Alueen palvelutarjonta asukkaiden näkökulmasta

Negatiivisena vaikutuksena alueen palveluyrittäjien haastatteluissa nähtiin elinkeinoasiamiehen

”etääntyminen” hänen siirryttyään Seinäjoelle. Haastavaa elinkeinoasiamiehen ja koko elinkeinotoi-men näkökulmasta on yhteyden säilyttäminen Peräseinäjoen alueen paikalliseen pienyrityskenttään samalla, kun ”uuden elinkeinopolitiikan” asiakokonaisuudet ovat entistä laaja-alaisempia ja abstrak-tisempia.

”Se on nyt niin kaukana, kun se on Seinäjoella. Peräseinäjoella toimiessaan se oli mahta-vasti huomioitu. Siellä on kyllä nyt sama tyyppi, joka pitää puoliamme. Aika ei varmaan riitä niin hyvin enää kuin ennen. Aloittaessamme tuki oli tosi hyvää. Etäisyys vaikuttaa, kuten myös meidän aktiivisuus.”

”Ei voi moittia, että se olisi huonoa vieläkään. Jollakin lailla kun se on Seinäjoelle, niin puhutaan henkilöstä (…), joka on hyvä henkireikä aina jos tulee vaikeuksia tai pitää kysyä tähän liittyvää asiaa. Sitä ei enää tahdo saada niin helpolla kiinni ja ei voi enää mennä sinne sen huoneeseen sanomaan, että mulla on tällainen murhe ja voisitko aut-taa. Esimerkiksi paperitöissä. Mennyt kauemmaksi, mutta ongelma se ei tässä vaiheessa vielä ole. Sinne vaan pitää lähteä.

”Elinkeinoasiamiehen tavoittaminen on ollut helppoa. Tuttu mies.”

”… jos pitää yhteyksiä ottaa niin ainakin yhteydet äkkiä saadaan. Sieltä [elinkeinokes-kuksesta] saadaan tuki ja jos on muita ongelmia, niin kyllä Suomen yrittäjien ja EP:n yrittäjien kautta tukihommia saadaan järjestettyä ja asioita vietyä eteenpäin. Hyvät kon-taktiverkostot on kyllä. Neuvoja ja opastusta on saatavilla. Toiminta on mennyt eteen-päin omalla painollaan, mitään suurempia ongelmia ei ole ollut.”

”Mielestäni kaikki on toiminut, ei ole valittamista. Yritystoiminnan kannalta kaikki sys-teemit pelaavat kuten ennenkin on pelannut.”

Käsillä olevassa selvityksessä ei keskitytty varsinaisesti kunnallisiin palveluihin, muuta kuin siltä osin kuin ne liittyvät yrittäjyyden tukemiseen ja kehittämiseen. Näin ollen tässä yhteydessä kiinnitettiin huomiota siihen, miten yrittäjät suhtautuivat yritysten tukipalveluihin ja neuvontaan sekä miten maa-talousyrittäjät kokivat maatalousneuvonnan. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 32 % piti yritysten tu-kipalveluita ja neuvontaa erittäin tai melko hyvin hoidettuina ja 23 % erittäin tai melko huonosti hoidettuina. Huomionarvoista kuitenkin on se, että peräti 45 % kyselyyn vastanneista yrittäjistä ei osannut kommentoida asiaa tai heillä ei ollut kokemusta neuvontapalveluista. Maatalousyrittäjät sitä vastoin olivat hyvin tyytyväisiä tarjottuun neuvontaan, sillä peräti 91 % piti palveluita erittäin tai mel-ko hyvin hoidettuina.

4.3 Alueen palvelutarjonta asukkaiden näkökulmasta

Lähtötilakyselyn raportissa on käsitelty Peräseinäjoen alueen asukkaiden näkemyksiä kuntapalve-luiden tilasta ja siitä, miten kuntaliitos on heidän mielestään vaikuttanut palveluihin. Kokonaisuu-dessaan kuntapalvelut arvioitiin useimmin hyvin kuin huonosti hoidetuiksi. Arvioitaessa kunnallisten palveluiden tilaa kuntaliitoksen toteutumisen jälkeen, olivat Peräseinäjoen alueen asukkaat kaikkein tyytymättömimpiä julkiseen liikenteeseen. Myös katujen ja teiden hoito sai huomattavan paljon ne-gatiivisia arvioita, nimenomaan sivuteiden osalta. Katuvalojen saaminen Peräseinäjoen ja Seinäjoen

välille samoin kuin pyörätien lisärakentaminen nähtiin liitoksen myönteisinä puolina. (Zimmerbauer

& Kahila 2006, 30–31.)

