5.7 Ryhmätoiminta laajenee ympäristökuntiin
5.7.5 Alueen muut kunnat
Salpa-ryhmän ensimmäinen AA-palaveri pidettiin 24 alkoholistin voimalla lauantaina 19.4.1986. Suurin osa oli lahtelaisia kannustajia. Muiksi palaveripäi-viksi otettiin tiistai ja perjantai. Syksyllä liitettiin mukaan sunnuntai ja keskiviik-ko, joten ryhmällä oli nyt viisi palaveria viikossa. Myöhemmin päiviä vähitellen vähennettiin, jolloin palaveripäiviksi vakiintuivat tiistai ja sunnuntai. Lokakuus-sa 1986 järjestettiin ryhmässä avoin tiedotustilaisuus, josLokakuus-sa lehdistökin oli muka-na. Perustajajäsenten Maken ja Voiton lisäksi ryhmään liittyi Hollolassa ja Lah-dessakin asuvia jäseniä, joiden raittius oli alkanut Lahden ryhmissä. Tähän kymmenkunta jäsentä käsittävään perusjoukkoon kuuluivat mm. Eki ja Riitta, joista tuli ryhmän uskollisia palvelijoita ja Lahden alueen edustajia Suomen AA-Palveluun. Ensimmäinen Salpa-ryhmässä raittiutensa aloittanut oli Ilkka, pari viikkoa myöhemmin seurasivat Pentti II ja edelleen Carre ja Timo. Muiden ryh-mien jäsenet ovat käyneet yhteisen menestyksen turvaamiseksi tukemassa uutta ryhmää.622
Salpa-ryhmä pitää syntymäpäivänään 7.1.1986 pidettyä kunnantalon kabinet-tikokousta, vaikka avajaispalaveri pidettiin vasta 19.4.1986. Ryhmän kokoushuo-neen seinällä riippuu Voiton taiteilema taulu, jossa lukee: Tämä ryhmä on syntynyt tarpeesta 7.1.1986.
Vuoden 1995 lopussa ryhmän jäsenille oli kertynyt raittiita vuosia viiden vuo-den jaksoissa seuraavasti:
Taulukko 6. Hollolan Salpa-ryhmän jäsenten raittiit vuodet 1995. Lähde: Suomen AA-tiedotuksia 1986–1995.
Vuosijäsenistä naisia oli kolme. Pisimpään raittiuteen, 20 vuotta, oli yltänyt Erkki.
Tilaston lukujen perusteella Salpa-ryhmä oli niukasti Heinolan ryhmän jälkeen alueen toiseksi suurin Lahden ulkopuolisista ryhmistä.623
5.7.5 Alueen muut kunnat
Sysmän AA. Lahtelaiset pitivät tiedotustilaisuuden Sysmässä 1973, minkä tulok-sena Sysmän ensimmäinen AA-ryhmä alkoi kokoontua työväentalon yläkerrassa 1974. Se toimi lähes vuoden lähinnä kesämökkiläisten tukemana. Toinen yritys tehtiin 1978, sekin työväentalon yläkerrassa. Lähtökohdat olivat tällä kertaa pa-remmat, kun perustajajäsenet, Aksu ja Tauno, olivat sysmäläisiä. He saavuttivat
622 Salpa-ryhmän palaverikirja. Ryhmäluettelot 1986–1995. Hollolan Seutu 9.10.1986.
623 AA-Tiedotuksia 1995. Salpa-ryhmä muutti kesällä 2004 os. Hedelmätarhantie 9.
Salpa-ryhmän ensimmäinen AA-palaveri pidettiin 24 alkoholistin voimalla lauantaina 19.4.1986. Suurin osa oli lahtelaisia kannustajia. Muiksi palaveripäi-viksi otettiin tiistai ja perjantai. Syksyllä liitettiin mukaan sunnuntai ja keskiviik-ko, joten ryhmällä oli nyt viisi palaveria viikossa. Myöhemmin päiviä vähitellen vähennettiin, jolloin palaveripäiviksi vakiintuivat tiistai ja sunnuntai. Lokakuus-sa 1986 järjestettiin ryhmässä avoin tiedotustilaisuus, josLokakuus-sa lehdistökin oli muka-na. Perustajajäsenten Maken ja Voiton lisäksi ryhmään liittyi Hollolassa ja Lah-dessakin asuvia jäseniä, joiden raittius oli alkanut Lahden ryhmissä. Tähän kymmenkunta jäsentä käsittävään perusjoukkoon kuuluivat mm. Eki ja Riitta, joista tuli ryhmän uskollisia palvelijoita ja Lahden alueen edustajia Suomen AA-Palveluun. Ensimmäinen Salpa-ryhmässä raittiutensa aloittanut oli Ilkka, pari viikkoa myöhemmin seurasivat Pentti II ja edelleen Carre ja Timo. Muiden ryh-mien jäsenet ovat käyneet yhteisen menestyksen turvaamiseksi tukemassa uutta ryhmää.622
Salpa-ryhmä pitää syntymäpäivänään 7.1.1986 pidettyä kunnantalon kabinet-tikokousta, vaikka avajaispalaveri pidettiin vasta 19.4.1986. Ryhmän kokoushuo-neen seinällä riippuu Voiton taiteilema taulu, jossa lukee: Tämä ryhmä on syntynyt tarpeesta 7.1.1986.
