Taulukoissa 23 ja 24 on kuvattu sähkönjakeluverkon pääkomponenttien elinkaarianalyy-sin tulokset olettaen komponenteille 40 a pitoajan. Lisäksi on oletettu että komponent-tien kuormitustilanne ja kulutetun energian vuosittaiset CO2-päästöt pysyvät muuttumat-tomina koko tarkasteluajan. Pitoajan arvojen laskennassa on oletettu, että valmistuksen, kuljetuksen, asennuksen ja käytöstä poiston energiankulutus ja päästöt realisoituvat vain kerran tarkasteluaikana. Tulokset on laskettu edellä esiteltyjen yksittäistapausten perus-teella ja luvut pohjautuvat edellisissä kappaleissa esitettyihin toiminto- ja vuosikohtaisiin energia- ja päästöarvoihin. Tuloksiin sisältyy lähtöolettamuksiin liittyen epävarmuutta, mutta eri vaiheiden energiankulutuksen ja CO2-päästöjen suuruusluokan voi tulosten pe-rusteella havaita. Eri elinkaaren vaiheiden komponenttikohtainen energiankulutus ja
ai-heutuvat CO2-päästöt yhtä toimintoa tai vuotta kohden on esitetty kootusti liitteen III taulukoissa.
Taulukko 23. Sähkönjakeluverkon primäärikomponenttien elinkaarianalyysin tulokset energiankulu-tuksen osalta 40 a tarkasteluajalle, kun oletetaan ettei komponenttien kuormitus muutu tänä aikana.
Taulukko 24. Sähkönjakeluverkon primäärikomponenttien elinkaarianalyysin tulokset aiheutuvien CO2-päästöjen osalta 40 a tarkasteluajalle, kun oletetaan ettei komponenttien kuormitus tai energian tuotannon päästörakenne muutu tänä aikana.
Edellä esitetyissä tuloksissa tarkasteltiin erikseen yksittäisiä komponentteja, joten eniten energiaa kuluttavat keskijänniteverkon komponentit. Erityisesti käytönaikaiset häviöt ovat keskijänniteverkon komponenteilla suuret. Mikäli sähkönjakeluverkkoa tarkasteltai-siin kokonaisuutena ja komponenttien energiankulutus suhteutettaitarkasteltai-siin komponenttien määriin ja niiden käsittelemiin tehoihin, syntyisi suurin osa energiankulutuksesta pienjän-niteverkojen komponenteissa.
5 Johtopäätökset
Tässä työssä esitetyn elinkaarianalyysin kohteeksi teossa on sähkönjakeluverkon toimin-nan kannalta keskeiset komponentit, kuten muuntajat ja johtorakenteet. Elinkaarianalyy-sin näkökulmaksi on valittu em. primäärikomponenttien energiankulutus ja sitä vastaavat päästöt niiden elinkaaren aikaisten tyypillisten toimintojen mukaisesti. Esitetyssä analyy-sissä on jouduttu tekemään paljon pelkistyksiä. Analyysiä voisi laajentaa tutkimalla tar-kemmin jokaisen komponentin eri vaiheeseen vaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi valmistuk-sessa käytettävien raaka-aineiden jalostusta ym. raaka-aineketjua. Tässä työssä esitetyt tulokset on saatu rajaamalla tarkastelu merkittävimpiin komponentin elinkaareen vaikut-taviin tekijöihin. Merkittävimmät virheet esitettyihin tuloksiin syntyvät lähtöolettamuksis-ta sekä erityisesti valmistusvaiheen osallähtöolettamuksis-ta puuttuvislähtöolettamuksis-ta raaka-ainehankinnan energia- ja päästötiedoista.
Elinkaarianalyysin tulosten perusteella muuntajilla, avojohdoilla ja maakaapeleilla eniten energiahäviöitä ja CO2-päästöjä aiheutuu käytön aikana. Myös asennukseen ja käyttöön-ottoon kuluu runsaasti energiaa. Asennus on energiatehokkainta silloin, kun asennetaan maakaapelia ja käytetään auraustekniikkaa. Myös kunnossapito on maakaapeleilla ener-giankulutuksen kannalta tehokkaampaa kuin avojohdoilla ja AMKA:lla. Maakaapelit ovat ainakin vielä huomattavasti kalliimpia kuin avojohdot, mutta niiden suosio on verk-koyhtiöissä kasvanut sen myötä, kun keskeytykset ovat alkaneet vaikuttaa yhtiöiden sal-littuun tuottoon. Maakaapeleiden käytön seurauksena verkon käyttövarmuus paranee ja verkkoyhtiön sallitun tuoton osuus kasvaa.
