• Ei tuloksia

Sosionomin (AMK) kompetensseihin kuuluu osaamista muun muassa sosiaa-lialan eettisestä osa-alueesta sekä asiakastyön, palvelujärjestelmän, tutkimuk-sellisen kehittämisosaamisen osa-alueista (Sosiaaliportti i.a.). Näitä sosionomin (AMK) kompetensseja opinnäytetyön tekeminen kehitti omalta osaltaan. Asia-kastyötä pääsin harjoittamaan yhteistyöpäiväkodin kanssa luomalla heihin vuo-rovaikutuksellisen ja yhteistyöhön pohjautuvan suhteen. Opinnäytetyönäni kehi-tin päiväkodin käyttöön uudenlaisen välineen kielen kehityksen tukemiseen ja sen tekemisen kautta olen saanut myös kokemusta projektin suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista.

Lastentarhanopettajan asiantuntijuus perustuu lapsen kehityksen tuntemiseen, havainnointitaitoihin, vuorovaikutusosaamiseen sekä suunnittelu-, kehittämis- ja arviointitaitoihin. (Onnismaa & Valli 2005, 14–15.) Opinnäytetyöni kautta olen oppinut lapsen äidinkielen ja toisen kielen oppimiseen vaikuttavia asioita, ja nii-den normaalia kulkua. Niinii-den tietojen avulla, osaan huomata lapsilla kielellisen kehityksen haasteita ja puuttua sekä vaikuttaa omalla toiminnallani niihin jo var-haisessa vaiheessa. Opinnäytetyötä tehdessäni olen myös oppinut havainnoin-titaitojen olevan tärkeitä, jotta kasvattaja huomaa lapsen tuen tarpeen. Suora-naisesti havainnointitaitoja opinnäytetyöni ei kuitenkaan kehittänyt. Opinnäyte-työtä työstäessäni kuitenkin olen ajatuksen tasolla sisäistänyt havainnoinnin tärkeyden ja merkityksen kasvattajan toimintaan. Opinnäytetyöni aikana olen tehnyt yhteistyötä päiväkodin henkilöstön kanssa, joka on kehittänyt vuorovaiku-tusosaamistani. Suunnittelu-, kehittämis- ja arviointitaitoni ovat kehittyneet koko opinnäytetyöprosessin ajan suunnitellessani, kehittäessäni ja arvioidessani pro-sessia. Opinnäytetyöni kautta olen oppinut kielellisen kehityksen merkitystä lap-sen oppimiseen, vuorovaikutussuhteisiin ja tasa-painoiseen kasvuun.

Lastentarhanopettajan perustehtäviin kuuluu kielen kehityksen tukeminen. Hä-nen vastuullaan on lapsiryhmän toiminnan organisointi, suunnittelu, toteutus ja dokumentointi sekä yhteistyö vanhempien kanssa. Lastentarhanopettajan tulee tukea lasten vuorovaikutussuhteita ja niiden tasaisesta jakautumisesta. Lasten-tarhanopettajan tulee paneutua lapsen kielitaitotasoon. Hänen tulee myös olla kielenkäytön mallina lapsille ja luoda mahdollisuuksia käyttää kieltä. Lastentar-hanopettajan tulee myös pyrkiä herättämään kiinnostusta kieltä kohtaan ja opet-taa kieltä eri menetelmien avulla. Lastentarhanopettajan tulee myös olla tuke-massa vanhempia kasvatustyössään. Jokaisen lastentarhanopettajan omat nä-kemykset kielen opettamisesta ja oppimisesta vaikuttavat kasvattajan toimin-taan. (Kovanen 2012, 26–28.)

Opinnäytetyötä työstäessä olen saanut paljon uutta tietoa vuorovaikutuksesta, oppimisesta ja kielen kehityksestä. Näitä tietoja voin hyödyntää tulevaisuudessa työskennellessäni lapsiryhmässä. Opinnäytetyön tekeminen myös osaltaan ke-hittää organisointi, suunnittelu ja toteutus taitoja, joita lastentarhanopettaja tulee

tarvitsemaan päivittäin työssään. Opinnäytetyötä tehdessä tarvitsee aikataulut-taa sekä omaa toiminaikataulut-taa että sopia yhteistyökumppanin kanssa aikatauluista ja suunnitella sekä toteuttaa omaa ideaa yhteistyökumppanin toiveet huomioon ottaen. Opinnäytetyöni aikana olen luonut myös omaa näkemystäni kielen kehi-tyksen tukemisesta ja siihen vaikuttavista asioista. Nyt näen kielen kehikehi-tyksen havainnoinnin vielä tärkeämpänä kuin ennen työn aloittamista. Ajattelen, että varhaisella kielen kehityksen tukemisella päiväkodin kasvatushenkilökunta luo lapsille mahdollisimman hyvän pohjan koulua ja lukemaan oppimista ajatellen.