Vuoden 1995 lopussa ryhmän jäsenille oli kertynyt raittiita vuosia viiden vuo-den jaksoissa seuraavasti:
Taulukko 6. Hollolan Salpa-ryhmän jäsenten raittiit vuodet 1995. Lähde: Suomen AA-tiedotuksia 1986–1995.
Raittiuden pituus (v) Jäseniä
1 - 5 5
6 - 10 12
11 - 15 6
16 - 20 2
Yhteensä yli 1v 25
Vuosijäsenistä naisia oli kolme. Pisimpään raittiuteen, 20 vuotta, oli yltänyt Erkki.
Tilaston lukujen perusteella Salpa-ryhmä oli niukasti Heinolan ryhmän jälkeen alueen toiseksi suurin Lahden ulkopuolisista ryhmistä.623
5.7.5 Alueen muut kunnat
Sysmän AA. Lahtelaiset pitivät tiedotustilaisuuden Sysmässä 1973, minkä tulok-sena Sysmän ensimmäinen AA-ryhmä alkoi kokoontua työväentalon yläkerrassa 1974. Se toimi lähes vuoden lähinnä kesämökkiläisten tukemana. Toinen yritys tehtiin 1978, sekin työväentalon yläkerrassa. Lähtökohdat olivat tällä kertaa pa-remmat, kun perustajajäsenet, Aksu ja Tauno, olivat sysmäläisiä. He saavuttivat
622 Salpa-ryhmän palaverikirja. Ryhmäluettelot 1986–1995. Hollolan Seutu 9.10.1986.
623 AA-Tiedotuksia 1995. Salpa-ryhmä muutti kesällä 2004 os. Hedelmätarhantie 9.
kumpikin yli vuoden raittiuden, ennen kuin ryhmä hajosi siihen, että Tauno muutti Helsinkiin, eikä uusia jäseniä saatu. Aksu oli omin voimin ”kanttiraittii-na” yli kolme vuotta, ennen kuin otti vapauttavan ryypyn. Pysyvä AA-toiminta alkoi Sysmässä avajaispalaverilla 9.11.1985. Puuhamies oli Pornaisista paikka-kunnalle muuttanut Nikke, joka oli saanut Porvoon AA:ssa yli kaksi vuotta rait-tiutta, mutta retkahtanut ja oli nyt puuhaamassa ryhmää Sysmään. Pysyvyys oli kuitenkin kovalla koetuksella. On kyseenalaista, olisiko ryhmä selvinnyt alku-vaiheessa ilman lahtelaisten tukea. Edellä mainittu Aksu tuli mukaan 1986 ja seu-raavana vuonna Ave, Risto, Väinö ja Masa. Nyt oli omia jäseniä jo kuusi, mutta tiukassa on ollut sysmäläisten raittius. Onneksi kaikki eivät ole olleet yhtä aikaa kentällä, joten ryhmän jatkuvuus on saatu turvattua. Ave muutti myöhemmin Sri Lankaan ja perusti siellä vireästi toimivan Paratiisi- ryhmän.624
Asikkalan AA. Lahtelaiset ovat pitäneet kuntakeskus Vääksyssä AA:n tiedotusti-laisuuksia 1970-luvun alusta lähtien. AA-ryhmää ei ole kuitenkaan saatu aikaan, koska asia ei tuntunut paikallisia alkoholisteja juurikaan kiinnostavan. Silti joku-nen harva asikkalalaijoku-nen kävi kokouksissa Lahdessa, mutta omaa ryhmää ei roh-jettu käynnistää. Tässä tilanteessa lahtelaiset tulivat apuun. Eki ja Poku homma-sivat kokouspaikan Kalmarintie 10:ssä sijaitsevasta seurakuntakeskuksesta. En-simmäinen palaveri pidettiin 14 alkoholistin läsnä ollessa 13.11.1989, ja siitä jat-kettiin kerran viikossa maanantaisin. Eki lupasi hoitaa vetovuoron kevääseen asti, minkä jälkeen paikalliset ottaisivat vetovastuun. Näin kävikin. Lahtelaiset järjestivät asian varmistamiseksi ja innostuksen lisäämiseksi tiedotustilaisuuden Vääksyssä tammikuussa 1990. Noin kahden vuoden kuluttua ryhmän toimintaan tuli kävijöiden puutteen vuoksi tauko, kun 99 palaveria oli pidetty. Vääksyn AA-ryhmä käynnistyi uudelleen samassa paikassa 7.5.1993 ja on sen jälkeen toiminut säännöllisesti. Omia jäseniä on ollut ajankohdasta riippuen kymmenen molem-min puolin.625
Padasjoen AA. Huomioimatta lyhyttä kokeilua 1970-luvulla AA-toiminta alkoi Padasjoella helmikuussa 1992. Siitä tulikin pysyvä käytäntö. Paikkakunnalla asu-va Antero-niminen alkoholisti hakeutui Lahden Pitkämäen kuntoutusyksikön katkaisuhoitoon lokakuussa 1988 ja heti perään neljäksi viikoksi Kalliolan kun-toutusklinikalle Pellakseen. Sen jälkeen Antero sortui uudelleen juomaan, mutta halusi raitistua menemällä muutamaksi viikoksi Kuhmoisten kuntoutusklinikal-le. Hän oli saanut laitosten AA-ryhmissä kipinän ja rupesi käymään palavereissa Lahden ryhmissä. Anteroa kannustettiin perustamaan Padasjoelle AA-ryhmä, ja hän tekikin sen yhdessä vaimonsa Paulan kanssa. Alku oli hankalaa, sillä Antero
624 Suomen AA-tiedotuksia nro 1 tammikuu 1975 ja nro 12 joulukuu 1985. Suomen AA-Palvelun pöytäkirja 18.1.1975. SAAKA. Ryhmäluettelot 1985–1995. Aven julkaisematon kirjoitus Sysmän AA-ryhmästä 27.9.1987.
