Ammattijärjestöjen näkemys syrjinnästä työelämässä raskauden ja perhevapaan

Tein syksyllä 2015 sähköpostikyselyn Suomen suurimpiin naisvaltaisiin ammattijärjes-töihin ja pyysin niitä kertomaan oman liiton jäsenten syrjintätilanteista liittyen raskauteen tai perhevapaisiin. Annoin järjestöille vapaan sanan, ja joistain liitoista tuli vastauksia enemmän, joistain en saanut vastausta ollenkaan. Alla on ammattijärjestöjen edustajien vastaukset tietoon tulleesta syrjinnästä. Sain lisäksi monesta järjestöstä erillisiä syrjintä-tapauksia, jotka on käsitelty jäljempänä. Osa vastauksista on tullut ammattijärjestöjen la-kimiehiltä ja osa ammattilehtien toimittajakunnalta, joka on perehtynyt aiheeseen asian-omaisia haastatellessaan.

2.7.1. Tehy

Tehyn lakimies, varatuomari Niina Nurminen kertoo, että jäseniltä tulee viikoittain useita yhteydenottoja koskien syrjintää raskauden perusteella. Yleisin syrjintätilanne on se, että työntekijän kanssa on solmittu määräaikaisia työsopimuksia useamman vuoden ajan ja määräaikaisuutta ei ole enää uusittu työntekijän jäädessä äitiyslomalle tai työntekijän äi-tiysloman aikana. Tehyssä riitautetaan vuosittain kolmesta viiteen raskaussyrjintäta-pausta, jotka yleensä sovitaan salaisella sovintosopimuksella ennen oikeudenkäyntiä. So-pimukset ovat salaisia, koska naisvaltaisen hoitoalan työnantaja ei halua profiloitua tasa-arvolain rikkojaksi. Tilanne ei ole muuttunut vuosien varrella, sillä yhteydenottoja ras-kaussyrjinnästä tulee edelleen yhtä paljon ja riitautusten määrä on pysynyt samalla tasolla vuosia. Nurmisen mielestä tämän saattaa selittää juttujen sopiminen salaisilla sovintoso-pimuksilla, jolloin syrjintä jää pienen piirin tietoon ja työnantaja voi jatkaa samanlaista menettelyä. Julkinen tuomio taas pakottaa yritykset muuttamaan toimintatapoja ja lin-jauksia. (Nurminen 2015.)

Syrjintä raskauden ja vanhempainvapaan perusteella on yleistä monella naisvaltaisella alalla. Tehy on julkistanut useita tapauksia, joissa jäsenistöä on syrjitty edellä mainittujen syiden takia. Työnantajat ovat kuitenkin halunneet päästä sopuun ennen kuin asia on edennyt oikeuskäsittelyyn asti, vaikkakaan prosessin alussa ei ole löytynyt halua. Vasta kun mukaan on tullut lakimies asiaa viemään eteenpäin ja on nostettu kanne käräjäoikeu-teen, on työnantaja herännyt. (Hankonen 2012.)

Nurminen kertoo Tehy-lahden haastattelussa (2013), että hän vastaa lähes päivittäin mää-räaikaisten työsuhteiden ketjutuskysymyksiin. Kunnissa on määräaikaisuuksia jatkuvasti

noin 20 prosenttia, kun laillisiin perusteisiin pohjautuvia määräaikaisia työsuhteita voisi Nurmisen mukaan olla 10-15 prosenttia. Laillinen määräaikaisuuden peruste on sijaisuus.

Tehyssä kannustetaan riitautukseen, koska laittomista määräaikaisuuksista halutaan päästä eroon, koska se syö turhaan verorahoja. Kunnat nimittäin maksavat verorahoilla korvaukset, joita ne joutuvat maksamaan laittomasta toiminnastaan. Tehyssä on riitau-tettu noin 40 syrjintäjuttua vuosina 2007-2011, joista kuntatyönantajat ovat maksaneet korvauksia noin 500 000 euroa. Oikeudenkäyntikuluja on maksettu noin 100 000 euroa, ja luku ei sisällä työnantajien omia oikeudenkäyntikuluja. Osa riitautetuista jutuista sovi-taan ennen oikeuteen menoa ja suurin osa syrjityistä ei riitauta asiaa, vaan tyytyy syrji-vään kohteluun. (Hankonen 2013a: 46-47.)