Haasteellista oli valita relevanttia tietoa suuresta kielen kehitykseen liittyvästä tietomäärästä. Kielen kehitystä on tutkittu paljon, ja siitä on myös kirjoitettu pal-jon. Lukiessani teoriaa kielen kehityksestä yritin rajata tiedon vastaamaan 3–5-vuotiaiden lasten kielen kehitystä, koska produktikin suuntautuu juuri sen ikäis-ten lasikäis-ten kanssa työskentelyyn. Toisaalta haasteena oli myös löytää tietoa.

Lautapelejä vaikuttaa olevan tutkittu melko vähän oppimisnäkökulmasta ja tie-toa sekä suomeksi että englanniksi löytyi mielestäni melko vähän.

Jouduin opinnäytetyötä tehdessäni myös pohtimaan ja perustelemaan tekemiä-ni valintoja teorian, pelien valinnan ja raportin sisällön suhteen. Lautapelikansio-ta tehdessä jouduin pohtimaan, kuinka peli tukee kielen kehitystä ja kuinka saan tehtyä kansiosta helppokäyttöisen ja selkeän. Joudun myös miettimään sitä, kuinka tiivistän asioita, esimerkiksi pelien sääntöjä, helposti ymmärrettävään muotoon. Produktini tuo myös uudenlaista näkökulmaa sekä itselleni että yh-teistyöpäiväkodille siitä, kuinka lautapelejä voisi hyödyntää lapsen kielen kehi-tyksen tukemisessa ja varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyöni kehitti minua so-veltamaan teoriatietoa käytäntöön ja yhteistyötaitoni kehittyivät ja monimuotois-tuivat.

LÄHTEET

Aaltonen, Riitta; Lehtinen, Taisto; Leppänen, Kyllikki; Peltonen, Tiina; Tarvo, Marja-Terttu; Tuunainen, Päivi & Vihreä-Toivonen, Anne 2008. Ha-vainnointi ja pedagoginen tuki 3–5-vuotiaiden lasten varhaiskasva-tuksessa. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Viitattu 13.9.2013.

http://www.socca.fi/files/486/Havainnointi_pedagoginen_tuki_varhai skasvatuksessa_2008.pdf.

Alijoki, Alisa 2011. Lapsen tuen tarve kielellisessä kehityksessä ja siihen vas-taaminen varhaiskasvatuksen keinoin. Teoksessa Marja Nurmi-laakso & Anna-Leena Välimäki (toim.) Lapsi ja kieli. Kielellinen ke-hittyminen varhaiskasvatuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 76–85.

Arjoranta, Jonne 2010. LEIKKI, PELI JA PELAAJA. Näkökulmia pelin ymmär-tämiseen. Pro gradu –tutkielma. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto. Viitattu 14.11.2013.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/23052/URN%3 ANBN%3Afi%3Ajyu-201003221336.pdf?sequence=1.

Hakamo, Maija-Leena 2011. Puhekuplia – Lapsen puheen ja kielellisen tietoi-suuden kehittäminen. Helsinki: Lasten keskus.

Hakanen, Jari 2003. Vuorovaikutustaidot ryhmässä. Helsinki: TSL-Opintokeskus.

Halme, Katjamaria & Vataja, Anita 2011. Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetus. Helsinki: Tammi.

Halme, Katjamaria 2011. Maahanmuuttajataustaisten lasten kielikasvatus var-haiskasvatuksesta esiopetukseen. Teoksessa Marja Nurmilaakso &

Anna-Leena Välimäki (toim.) Lapsi ja kieli. Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 86–101.

Halonen, Aija 2010. Päiväkoti lapsen varhaisen kielenkehityksen ympäristönä.

Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Kasvatus-tieteen Pro Gradu -tutkielma.

Hassinen, Sirje 2005. Lapsesta kasvaa kaksikielinen. Jyväskylä: Finnlectura.

Heikka, Johanna; Hujala, Eeva & Turja, Leena 2009. Arvioinnista opiksi. Ha-vainnointi, arviointi ja suunnittelu varhaispedagogiikassa. Vantaa:

Printel.

Helenius, Aili & Korhonen, Riitta 2011. Leikistä kieleen. Teoksessa Marja Nur-milaakso & Anna-Leena Välimäki (toim.) Lapsi ja kieli. Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin lai-tos, 70–75.

Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 2007. Sosiaalivirasto. Oppaita ja työkirjoja 2007:2. Viitattu 26.1.2014.

http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/ee9c4b41-bd4b-4e97-bfe6-b1386a306067/Hki_varhaiskasvatussuunnitelma.pdf?MOD=AJPER ES&CACHEID=ee9c4b41-bd4b-4e97-bfe6-b1386a306067.