Muuntajia tarkasteltaessa on energiankulutuksen näkökulmasta suuri merkitys muuntajan tyhjäkäynti- ja kuormitushäviötehoilla. Parametrien suuruudet vaihtelevat samankokoisil-la muuntajilsamankokoisil-lakin, joten investointia tehtäessä on hyvä kartoittaa muuntajan elinkaaren aikana syntyvät häviöt sekä edelleen niistä aiheutuvat kustannukset. Pienempihäviöinen
muuntaja on alkuinvestointina yleensä kalliimpi, mutta koko elinkaarta tarkasteltaessa se voi maksaa itsensä takaisin pienemmän hukkaenergian muodossa.
Sähköaseman kojeistoihin ei kulu energiaa läheskään niin paljon kuin muuntajiin ja johti-miin. Tämä johtuu pääosin siitä, että käytön aikaisia energiahäviöitä niillä ei juurikaan aiheudu.
Tämän työn perusteella saa käsityksen energiankulutuksen suuruusluokasta komponent-tien elinkaarilla. Tutkimusta on mahdollista syventää tutkimalla tarkemmin tietyn kom-ponentin eri vaiheita käyttäen laajempaa tilastollista pohjaa omaavia lähtötietoja nyt käy-tettyjen karkeiden esimerkkiluonteisten arvioiden sijaan. Tulokset voisi myös suhteuttaa komponenttien käsittelemien tehojen perusteella. Tällöin voitaisiin tarkastella energiahä-viöiden painottumista sähkönjakeluverkossa. Elinkaarianalyysiin mukaan otettavia vaihei-ta voi myös lisätä ja laajenvaihei-taa, mutvaihei-ta tällöin analyysin käytännön toteutetvaihei-tavuus moni-mutkaistuu tulosten kuitenkaan välttämättä merkittävästi tarkentumatta.
Lähdeluettelo
(EMV 2007) Energiamarkkinavirasto, 2007, Sähkönjakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnin suuntaviivat vuosille 2008-2011, Dnro 154/422/2007
(Energiateol. 2006) Energiateollisuus Ry Verkostotöiden kustannusluettelo KA 2:06.
Viitattu 20.2.2009.
(Lakervi 2008) Lakervi Erkki, Partanen Jarmo. 2008. Sähkönjakelutekniikka.
Helsinki, Hakapaino. 285 s. ISBN 978-951-672-357-3.
(Vatanen 1998) Vatanen Saija, 1998. Sähkönjakeluverkon ympäristövaikutusten arviointi. Diplomityö.
Internetistä saatavissa olevat lähteet:
(ABB TTT) ABB Oy, 2000. Teknisiä tietoja ja taulukoita. Viitattu 12.1.2009.
Saatavissa:
http://www02.abb.com/global/fiabb/fiabb255.nsf/viewunid/C46D5 509D325D21AC225695B002FB07B/
(ABB Uni) Environmental Product Declaration, Uniswitch. Internet-julkaisu.
Viitattu 15.1.2009. Saatavissa:
http://library.abb.com/global/scot/scot235.nsf/veritydisplay/8d51f6 839cd95b43c2256caa0047e75e/$File/EPD%20UniSwitch%20M1 .pdf
(abb.fi) ABB Oy:n internet sivut/lehdistötiedotteet. Viitattu 13.1.2009.
Saatavisssa:
http://www.abb.fi/cawp/seitp202/07f3f58fb2d5289fc1257261002 68a4c.aspx
(ake.fi) Ajoneuvohallintakeskuksen internet-sivut. Viitattu 12.12.2009.
Saatavissa:
http://www.ake.fi/AKE/Ymp%C3%A4rist%C3%B6/Ilmastonmuu tos+ja+liikenne/
(autokanta.com) SL-mediat Oy:n internet-sivut. Viitattu 5.1.2009. Saatavissa http://www.autokanta.com/urakointi_uutiset/yritysuutisia/?x1365 33=199843
(Ecfo 2002) Ecfo:n valmistaman sahan tuotetiedot. Viitattu 5.1.2009.
Saatavissa:
https://www.baileysonline.com/PDF/Efco_165SPECSHEET.pdf
(EMV 2009) Energiamarkkinavirasto, 2009, Sähkönjakeluverkon komponent-tien yksikköhinnat vuodelle 2009. Viitattu 22.2.2008.
Saatavissa:
http://www.energiamarkkinavirasto.fi/data.asp?articleid=1615&pg id=195
(energia.fi) Energiateollisuus ry:n internet-sivut. Suomen sähkönhankinnan rakenne. Viitattu 15.12.2008. Saatavissa http://www.energia.fi/fi/sahko/sahkontuotanto
(Energiateol. 2007) Energiateollisuus Ry. Keskeytystilasto 2007. Viitattu 25.2.2009.