Suomessa on viidenneksi eniten määräaikaisia työsuhteita Euroopassa. Suomen edellä ovat vain Espanja, Portugali, Puola ja Slovenia. Suomi poikkeaa muusta Euroopasta sillä, että Suomessa määräaikaisuuksiin tarvitaan myös koulutus ja osaaminen. Suomessa mää-räaikaisuuksia on eniten työuran alussa ja miehet pääsevätkin vakituiseen työhön työko-kemuksen karttuessa, mutta yli 30-vuotiaille naisille määräaikaisuudesta on tullut yleinen työsuhteen muoto. Määräaikaisten työsuhteiden osuus on lisääntynyt 1980-luvulta 1990-luvulle 30 prosentista 60 prosenttiin. Tähän on vaikuttanut hoitovapaan yleistyminen, koska työnantajat eivät halua palkata naisia vakituisiin työsuhteisiin hoitovapaan pelossa.

Määräaikaisuus hankaloittaa perheenperustamista ja siirtää tätä päätöstä vuosilla eteen-päin. Työn ja vanhemmuuden pystyy yhdistämään perhevapaajärjestelmän avulla, joka on käytössä vain pysyvissä työsuhteissa. (Hankonen 2013b: 47-49.)

Kunnilla on useita syitä suosia määräaikaisia työsuhteita. Ne joustavat huonoina aikoina ja kunnat voivat virheellisesti ylpeillä sillä, etteivät irtisano työntekijöitään. Riski oikeus-juttuun on myös pieni, koska siihen valmiita työntekijöitä on vähän verrattuna määräai-kaisten ketjutusten määrään. Myös maksettavat korvaukset ovat suhteellisen pieniä. Kun-nat saattavat myös ajatella vanhoillisesti, että ”vakanssi” täytyy ensin perustaa, kun taas tänä päivänä kunnan työntekijät solmivat työsuhteen, jonka voi solmia ilman mitään pe-rustamista. Kunnat saattavat myös karttaa vakinaistamista, jos määräaikainen puuttuu työyhteisön epäkohtiin liian innokkaasti. (Hankonen 2013b: 47-49.)

Tehy on Suomen suurin terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö, jolla on jäseniä yli 160 000, joista naisia on yli 90 prosenttia. Suurin osa jäsenistä työskentelee kunta-alalla.

(Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy:n internet-sivut.)

2.7.2. PAM

Palvelualojen ammattiliiton PAMin edunvalvontaosaston ratkaisupäällikön, lakimies Arja Pohjolan mukaan syrjintä sukupuolen perusteella on liitolle kohtalaisen tuttua, koska PAM on naisvaltainen liitto. PAMissa syrjintäepäilyä hoidetaan aluksi aluetoimistossa, joita on ympäri Suomen. Aluetoimitsija auttaa ja neuvoo jäsentä, ja pyrkii mahdollisuuk-sien mukaan sopimaan asian. Näin tapauksia saadaan sovittua melko paljon ensivaiheessa rahakorvauksella, jolloin ne eivät tule ollenkaan lakimiesten tietoon, joten tapausten mää-ristä ei ole tarkkaa käsitystä liiton lakimiehillä. (Pohjola 2015.)

