Oppilaat pitivät kappaleista, koska ne olivat niin erilaisia keskenään. Up and down - kappale kuulosti heidän mielestään kivalta. He eivät kuitenkaan osanneet tarkkaan määritellä, mikä teki kappaleesta mukavan kuuloisen, vaikka kysyin sitä heiltä erikseen vielä suullisesti. Bojner-Horwitzin ja Bojnerin (2007, 70) mukaan on hankalaa osoittaa tarkalleen, miten musiikki vaikuttaa ihmiseen, ja mikä herättää tietyn tunteen jossakin tietyssä kappaleessa. Ilmeisesti kappale yksinkertaisesti vain kuulosti heistä musiikillisesti miellyttävältä. Luulin, että kappaleen haastavin asia olisi ollut käsien yhteistyöskentely, mutta vaativimmaksi asiaksi koettiin lopulta legaton soittaminen.
Soittajat olivat erityisen vaikuttuneita Sätkynukke -kappaleesta. Yksi oppilaista ihmettelikin, olinko minä todella säveltänyt sen. Kappale koettiin iloisena ja pirteänä, mihin varmasti vaikuttivat sävellykseen valitsemani staccato -soittotapa ja kappaleen dynamiikkaerot. Sätkynukessa ehdottomasti haastavimmaksi asiaksi koettiin käsien ristikkäin meno. Toiseksi vaikeimmaksi asiaksi koettiin staccaton soittaminen.
Ankkojen aamukävely -kappaleen vaikeustason oppilaat kokivat kukin erilaisena.
Vaikeustason kokeminen helppona, sopivana tai vaikeana oli suoraan verrannollinen siihen, kuinka kauan oppilas oli käynyt soittotunneilla. Vasta kaksi kuukautta
soittotunneilla käynyt oppilas koki kappaleen vaikeana, neljä kuukautta soittanut piti kappaletta sopivana, kun taas yhden vuoden ja yhden kuukauden soittotunneilla käynyt piti kappaletta helppona. Ankkojen aamukävely -kappaleessa käytettävät mustat koskettimet tuntuivat oppilaista haastavilta, mutta samalla kiehtovilta.
Mustat koskettimet saivat kappaleen kuulostamaan eksoottiselta ja synnyttivät oppilaissa erilaisia mielikuvia.
Oppilaiden haastattelulomakkeisiin jättämien kommenttien, soittotunneilla
vallinneen innostuneen ilmapiirin, sekä tunneilla tekemieni havaintojen perusteella olen tyytyväinen sävellyksiini. Testaamani pianokappaleet olivat alkeisoppilailleni vaikeustasoltaan sopivan haastavia. Siitä voi päätellä, että kappaleet olisivat toimivia myös muillakin alkeisoppilailla.
Huomasin onnistuneeni siinä, että kappaleet kehittävät pedagogisesta näkökulmasta oppilaiden soittoteknistä osaamista. Hyvänä tuloksena voi erityisesti pitää sitä, että kappaleet säilyivät oppilaiden mielestä niiden pedagogisesta sisällöstä huolimatta mielenkiintoisina ja motivoivina soittoharjoituksina. Kappaleet kuulostivat oppilaiden mielestä hauskoilta. Tämä olikin yksi opinnäytetyöni päätavoitteista: säveltää soitto-taitoa kehittäviä, mutta innostavia ja oppilaille mieleisiä pianokappaleita.
Vaikka oppilaat testasivatkin säveltämistäni kahdestakymmenestä kappaleesta vain kolmea, voin olla iloinen näistä kolmesta kappaleesta saatuihin tuloksiin. Koska alkeispianokoulukirjani ei ollut vielä valmis kappaleita testatessa, jouduin käyttämään opettaessani tulostettuja nuotteja. Jos kirja olisi ollut valmis, olisin voinut analysoida myös oppilaiden kommentteja kirjan yleiseen ulkoasuun ja esimerkiksi sen kuvituk-seen liittyen.
Sävellykseni kehittivät myös opetussuunnitelmaan laadittuja perustaso 1-kurssin yleisiä tavoitteita. Kurssin tavoitteisiin kuuluivat esimerkiksi luontevan soittotaidon löytäminen, yksinkertaisen nuottitekstin lukemaan oppiminen, sekä kyky tuoda esiin kappaleen luonnetta ja tunnelmaa (Pianonsoiton tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005).
6 POHDINTA
Opinnäytetyöni päätavoitteena oli säveltää pedagogisia, mutta lapsille mieleisiä pianokappaleita sisältävä alkeiskirja oppilaiden soitettavaksi ja opettajien ohjausmateriaaliksi. Oppilaiden testikappaleista antaman palautteen ja
soittotunneilla tekemieni havaintojen perusteella onnistuin säveltämään lapsia kiinnostavia pianokappaleita.
Kokonaisuudessaan opinnäytetyöprojekti oli hyvin monivaiheinen ja työläs. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta oman kirjan valmistamisesta. Alkeispianokoulukirjan valmistaminen oli isompi urakka, kuin olin ajatellut. Kirjan tekemisessä auttoi kuitenkin se, kun tiesin, että siitä valmistuu konkreettinen ohjausmateriaali pianonsoitonopetusta varten.
Kirjan toteuttaminen lähti kappaleiden säveltämisestä. Itse säveltäminen ei tuottanut minulle ongelmaa, mutta kappaleiden kirjoittaminen nuoteiksi tuntui suurelta työltä, koska minulla oli vain vähän aiempaa kokemusta nuotinnusohjelmien käytöstä.