Hintsanen, Jaana 2008. Lautapeli opetusmediana. Opettajien kokemuksia ja käsityksiä peleistä oppimisessa. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Viestinnän koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Viitattu 25.6.2013.

http://kirjastot.diak.fi/files/diak_lib/Turku2008/Turku_Hintsanen_08.

pdf..pdf.

Hopeasaari, Pirkko 2013. Henkilökohtainen tiedonanto. Päiväkoti Pertun johtaja Pirkko Hopeasaari 2.12.2013.

Hyvönen, Pirkko; Kangas, Marjaana; Kultima, Annakaisa & Latva, Suvi 2007.

Let’s play! Tutkimuksia leikillisistä oppimisympäristöistä. Lapin yli-opiston kasvatustieteellisiä raportteja 2. Rovaniemi: Lapin Yliopis-topaino.

Kalliala, Marjatta 2009. Kato mua! Kohtaako aikuinen lapsen päiväkodissa?

Tampere: Gaudeamus.

Kalliala, Marjatta i.a. Mikä on leikkiä? Teoksessa Leikin aika. Lastentarhanopet-tajaliiton julkaisu. Forssa: Lastentarhanopettajaliitto ry. Viitattu 1.11.2013.

http://www.lastentarha.fi/pls/portal/docs/PAGE/LTOL/01LTOL/00LT OL/06JULKAISUT/ESITTEET/LEIKINAIKA.PDF.

Keskitalo, Jussi 2010. Katsaus uuteen lautapelikuttuuriin Suomessa 2000- lu-vulla. Teoksessa Jaakko Suominen (toim.) Pelintutkimuksen

vuosi-kirja 2010. Tampereen yliopisto, 120-131. Viitattu 17.7.2013.

www.pelintutkimus.fi/vuosikirja2010/ptvk2010-11-pdf.

Koivula, Merja 2011. Näkökulmia lasten yhteisöllisyyteen ja yhteisölliseen op-pimiseen päiväkodissa. Teoksessa Kirsi Alila & Sanna Parrila (toim.) Lapsen arki ja vuorovaikutus varhaiskasvatuksessa. Katsa-us arhaiskasvatuksen väitöskirjoihin vuosilta 2006–2010. Oulu:

Uniprint, 124–137.

Koppinen, Marja-Leena; Lyytinen, Paula & Rausku-Puttonen, Helena 1989.

Lapsen kieli ja vuorovaikutustaidot. Rauma: Kirjayhtymä.

Korkeamäki, Riitta-Liisa 2011. Kieli ja vuorovaikutus oppimisympäristöissä. Te-oksessa Marja Nurmilaakso & Anna-Leena Välimäki (toim.) Lapsi ja kieli. Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 42–53.

Kovanen, Tuulia 2012. Eri kielitaustaiset lapset päivähoidossa. Lastentarhan-opettaja lapsen kielen kehityksen tukijana. Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Kasvatustieteen Pro Gradu

-tutkielma.

Lastentarhanopettajaliitto 2004. Lastentarhanopettajan ammattietiikka. Viitattu 19.12.2013.

http://www.lastentarha.fi/pls/portal/docs/PAGE/LTOL/01LTOL/00LT OL/06AMMATILLISETASIAT/AMMATTIETIIKKA/ETIIKKA.PDF.

Lepola, Janne & Hannula, Minna 2006. Huomio lasten taitoihin enne kouluikää.

Teoksessa Janne Lepola ja Minna Hannula (toim.) Kohti koulua.

Kielellisten, matemaattisten ja motivationaalisten valmiuksien kehi-tys. Turku: Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos, 9–22.

Lepola, Janne 2006. Kielellisten valmiuksien yhteys oppimismotivaation kehit-tymiseen 5–8-vuotiailla. Teoksessa Janne Lepola ja Minna Hannula (toim.) Kohti koulua. Kielellisten, matemaattisten ja motivationaalis-ten valmiuksien kehitys. Turku: Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos, 23–61.

Litja, Tiia & Oinonen, Marjo 2000. Mä en haluu! Leikki-ikäisen arjen pulmia.

Helsinki: Edita.

Loukusa, Soile; Paavola, Leila & Leivo, Matti 2011. Johdatus pragmatiikan pe-ruskäsitteisiin ja lasten pragmatiikan vaikeuksiin. Teoksessa Soile Loukusa & Leila Paavola (toim.) Lapset kieltä käyttämässä. Prag-maattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt. Jyväskylä: PS-kustannus, 11–21.

Lummelahti, Leena 1995. Lapsikeskeinen esiopetus. Hämeenlinna: Karisto.