Tavallisin tapaus on koeaikapurku raskauden tultua ilmi tai työntekijän joutuessa raskau-desta johtuvalle sairauslomalle. Tällöin työnantaja usein päättää työsuhteen koeajan pe-rusteella. Pohjola kertoo, että koeaikapurkua on normaalisti hankalaa riitauttaa, mutta ras-kaudesta johtuva purku on tyypillisin epäasiallisiin perustein suoritettava koeaikapurun riitauttamisen syy. PAMissa on ollut oikeudessa vuosien varrella useita tapauksia tähän liittyen ja haastatteluhetkelläkin oli yksi tapaus vireillä oikeudessa. Kyseessä on juuri vastaava tyyppitilanne, missä työnantaja päätti työntekijän työsuhteen koeajan perusteella työntekijän oltua työkyvytön voimakkaan raskauspahoinvoinnin jälkeen. Raskauden tul-tua ilmi työnantaja on aloittanut keskustelun epäasiallisella kommentilla seksin harrasta-misesta ja sen jälkeen ilmoittanut, ettei voi niissä olosuhteissa jatkaa työsuhdetta. Myö-hemmin työnantaja on kiistänyt toimintansa ja ilmoittanut työsuorituksen olleen syynä työsuhteen lopettamiseen. Pohjola lisää, että tällaisenkin tapauksen voi myös hävitä oi-keudessa, jos työnantaja pystyy osoittamaan, että oikea peruste koeaikapurulle on muu kuin raskaus. PAMilaisissa työpaikoissa esiintyy myös muuta epäasiallista kohtelua ras-kauden tultua tietoon. Eräässä tapauksessa naisen ylenemismahdollisuus kaatui raskau-teen. Tapaus sovittiin rahakorvauksena. (Pohjola 2015.)

Palvelualojen ammattiliitto PAM on Suomen suurin ammattijärjestö yli 232 000 jäsenel-lään, joista naisia on 76 prosenttia. Jäsenistö työskentelee yksityisillä palvelualoilla kuten vähittäiskauppa, matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut, kiinteistö- ja vartiointipal-velut. (Palvelualojen ammattiliitto PAM:in internet-sivut.)

2.7.3. PRO

Ammattiliitto Prohon tulee kyselyitä syrjinnästä raskauden tai vanhempainvapaan perus-teella tasaisesti. Tyypillisintä syrjintä on koeajalla. Koeajan purku ei saa kuitenkaan pe-rustua raskauteen, vaan perusteen pitää olla asiallinen (Tarvas 2013; Palhus 2015.) Else-Mai Kirvesniemen, joka toimii Ammattiliitto Pron Helsingin keskustoimiston Edunval-vonta-yksikön johtajana, mukaan monet määräaikaisessa työsuhteessa olevat tai pätkä-töitä tekevät naiset siirtävät lasten hankintaa sen vuoksi, että saisivat pysyvämmän työ-suhteen. Liiton tietoon ei ole tullut, että ketään toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuk-sella työskentelevää olisi irtisanottu raskauden takia. Vuosittain noin 1 500 prolaista jää äitiyslomalle ja yli 1 000 hoitovapaalle. (Tarvas 2013.)

Ammattiliitto Pron lakiasianpäällikön, varatuomari Patrik Stenholmin mukaan työelämän syrjintäepäilyt liittyvät usein raskauteen, perheenhoitovelvollisuuteen, esimerkiksi sai-raan lapsen hoitamiseen työajalla, tai uralla etenemisen vastoinkäymisiin. Käytännössä syrjintäepäilyjä esittänyt taho on usein nainen. Väitteitä syrjinnästä esitetään suhteellisen usein, mutta tapaukset eivät aina etene oikeuteen asti. Joko epäily osoittautuu vääräksi tai asia sovitaan ennen varsinaista oikeuskäsittelyä. Tapausten riitauttaminen ja juttujen so-piminen etukäteen on kiinni myös ammattiliiton jäsenyyteen kuuluvasta oikeusavusta sekä liiton lakimiesresursseista. Jos ammattiliitolla on aluetoimistoja, joilla on resursseja hoitaa tapauksia, ne tulevat usein hoidetuksi ja sovituksi ennen oikeuteen siirtymistä. Am-mattiliitto Pron osalta oikeuteen etenee vuositasolla noin 10-20 syrjintätapausta. Syrjin-täväitteisiin törmää yleisimmin naisvaltaisilla aloilla, kuten palvelualalla, mutta syrjintää tapahtuu silti kaikkialla, ja kohteena voivat tietenkin olla myös miehet, toteaa Stenholm.

(Stenholm 2015.)