Toisaalta juuri nuoteiksi kirjoittaminen oli hyvin opettavaista. Samalla kun opin käyttämään nuotinnusohjelmaa, huomasin tarkkailevani aiempaa paremmin minulle
uusien kappaleiden nuottimerkintöjä. Näin esimerkiksi dynamiikkamerkinnät eivät enää jää soittaessa niin helposti huomaamatta.
Sekä Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän (2005) että Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän (2002) tavoitteena on tarjota edellytyksiä musiikin elinikäiselle harrastamiselle. Elinikäinen harrastaminen on samalla myös elinikäistä oppimista. Elinikäisen oppimisen yhteydessä olisi tärkeää pohtia sitä, mitä leikki merkitsee oppimisessa (Siirola 2009, 172).
Ajattelen, että musiikin harrastaminen sen eri muodoissaan on mitä oivallisin leikkimisen muoto aivan kaikenikäisille. Tikkasen (2003), Kallialan ja Tahkokallion (2001) mukaan leikkiä on siellä, mistä löytyy mielikuvitusta, luovuutta, iloa ja mielihyvää. Heidän mukaansa leikki kuuluu kaikille iästä rippumatta ja se on luovuutemme lähde läpi elämän. (Siirola 2009, 172.) Alkeispianokoulukirjan kappaleita säveltäessäni olen saanut käyttää runsaasti mielikuvitusta ja luovuutta, mutta samalla se on tarjonnut minulle ilon ja mielihyvän tunteita. Toivon, että pianokappaleitani soittavat oppilaat saisivat kokea sävellysteni kautta iloisia ja antoisia leikkihetkiä pianon äärellä.
LÄHTEET
Ahonen, R. & Rouhe, T. 2002. Lukutunti pienelle pianistille. Helsinki: F-Kustannus Oy.
Bojner-Horwitz, E. & Bojner, G. 2007. Mielihyvää musiikista. Suom. S. Salonen.
Helsinki: WSOY.
Glover, J. 2000. Children Composing 4-14. London: RoutledgeFalmer.
Junttu, K. 2010. Vauhdin hurmaa ja liikkeen hiljaisuutta koskettimilla. György Kurtágin Játékok-kokoelman inspiroima pedagoginen näkökulma pianonsoiton alkuopetukseen. Osa tohtorintutkinnon opinnäytekokonaisuutta. Helsinki: ADigi.
Ervasti, M., Muhonen, S. & Tikkanen, R. 2013. Säveltämisen monet mahdollisuudet musiikkikasvatuksessa. Julkaisussa Musiikkikasvattaja: Kohti reflektiivistä käytäntöä.
Jyväskylä: PS-kustannus.
Jääskeläinen, K. & Kantala, J. 2003. Vivo piano. Alkeiskirja. Helsinki: Otava.
Kabalevsky, D. 1988. Music and education: a composer writes about musical education. London: Jessica Kingsley: Unesco.
Kianto, M. 1994. Matka pianon soittamiseen. Kirja pianonsoiton ja pianopedagogiikan opettajille ja opiskelijoille. Helsinki: Otava.
Linnankivi, M., Tenkku, L. & Urho, E. 1981. Musiikin didaktiikka. Jyväskylä:
Gummerus.
Siirola, E. 2009. Musiikin elinikäinen oppiminen. Julkaisussa Musiikkikasvatus:
Näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Vaasa: Ykkös-Offset.
Lehtonen, K. 2010. Musiikki ja psykoanalyysi. Julkaisussa Musiikkipsykologia.
Jyväskylä: WS Bookwell Oy.
Louhos, M., Juris, C. & Liu-Tawaststjerna, H. 2002. Pianon Avain. Alkeisohjelmisto.
Helsinki: F-Kustannus.
Louhos, M., Juris, C. & Liu-Tawaststjerna, H. 1995. Pianon Avain 1. Helsinki:
Warner/Chappell Music Finland Oy.
Musiikin perusteet. 2015. Musiikkisanasto 1. Viitattu 27.10.2015.
http://musiikkiopisto.fi/mupe/?page_id=257
Ojala, J. & Väkevä, L. 2013. Säveltäjäksi kasvattaminen. Pedagogisia näkökulmia musiikin luovaan tekijyyteen. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino.
Pianonsoiton tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet. 2005. Suomen musiikkioppilaitosten liitto. Viitattu 23.9.2015.
http://www.musicedu.fi/easydata/customers/musop/files/tasosuoritukset/suomi/pi ano2005.pdf
Saari, A., Sarmanto-Neuvonen, & Ranta, M. 2002. Suomalainen pianokoulu.
Alkusoitto. Uud. laitos. painos. Porvoo: WSOY.
Suomisanakirja. 2015. Viitattu 5.10.2015.
http://www.suomisanakirja.fi/pedagoginen
Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002. Opetushallitus. Viitattu 24.9.2015.
http://www.oph.fi/download/123013_musiik_tait_ops_2002.pdf
Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005.
Opetushallitus. Viitattu 24.9.2015.
http://www.oph.fi/download/123012_taideyl_ops.pdf
Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino.
Äikäs, S. 2004. Pedagogista musiikkia etsimässä. Oman sävellystyön analysointia pedagogisesta näkökulmasta. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu,
ammatillinen opettajakorkeakoulu, opettajan pedagogiset opinnot musiikin ja tanssin alalla.