos tulorahoitus riittää. Suuria fi-nanssiriskejä oli kaikilla mittareilla mitaten joissakin kunnissa.

Sivu 197

Tuloriskiin vaikuttivat paljon myös valtionosuudet, kunnan tulovero ja suhdanne-pohjainen yhteisövero. Edelliset muodostavat suuruudellaan jo yksin tulorakenne-riskin. Suureksi ongelman tekee se, että molempien tulolajien hajonta on ollut suuri, noin 10 % kokonaistuloista. Kummankin tulolajin samanaikainen muuttuminen ra-hoituksen kannalta negatiivisesti tarkoittaisi lähes veroprosenttiyksikön suuruisen tulo-osuuden poistumista kokonaistuloista. Koska edelliset tunnusluvut ovat kes-kiarvolukuja, huomataan, että tulorakenteiden finanssiriskit ovat joissakin kunnissa vielä kohtalokkaammat.

Menoriskit olivat kauttaaltaan noin kolmanneksen pienempiä kuin tuloriskit. Meno-riskeissä suurimmat vaihtelut olivat havaittavissa henkilöstömenoissa ja ostopalve-luissa. Tämä lienee varsinkin pienissä kunnissa osoitus siirtymisestä omasta palvelu-tuotannosta ostopalveluihin. Menorakenteissa oli havaittavissa kokonaisuutena, että menot eivät reagoi riittävästi palvelutarpeen muutokseen mutta tulot reagoivat.

Taustamuuttujista eniten finanssiriskien kanssa korreloivat huoltosuhde, koulutusta-so ja asukasluvun muutos. Myös väestön ikärakenteella on ollut vaikutusta kunnan finanssiriskien muodostumiseen. Erityisesti yli 64-vuotiaiden osuuden ollessa suuri ja osuuden kasvaessa vaikuttaa siltä, että finanssiriskit kasvavat, ja samansuuntaises-ti vaikuttaa vanhimpien ikäryhmien osuuden kasvu.

Suurimmat negatiiviset tuloriskit oli havaittavissa asukasluvultaan taantuvissa maa-seutu-kunnissa, joissa kuntalaisten tulopohja oli suhteellisesti enemmän alkutuotan-non varassa kuin muissa kunnissa. Näissä kunnissa väestön ikärakenne oli jo suh-teellisen ikääntynyt, huoltosuhde korkea ja väestön koulutustaso alhainen. Samanta-painen taustamuuttujien rakenne oli havaittavissa myös menoriskeihin vaikuttavissa taustamuuttujissa, mutta ei aivan niin selvästi ja korostuneesti kuin tuloriskissä. Tä-mä osoittaa ainakin sen, että kuntien menorakenteet perustuvat palvelujen tarpee-seen, joka on menolajirakenteeltaan samantapainen kaikissa kunnissa, mutta nega-tiivisen riskin muodostaa tulorakenteissa se, että tulot joutuvat sopeutumaan menoi-hin. Jokseenkin yllättävä havainto oli, että muissa dynaamisissa finanssiriskeissä oli vain vähäisiä taustamuuttujakasautumia sekä taantuvissa että kehittyvissä kunnissa.

Sivu 198

6 Kokonaisriskin muodostaminen ja koelaskelmat

Tutkimustehtävänä oli selvittää eri finanssiriskit, etsiä niiden suuruuteen vaikuttavat taustamuuttujat ja määrittää riskinsietokyvyn ja finanssiriskien suuruus. Työhön kuului myös riskinsietokyvyltään ja dynaamisten riskien osalta erilaisten kuntien ja kuntaryhmien etsiminen sekä sen arvioiminen, kuinka kunnat voivat vähentää tai poistaa riskejä.

Kunnan riskinsietokyvyn arvioimista varten lasketaan riskinsietokykyä määrittävät mittarit yhteen. Yhteenlasku ei osoita absoluuttisesti riskinsietokyvyn määrää.