Lyytinen, Paula 2003. Kielen kehityksen varhaisvaiheet. Teoksessa Tiina Siis-konen, Tuija Aro, Timo Ahonen & Ritva Ketonen (toim.) Joko se puhuu? Kielen kehityksen vaikeuden varhaislapsuudessa. Jyväsky-lä: PS-kustannus, 48–68.

Marttinen, Marja; Ahonen, Timo; Aro, Tuija & Siiskonen, Tiina 2011. Kielen kehi-tyksen erityisvaikeus. Teoksessa Timo Ahonen, Tiina Siiskonen &

Tuija Aro (toim.) Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Jyväskylä: PS-kustannus, 19–32.

Nousiainen, Tuula 2008. Children’s Involvement in the Design of Game-Based Leasrning Environments. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Nurmilaakso, Marja 2011. Pienen lapsen kielellinen tietoisuus osana kielen ke-hitystä. Teoksessa Marja Nurmilaakso & Anna-Leena Välimäki (toim.) Lapsi ja kieli. Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 31–41.

Onnismaa, Eeva-Leena & Valli, Siiri 2005. Lastentarhanopettaja - varhaiskasva-tuksen asiantuntija ja ammattilainen. Lastentarhanopettajaliiton esi-te. Viitattu 19.12.2013.

http://www.lastentarha.fi/pls/portal/docs/PAGE/LTOL/01LTOL/00LT OL/06JULKAISUT/ESITTEET/OSAAJAESITESUOMI.PDF.

Palojärvi, Anna 2004. Monikielisten lasten suomen kielen kehittyminen päiväko-din monikulttuurisessa pienryhmässä. Helsingin yliopisto. Puhetie-teiden laitos. Logopedian Pro gradu -tutkielma.

Päiväkoti Pertun varhaiskasvatussuunnitelma 2014.

Varhaiskasvatussuunnitelman päivityksessä oleva versio. Viitattu 23.1.2014.

Saarenpää, Hannamari 2009. Johdatus oppimispelien ja pelaamalla oppimisen maailmoihin. Viitattu 31.8.2013. http://pelitieto.net/oppimispelit-ja-hyotypelaaminen/

Scholastic.com i.a. The Benefits of Board Games. Viitattu 24.7.2013.

http://www.scholastic.com/parents/resources/article/creativity-play/benefits-board-games.

Sosiaaliportti i.a. Sosionomin (AMK) -tutkinto. Viitattu 23.1.2014.

http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/sosiaalialanamkverkosto/sosiaaliala_ammattikorkeakouluissa/so sionomi_amk_tutkinto/.

Suomisanakirja.fi i.a. Sivistyssanakirja Peli. Viitattu 14.11.2013.

http://www.suomisanakirja.fi/peli.

Suvanto, Anne & Mäkinen, Leena 2011. Lasten kerrontataitojen kehitys. Teok-sessa Soile Loukusa & Leila Paavola (toim.) Lapset kieltä käyttä-mässä. Pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt. Jyväskylä:

PS-kustannus, 63–82.

Tolonen, Kaisa 2002. Lapsen varhaisen kielen kehityksen tukeminen. Teokses-sa Aili Helenius, Kirsti Karila, Hilkka Munter, Pirkko Mäntynen & He-lena Siren-Tiusanen (toim.) Pienet päivähoidossa. Alle kolmivuoti-aiden lasten varhaiskasvatuksen perusteita. Helsinki: WSOY, 163–

178.

Treher, Elizabeth 2011. Learning with Board Games. Tools for learning and re-tention. Viitattu 24.7.2013.

http://www.thelearningkey.com/pdf/Board_Games_TLKWhitePaper _May16_2011.pdf

Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset 2002. Sosiaali- ja

terveysministeriön julkaisuja 2002:9. Helsinki. Viitattu 26.1.2014.

http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/varhais2/kasvatus.pdf.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005. Stakes, oppaita 56. Saarijärvi:

Gummerus. Viitattu 1.7.2013.

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77129/Varhaiskasvatus suunnitelmanperusteet.pdf?sequence=1.

Wikipedia i.a. a Peli. Viitattu 14.11.2013. http://fi.wikipedia.org/wiki/Peli.

Wikipedia i.a. b Hyötypeli. Viitattu 14.11.2013.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyötypeli.

Woolfson, Richard 2003. Pienten puhetta. Kielen kehitys eleistä sanoiksi. Hel-sinki: Otava.

Vuorela, Ville 2007. Pelintekijän käsikirja. Helsinki: BJT Finland.

Välimäki, Anna-Leena 2011. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

2003/2005. Teoksessa Marja Nurmilaakso & Anna-Leena Välimäki (toim.) Lapsi ja kieli. Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 13–21.

Yle 2013. Maahanmuutto tutuksi lautapelin kautta. Viitattu 25.6.2013.

http://yle.fi/uutiset/maahanmuutto_tutuksi_lautapelin_kautta/658235 2.