Vaikutukset niin sosiaali- ja terveyspalveluihin, opetus- ja sivistyspalveluihin kuin neuvonta- ja tekni-siin palveluihinkin koettiin vastaajien mukaan kaiken kaikkiaan silti vähäisinä. Pikemminkin vastaajat olivat huolestuneita siitä, että tulisivatko kunnalliset palvelut heikkenemään tulevaisuudessa. (Zim-merbauer & Kahila 2006, 28–33.)

Samankaltainen huoli kunnallisten palveluiden heikentymisestä välittyi myös eläytymisaineistossa, jossa vastaajia pyydettiin eläytymään vuoden 2017 tilanteeseen. Huolet liittyivät lähinnä opetus- ja sivistyspalveluihin ja tarkalleen ottaen koulujen tulevaisuuteen. Vastaajat näkivät, että kyläkouluis-ta ainoaskyläkouluis-taan kirkonkylä ja Alaviikyläkouluis-tala olisivat tulevaisuudessa toiminnassa. Tällaisia tulevaisuuden-kuvia tukevia arvioita voidaan löytää esimerkiksi koulujen tulevaisuuden oppilasmääriä kuvaavista tilastoista. Perusopetuksen oppilasennusteen mukaan esimerkiksi Alaviitalan koulun oppilasmäärä laskee nykyisestä noin 50 oppilaasta 36:een vuoteen 2013 mennessä. Samoin Haapaluoman koulun oppilasmäärän on arvioitu laskevan 33:sta kahteenkymmeneen samana ajanjaksona. On kuitenkin huomioitava, että ennusteet perustuvat ainoastaan nykyisiin väestökirjanpidon tietoihin eikä niissä ole huomioitu muuttoliikkeen mahdollisia vaikutuksia. Esimerkiksi Alaviitalan koulu todennäköisesti hyötyy muuttoliikkeestä.

Toinen palveluihin liittyvä ja väestön ikääntymisestä aiheutuva kehityskulku, johon on syytä varautua, on vanhusten hoitopaikkojen määrän lisääntyminen. Palveluiden tuottamistavoista vastaajat esittivät arvioita, joiden mukaan yksityisten palveluntarjoajien rooli korostuu tulevaisuudessa.

[Vuonna 2017] ”Alueella on enää kaksi nykyistä ala-astetta; kirkonkylässä ja Alaviita-lassa. Kihniänkylän koulun lopettamisesta on puhuttu pitkään, mutta toistaiseksi koulu on toiminnassa lähinnä maantieteellisistä syistä (pitkät koulumatkat). Alaviitalan koulun oppilasmäärä on muuttoliikkeen vuoksi saatu pysymään ’siedettävänä’”

”Kyläkouluista ei ole valitettavasti enää kuin kirkonkylä ja Alaviitala ja Alaviitalan koulu-akin on jo laajennettu ja liikuntahalli jäänyt pieneksi.”

”Suunnitteilla on Koivukaaren laajennus joka on jo aikaa jäänyt pieneksi, onneksi pien-koteja on perustettu useampia.”

”Koulu- ja terveyspalvelut toimivat joko kaupungin toimesta tai esimerkiksi vanhusten hoidossa pitkälti myös erilaisten hoivapalveluyrittäjien ja hoivakotien muodossa. Kylä-koulujen lakkauttamisia ei enää tarvinnut tehdä sitten 2009.”

Kokonaisuudessaan entisen Peräseinäjoen alueen tilannetta kunnallisten palveluiden suhteen ei ole mielekästä tarkastella erillään ”kantakaupungin” tilanteesta, jossa jo nykyisellään kasvun seurauk-sena ollaan jouduttu venymään tiettyjen palveluiden (päiväkodit, koulut) suhteen. Näin ollen kasvun suuntaaminen Etelä-Seinäjoelle helpottaisi tilannetta.

Kauppojen kannattavuus on nykyisin paikallisen väestön ja Kalajärven alueen matkailijoiden varassa.

Ruokakaupan palvelut tulevat varmasti säilymään, mutta erikoiskaupan tarjonta harvenee entises-tään. Ongelmana on se, että yksi tietyn alan erikoisliike ei riitä vaan olisi oltava useita saman alan liikkeitä ennen kuin asiakas kokisi olevan aidosti tarjontaa. Kilpailua siis tarvitaan.