Summamuuttujasta voi puuttua joitakin riskinsietokykyä kasvattavia eriä ja taseen ja tuloslaskelmapohjaisten erien laskemista yhteen voidaan kritisoida, mutta kyseessä on kuitenkin suuruusluokan ja riskinsietokyvyn suunnan osoittava yleistys. Jos käyt-töomaisuudessa oleva rahaksi muutettava, kunnan palvelutuotannon kannalta tarpee-ton omaisuus olisi erotettavissa omaksi kokonaisuudekseen, voitaisiin tämä erä ottaa mukaan summamuuttujaan. Toisaalta kunta, jonka maksuvalmius on mennyt ja joka on velkaantunut, on oletettavasti realisoinut realisoimiskelpoisen omaisuutensa.

Jos näin saadulla summamuuttujalla laskettu tunnusluku on suurempi kuin 0, voi-daan olettaa, että kunnalla on vielä riskinsietokykyä jäljellä. Jos summamuuttuja on negatiivinen, riskinsietokyky on oletettavasti mennyt tai se on ainakin vähäinen.

Vaikka mittarilla laskettu tunnusluku olisi negatiivinen ja oletettavasti tämänkin perusteella kunnan kyky järjestää palveluja itsenäisenä kuntana olisi vaarantunut, se voi silti toimia itsenäisenä kuntana riskinsietokykyään edelleen heikentämällä, esi-merkiksi velkaantumalla edelleen. Kunnalla, jonka riskinsietokyvyn summamuuttu-jan tunnusluku on suuri, on oletettavasti myös hyvä riskinsietokyky.

Riskinsietokyky muuttuu, kun dynaamiset finanssiriskit realisoituvat. Dynaamisista finanssiriskikokonaisuuksista muodostetaan kustakin yksi summamuuttuja. Tarkas-telussa otetaan huomioon vain riskien alapuolinen osa. Mitä pienempi negatiivinen tunnusluku on, sitä suurempana riskiä voidaan pitää ja sitä enemmän tuloriski koko-naan negatiivisesti toteutuessaan vaikuttaisi riskinsietokykyyn.

Jotta voidaan arvioida, kuinka riskinsietokyky muuttuisi dynaamisten finanssiriskien toteutuessa yhdellä kertaa täysimääräisesti, lasketaan dynaamiset finanssiriskimitta-rit yhteen keskenään ja riskinsietokyvyn kanssa. Tämä siitä huolimatta, että ei ole teoreettisesti todistettavissa, kuinka suuri osa esimerkiksi tuloriskiin vaikuttavista tulorakenneriskitekijöistä toteutuisi ja mikä olisi pääteltävissä oleva toteutumisen todennäköisyys. Lisäksi osa riskeistä voi toteutua myös positiivisesti.

Summamuuttujia lasketaan kuntatyypeittäin, kuntakoon mukaan luokiteltuna ja maakunnittain. Kuntatyyppeinä pidetään valtiovarainministeriön kuntaosaston ja Tilastokeskuksen käyttämää jaottelua maakuntakeskuksiin (esimerkiksi Helsinki, Hämeenlinna, Mikkeli, Rovaniemi), muihin kaupunkikeskuksiin (esimerkiksi Fors-sa, Imatra, Mänttä), esikaupunkikuntiin (esimerkiksi Haukipudas, Keminmaa ja

Sivu 199

Pirkkala), maaseudun palvelukeskuksiin (esimerkiksi Alajärvi, Juva ja Keuruu), maaseudun teollistuneisiin kuntiin (esimerkiksi Asikkala, Joutseno ja Padasjoki), alhaisen työpaikkaomavaraisuuden kuntiin (esimerkiksi Hattula, Noormarkku ja Pornainen) ja alkutuotantokuntiin (esimerkiksi Artjärvi, Ristijärvi ja Sonkajärvi).

Myös valtiovarainministeriö käyttää kuntakoon mukaista luokitusta. Lopuksi tarkas-tellaan riskin suuruutta ja löydettyjen taustamuuttujien edustavuutta myös yksittäi-sissä kunnissa ja arvioidaan mallin käyttökelpoisuutta.

In document Finanssiriskit Suomen kunnissa (sivua 193-199)