• Ei tuloksia

3.1 Opinto-ohjaajien yhteistyöverkostot

3.1.3 Ammatillisen oppilaitoksen sisäiset yhteistyötahot

Kuvio 4 esittää yhdistetysti kahden ammattioppilaitoksen opinto-ohjaajan kou-lun sisäisen yhteistyöverkoston.

Kuvio 4. Ammatillisen oppilaitoksen sisäiset yhteistyötahot

Molempien opinto-ohjaajien mainitsemista yhteistyötahoista yksi keskeisim-mistä on ammattikoulun opettajat, jotka toimivat yleensä myös ryhmänohjaaji-na. Heidän kanssaan tehdään hyvin tiivistä yhteistyötä. Toinen haastateltava

Ammatillisen

kertoi tekevänsä päivittäin runsaasti yhteistyötä eri ryhmänohjaajien kanssa.

Molemmat opot kiertävät opettajien mukana seuraamassa ohjaamiensa ryhmi-en oppimista ja samalla tiiviissä yhteistyössä ryhmänohjaajan kanssa suunnitel-laan ja pohditaan opintojen järjestämiseen ja yksittäisten opiskelijoiden tilantei-siin liittyviä asioita. Samaan ryhmään luon mukaan myös toisen opinto-ohjaajan mainitsemat ammatinohjaajat, jotka ovat oman alansa ammattilaisia ja ohjaavat opiskelijoita ammatin oppimisessa. Opo kertoi lukevansa heidätkin opettajien joukkoon, eikä hän juuri tee eroa varsinaisten opettajien ja ohjaajien kesken. Ammatinohjaajat voivat esimerkiksi ohjata opiskelijoita, joilla on rästiin jääneitä työtehtäviä tai vastaavasti työskennellä esimerkiksi muita nopeammin etenevien kanssa eriytetysti.

Opiskelijahuoltohenkilöstöstä kuraattori näyttäytyi haastatteluiden perus-teella kaikkein läheisimpänä yhteistyötahona, jonka kanssa toinen ammatillisen oppilaitoksen opo kertoi tekevänsä yhteistyötä jopa päivittäin. Kuraattorin kanssa tehdään paljon yhteistyötä yksittäisten opiskelijoiden kohdalla. Opo ot-taa kuraattoriin esimerkiksi silloin, kun opiskelijan henkilökohtainen opinto-suunnitelma ei jostain syystä toteudu, jos opinnot eivät etene tai jos opiskelijalla on jonkinlaisia sosiaalisen elämän ongelmia. Toinen haastateltava kertoi myös pitävänsä säännöllisesti yhteyttä kuraattoriin esimerkiksi silloin, kun opiskeli-jan henkilökohtainen opintosuunnitelma ei jostain syystä toteudu, jos opinnot eivät etene tai jos opiskelijalla on jonkinlaisia sosiaalisen elämän ongelmia. Toi-nen opo kertoi myös tekevänsä paljon työparityöskentelyä kuraattorin kanssa.

He tapaavat opiskelijaa yhdessä ja käsittelevät tämän asioita yhteistyössä.

Myös psykologi sekä terveydenhoitaja kuuluivat molempien keskeisiin yhteistyötahoihin, joiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä jatkuvasti tarpeen mukaan. Opo varaa opiskelijalle ajan psykologille niissä tilanteissa, kun arvelee opiskelijalla olevan psyykkisiin asioihin liittyviä ongelmia tai esimerkiksi op-pimiseen liittyviä ongelmia.

Molemmilla opinto-ohjaajilla oli lähiesimiehenä jonkin ohjaamansa kou-lutusalan koulutuspäällikkö, mutta vain toinen haastateltava kuvasi tätä

yhteis-työsuhdetta hyvin tiiviiksi. Yhdessä tehdään koulutussuunnittelua ja pohditaan opetuksen järjestämiseen liittyviä asioita. Tämän toisen opon mukaan viisi edel-lä mainittua yhteistyötahoa, eli koulutuspäällikkö -esimies, ryhmänohjaajat, ku-raattori, psykologi ja terveydenhoitaja yhdessä opon kanssa muodostavat opis-kelijahuollollisen ryhmän, jonka kesken pidetään säännöllisiä jakso- ja puolijak-sopalavereita. Koulutuspäällikön johdolla niissä käydään läpi opiskeluryhmien tilannetta ja mahdollisia eteen tulleita ongelmia, ja jossa yhdessä sovitaan min-kä tehtävän kukin ottaa hoitaakseen.