Ammattiliitto Prossa on jäseniä noin 115 000. Naisia jäsenissä on 52 prosenttia. Jäsenet työskentelevät eri aloilla yksityisellä sektorilla esimiehinä ja asiantuntijoina. (Ammatti-liitto Pro:n internet-sivut; Lappi 2018.)

2.7.4. JHL

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) lakimiehen Päivi Ahosen mukaan viime vuo-sina hänelle ei ole tullut vastaan oikeuteen asti vietyjä tapauksia, joissa työntekijää olisi syrjitty vanhempainvapaan tai raskauden perusteella. Aiempina vuosina hän on selvitellyt tilanteita, joissa työntekijän määräaikaisia työsopimuksia ei ole uusittu sen vuoksi, että

työntekijä on tullut raskaaksi. Nämä tilanteet ratkesivat kuitenkin neuvotteluin, eikä oi-keuteen asti tarvinnut mennä. JHL vie nykyäänkin käräjille säännöllisesti määräaikaisten töiden ketjuttamiseen liittyviä tapauksia, mutta niissä ei ole ollut lisäkysymyksenä van-hempainvapaata tai raskautta. Ahoselle on tullut aika ajoin eteen myös yhteydenottoja pienten yritysten työntekijöiltä, joiden työsuhde on koeaikana päätetty työnantajan saatua tiedon työntekijän raskaudesta. Näiden tapausten osalta on tilanne kehittynyt siten, että joko työntekijä ei ole kuitenkaan halunnut lähteä asiasta käräjöimään tai työnantaja on suostunut maksamaan sovintoteitse työsuhteen päättymisestä. Ihan viime aikoina ei ole tällaisiakaan tapauksia tullut vastaan. (Ahonen 2015.) Ahonen on yksi viidestä JHL:n la-kimiehestä, joten kaikkia tapauksia hän ei ole hoitanut henkilökohtaisesti, eikä välttä-mättä tiedä kaikista liittoon tulleista yhteydenotoista.

JHL on Suomen toiseksi suurin ammattijärjestö 222 000 jäsenellään ja jäsenistä 70 pro-senttia on naisia. Vaikka liitto on siis suuri ja naisjäseniä on reilu enemmistö, syrjintää ei juurikaan kohdata raskauden tai perhevapaiden osalta. JHL:n jäsenistö edustaa kuntien ja valtion tuottamia palveluita sekä kaikkia yksityisiä, mutta verovaroin tuotettuja hyvin-vointipalveluja kuten yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut, järjestöjen päihdehuoltopal-velut, urheilujärjestöjen toiminta sekä yksityisten ammattioppilaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen tarjoamat palvelut. (Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n internet-sivut.)

2.7.5. OAJ

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n lakimies Erkki Mustosen mukaan raskauteen ja per-hevapaisiin liittyvästä syrjinnästä tulee kysymyksiä liitolle paljon, koska ala on naisval-tainen. Monelle kuitenkin riittää tieto, että työnantaja on todennäköisesti toiminut syrji-vällä tavalla, eikä henkilö kuitenkaan halua lähteä viemään asiaa eteenpäin. Monissa ta-pauksissa jäsentä kehotetaan pyytämään ensin asiassa tasa-arvovaltuutetun lausunto.

OAJ:n syrjintätapauksia käsitellään virkavalintojen osalta kunnallisvalituksina hallinto-oikeudessa ja edelleen mahdollisesti KHO:ssa. Siellä valinta voidaan vain kumota syrji-vänä, mutta ei määrätä syrjitylle hyvitystä. Tämän lisäksi yleensä sama tapaus voi edetä hyvityskanneasiana käräjäoikeuteen asti, varsinkin jos asiaan on vielä saatu tasa-arvoval-tuutetun puoltava lausunto. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vain muutama syrjintä-tapaus on kuitenkin edennyt käräjäoikeuteen ja tuomioon saakka. Suurin osa käräjäoikeu-teen vietäväksi aiotuista jutuista on saatu sovittua ennen oikeukäräjäoikeu-teen menoa. (Mustonen 2015.)

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:lla on opettajajäseniä yli 121 000, joista naisia on vajaa 80 prosenttia (Mäkelälammi 2017; Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n internet-sivut).