Saatavissa http://www.energia.fi/fi/tilastot/keskeytystilastot
(Environdec 2000) Environdec:n internet-julkaisu. Viitattu 18.12.2008. Saatavissa http://www.environdec.com/reg/e_epd55.pdf
(gigapower.fi) Giga Power Oy:n internet-sivut. Viitattu 5.1.2009. Saatavissa http://www.gigapower.fi/saasto.html
(hypertextbook.com) Hypertextbook:n internet-sivut. Viitattu 12.12.2008 Saatavissa http://hypertextbook.com/facts/2006/TatyanaNektalova.shtml
(Nykänen 2005) Nykänen, J. 2005. Kurssimateriaali. Tampereen teknillinen yliopis-to. Viitattu 20.2.2009. Saatavissa
http://butler.cc.tut.fi/~juhan/2005s/metallit/L04c_web.pdf
(Partanen 2008) Partanen Jarmo, 2008. Sähkönjakelutekniikka, luentomateriaali, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, sähkötekniikan osasto, Viitat-tu 6.1.2009. Saatavissa
http://www.ee.lut.fi/fi/opi/kurssit/Sa2710500/Jakeluverkkojen_tek ninen_laskenta.pdf
(pre.nl) Product Ecology Consultants:n internet-sivut. Viitattu 14.11.2008. Saatavissa http://www.pre.nl/simapro/.
(Prysmian 2009) Prysmian Cables & Systems. Energiakaapelit 2009. Viitattu 20.2.2009. Saatavissa
http://www.fi.prysmian.com/export/sites/prysmian-fiFI/attach/pdf/Energiakaapelit_2009.pdf
(Setälä 2005) Setälä, Juha. 2005 Paperitehtaan 20 KV verkko-osuuden syötön muuttaminen. Tutkintotyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. Vii-tattu 12.2.2009. Saatavissa
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/4978/TMP.objres.344.p df?sequence=1
(slo.fi) SLO Oy:n internet-sivut. Viitattu 14.12.2008. Saatavissa http://www.slo.fi/products/productList.jsp
(tekniikkatalous.fi) Tekniikka ja talous-lehden internet-sivut. Viitattu 12.12.2009.
Saatavissa
http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/article143570.ece?s=l&wtm
=-09102008
(Teräselementti 2008) Teräselementti Oy:n julkaisu. Tuotekortti Composer K. 2008. Vii-tattu 1.2.2009. Saatavissa
http://www.teraselementti.fi/dms/Tuotekortit/Composer/Compose
r_K-julkisivulevy_tuotekortti_-08-12-08/Composer_K-julkisivulevy_tuotekortti_%2008.12.08.pdf
(unido.org) The United Nations Industrial Development Organization:n inter-net-sivut. Viitattu 5.1.2009. Saatavissa
http://www.unido.org/fileadmin/import/57795_Bundesforste_Bio mass.pdf
(volvotrucks.com) Volvo trucks:n internet-sivut. Viitattu 4.1.2009. Saatavissa http://datasheets.volvotrucks.com/getfile.aspx?id=978176
(Väissi 2006) Väissi Ville, 2006. Sähköasemien varasyöttökytkennät. Tutkinto-työ. Tampereen ammattikorkeakoulu. Saatavissa https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/4950/TMP.objres.484.p df?sequence=1
Sähköpostihaastattelut:
(KLS) Kymenlaakson Sähkö Oy, Hakkarainen Tuomo, Lindfors Hannu, 15.12.2008 klo 9.24
(SSS) Suur-Savon Sähkötyö Oy, Sihvonen Jari, 27.12.2008 klo 9.49 (Reka) Reka Oy, Roivas Sari, 19.1.2009 klo 9.00
(Trafotek) Trafotek Oy, Seppä Matti, 22.1.2009 klo 14.01
Taulukko LI.1 UniSwitch M1 kojeiston valmistuksessa käytettävät materiaalit.
Verkkoyhtiöiltä kysyttiin seuraavia asioita:
Elinkaaren vaiheet:
-Käyttöönotto ja asennus -Korjaus ja huolto
-Käytöstä poistaminen
Kysyttävät asiat:
- työvaiheet, niiden kesto / työn kokonaiskesto
- kalusto ja sen käyttö: -käyttötunnit, polttoaineen kulutus, ajokilometrit
- logistiikka: -kaluston, tarvikkeiden ja henkilöstön kuljetus ym. Käytettävä kulje-tuskalusto ja käyttötapa (kuljetetaanko useamman kohteen tavarat samalla, vai kohde kerrallaan), kulutus jne.
- henkilöstö: -määrä, jakautuminen ammateittain, työtunnit - asennustarvikkeet
vat CO2-päästöt yhtä vuotta tai toimintoa kohden.
Taulukko LIII.2. Sähkönjakeluverkon primäärikomponenttien eri vaiheiden energiankulutus ja aiheutu-vat CO2-päästöt yhtä vuotta tai toimintoa kohden.