Toinen haastateltava mainitsi yleisesti eri alojen koulutuspäälliköt ylei-sesti tärkeinä yhteistyötahoina, mutta ei puhunut tässä yhteydessä koulutus-päälliköstä esimies -ominaisuudessa. Koulutuspäälliköitä opinto-ohjaaja piti tärkeänä kurinpidollisena tukena hankalissa tilanteissa opiskelijoiden kanssa silloin, kun muut keinot oli jo käytetty. Tällöin koulutuspäällikkö voi suurem-pana auktoriteettina vielä puhutella opiskelijan, mikä yleensä auttaa tilanteessa.

Joillakin aloilla koulutuspäälliköiden alaisuudessa toimii koulutusvastaava, jo-ka näillä aloilla on opolle tärkeä yhteyshenkilö. Haastateltava kertoi olevansa yhteydessä koulutuspäälliköiden tai -vastaavien kanssa keskimäärin kolmesta viiteen kertaan kuukaudessa.

Viimeiset yhteisesti mainitut yhteistyökumppanit molempien ammatil-listen oppilaitosten opinto-ohjaajien työssä ovat opiskelijoiden huoltajat. Toinen opo kertoi tekevänsä yhteistyötä vähintään jonkun vanhemman kanssa viikoit-tain, toinen harvemmin kuin viikoitviikoit-tain, mutta kuitenkin usein. Vanhempien kanssa ollaan yhteydessä puhelimitse, Wilman eli oppilaitosten oman hallinto-järjestelmään kuuluvan käyttöliittymän kautta, toisen opon mukaan myös pe-rinteisesti kirjeitse sekä yhteisten palavereiden muodossa kasvotusten. Yhteyttä otetaan puolin ja toisin, jos on jotain kysyttävää tai opiskelijan koulunkäynti ei syystä tai toisesta suju. Yksi huoltajayhteistyön muoto on myös vanhempainil-lat.

Vain toinen ammattikoulun opinto-ohjaaja kertoi tekevänsä hyvin tiivistä yhteistyötä toisten samassa oppilaitoksessa työskentelevien opinto-ohjaajien

kanssa. He muodostivat tämän opon mukaan ”lähiverkoston”, joiden kanssa käsitellään yhdessä eteen tulevia asioita sekä suunnitellaan ja toteutetaan esi-merkiksi tapahtumia yhdessä. Yhdessä pidetään myös säännöllisiä palavereita, joskin vain kerran kuukaudessa, koska säännöllistä yhteistä aikaa on useammin vaikea löytää.

Yhteistyö koulutussihteerin kanssa kuului hyvin tiiviinä toisen haastatel-tavan yhteistyöverkostoon. Erityisesti keväisin tehdään paljon todistuksiin ja opintojärjestelmiin liittyvää yhteistyötä. Myös ammatillisen koulutuksen ope-tussuunnitelmien viimeaikaisten muutosten yhteydessä opo kertoi työskennel-leensä tiiviissä yhteistyössä koulutussihteerin kanssa. He selvittelivät yhdessä miten käytännössä toimitaan ja asiat hoidetaan, kun ammatillisten tutkintojen yhteisten opintojen rakenne muuttui, opintoviikoista siirryttiin osaamispistei-siin ja kaikkien opiskelijoiden opinnot piti mukauttaa uutta opetussuunnitel-maa vastaaviksi.

Toinen haastatelluista opinto-ohjaajista mainitsi kaksi kertaa vuodessa kokoontuvan ennakoivan opiskelijahuoltoryhmän oppilaitoksen sisäiseen yh-teistyöverkostoon kuuluvana tahona. Ryhmässä ovat mukana koulutusyksikön toimialajohtaja, koulutuspäälliköt, opinto-ohjaajat, terveydenhoitajat, kuraatto-rit sekä psykologit. Ryhmässä pohditaan yhdessä opiskelijahuollollisia suunta-viivoja ja toimintaa. Yksittäisten opiskelijoiden asioista ei tässä ryhmässä kes-kustella.

Lisäksi, kaikille yhteisten aineiden, eli yhteisten tutkinnon osien, yto -aineiden, opettajat mainittiin myös toisen opon taholta yhteistyökumppaneiksi tilanteissa, joissa opiskelijoiden hojks:eja, eli henkilökohtaisia opiskelun järjes-tämistä koskevia suunnitelmia pitää suunnitella. Samoin yto -aineiden parissa työskentelevä laaja-alainen erityisopettaja mainittiin yhteistyötahona hojks:in ongelmiin liittyvissä asioissa osana toisen ammattikoulun opon yhteistyöver-kostoa. Myös psykologi sekä terveydenhoitaja kuuluivat molempien keskeisiin yhteistyökumppaneihin, joiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä jatkuvasti tarpeen mukaan. Opinto-ohjaaja varaa opiskelijalle ajan psykologille niissä

ti-lanteissa, kun arvelee opiskelijalla olevan psyykkisiin asioihin liittyviä ongel-mia tai esimerkiksi oppimiseen liittyviä ongelongel-mia.