”Täällähän on kaksi–kolme kauppaa keskustassa ja sitten on sivukylillä omansa. Ruokaa löytyy aika hyvin. Valikoimaa löytyy. Sen perässä aika harva lähtee, mutta sitten

erikois-kaupat, urheilu ja kengät, niiden perässä ihmiset lähtevät Seinäjoen kaupunkikeskus-taan.”

”Tarvetta on molemmille kaupoille, kuitenkin on erityyppisiä kauppoja. Toinen on osuus-toimintaa ja toinen yritysosuus-toimintaa, aina sekin jo jakaa asiakkaita. Asiakkaat ovat myös sen verran viisaita, että tietävät, että pitää olla kaksi kauppaa. Molempia pitää käyttää, jos on vain yksi kauppa, niin on apteekin hinnatkin.”

Ihmisten ostokäyttäytymisestä ja sen mahdollisista muutoksista tulevaisuudessa todettiin, että kun-tarajat ja kuntakeskeisyys sekä toisaalta työssäkäynti ohjaavat vahvasti ihmisten päivittäistavaroiden hankkimista. Isompien kaupan keskittymien suuntaan ajaa se, että ihmisille aika on kriittinen tekijä.

Mitä enemmän saa palveluita yhden pisteen tai saman katon alta, sitä houkuttelevampi se on. Itäisen ohikulkutien rakentuminen ja asuinalueiden kasvu etelään päin aikaansaavat sen, että ohikulkutien liittymäalueen ympäristössä ostovoima kasvaa. Tämä luo kaupalle suurta kiinnostusta tulla alueelle.

Jo nykyiselläänkin olisi tarvetta saada lisättyä kaupallista tarjontaa Seinäjoen eteläisessä osassa.

”Kun kunnantalo hiljenee, niin tottahan se vie työntekijät Seinäjoelle ja helposti sitten käydään siellä kaupassa.”

Myös vuoden 2017 tilannetta kuvaavissa eläytymiskirjoituksissa vastaajat nostivat esiin erikoisliikkei-den harvenemisen, mutta muuten nähtiin, että palvelutarjonta säilyisi koko lailla nykyisellään.

”Kirkonkylän alueella on pari elintarvikekauppaa ja yksi tai kaksi rautakauppaa. Erikois-kaupat eivät menesty. Parturille ja hierojille yms. riittää työtä.”

”Ohikulkutien ja P-joen tien risteykseen on syntynyt uusi työpaikka-alue. Alueella on jotain palvelutoimintoja, joiden kehittyminen on kuitenkin jonkin verran kärsinyt Ren-gonharjun kentän läheisyyteen kehittyneistä, todella laajoista palvelutoiminnoista. Ris-teysalueelle on sen sijaan syntynyt toimiva ja monipuolinen työpaikka-alue.”

”Keskusta-alueen palveluyrittäjät menestyvät, kiitos Kalajärven ja keskustan alueen asu-tuksen laajentumisen.”

”Kirkonkylällä on säilynyt ne palvelut, mitkä kuntaliitoksen aikoihinkin oli.”

”Palvelut pelaavat yksityisen yritteliäisyyden voimin, vaikka alueen kasvu ei ole ollutkaan kiihkeää. Alueesta on kehittynyt tasapainoinen ja (työpaikkojenkin) ja palveluiden suh-teen omavarainen alue.”

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttaman Kaupungin läheisen maaseutuasumisen kehittä-minen: Esimerkkinä Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntaliitos -hankkeen yhteydessä lähetettiin kysely vuosina 2003 ja 2004 Seinäjoelta muihin Etelä-Pohjanmaan kuntiin muuttaneille (Heiskanen & Kahila 2006). Kyselyyn oli vastannut kymmenen entisen Peräseinäjoen alueelle muuttanutta henkilöä, jotka kommentoivat muun muassa alueen palvelutarjontaa. Kysyttäessä mitä palveluja alueelta puuttuu ja mitä asioita vastaaja parantaisi nykyisessä asuinympäristössä, nousi vastauksissa esiin kaupan palve-lut. Vastaajilla oli toive palveluiden paranemisesta, mutta pelko niiden vähenemisestä.

”Vaatekauppa ja sekatavarakauppa, työkkäri. Ylipäätään kaikki muut kuin ruokaostok-set pitää hoitaa Seinäjoella.”

”Kunnollinen julkinen liikenne työssäkäyviä palvelevin aikatauluin… Lähikauppaan laa-jempi valikoima.”

”Enemmän palveluja, iltaisin ei mitään. Kioskien yms. kauppojen valikoimat niukat.”