Haastattelu: Aksu 4.1.1988.
625 Vääksyn ryhmän palaverikirja. Ryhmäluettelot 1990–1995. Päijät-Häme 12.1.1990.
ratkesi vielä kerran juomaan, mutta otti viimeisen ryyppynsä elokuussa 1992. Sen jälkeen hän on ollut koko ajan ryhmän yhteyshenkilö ja vetäjä. Ryhmään on alus-ta lähtien ja vuosien mitalus-taan liittynyt kymmenkunalus-ta paikkakunnan omaa jäsentä.
Lisäksi etenkin lahtelaiset vierailijat ovat tavanomaisia, joten toiminta on vakiin-tunut hyvin. Aluksi kerran ja pian kaksi kertaa viikossa järjestetyt AA-palaverit on pidetty ensin paloasemalla, sitten seurakuntatalolla, uudelleen paloasemalla ja viimeksi terveyskeskuksessa.626
Hartolan AA. Kalevi-niminen alkoholisti oli saanut raittiutta ja AA-tietoutta Har-jula-ryhmässä Lahdessa. Hän käynnisti Hartolan ensimmäisen AA-ryhmän, joka toimi lahtelaisten vierailijoiden tuella seurakuntatalossa vuosina 1970–1971. Seu-raavan kerran AA-ryhmä aloitti Hartolassa 1978, kun Harjula-ryhmän Ville muutti kotikonnuilleen ja sai ryhmätoverikseen toisen alkoholistin Paavon. Ville muutti takaisin Lahteen 1981, mistä johtuen ryhmä sammui seuraavana vuonna.
Kolmannen kerran Hartolan AA-ryhmä alkoi toimia 1992, nyt omin voimin. Kä-vijöitä on ollut vähän, mutta toiminta jatkuvaa.627
Kärkölän AA. Lahden AA-ryhmät järjestivät tiedotustilaisuuksia Kärkölän Järve-lässä jo 1970-luvulla. Edelleen lahtelaiset pitivät vastaavan tilaisuuden JärveJärve-lässä helmikuussa 1986. Kunta oli vahvasti mukana antamalla kunnantalon valtuusto-salin käyttöön tiedotustilaisuutta varten ja ostamalla AA-kirjallisuutta. Järvelän AA-ryhmä alkoi kokoontua vuoden 1987 alkupuolella. Toiminta on ollut hyvin pienimuotoista, mm. kesäisin on pidetty ovet kiinni. Myöhemmin Järvelän ryhmä irtautui Lahden AA-alueesta ja liittyi Etelä-Suomen alueeseen.628
Artjärven AA. Vuosina 1987–1991 AA-ryhmä kokoontui Artjärven hoitokodin tiloissa, missä lahtelaisetkin vierailivat. Vuonna 1992 Artjärven AA-ryhmä alkoi kokoontua Osuuspankin kerhohuoneessa Pentin vetämänä. Toiminta on ollut hiljaista ja lopahti 1995.629
Myrskylän AA. Muutamat paikkakuntalaiset, mm. Mika, hakivat Lahdesta AA-oppia ja uskalsivat perustaa AA-ryhmän Myrskylään. Ensimmäinen palaveri pi-dettiin 2. joulukuuta 1992. Ryhmä liittyi Lahden AA-alueeseen. Toiminta on kui-tenkin jäänyt melko vähäiseksi.630
626 Ryhmäluettelot 1992–1995. Haastattelu: Antero 30.6.2008.
627 Ryhmäluettelot 1970–1971, 1978–1982 ja 1992–1995. AA 30 vuotta Lahden alueelle 1958–1988. 1988, 39.
628 Suomen AA-Palvelun pöytäkirja 30.8.1975. SAAKA. Ryhmäluettelot 1989–1995. Lahden AA-alueen aluepalvelun kokouksen pöytäkirja 9.3.1986, 10 §. Nka. Hämeenkulma 18.2.1986.
629 Ryhmäluettelot 1987–1995. 630 Ryhmäluettelot 1992–1995.
ratkesi vielä kerran juomaan, mutta otti viimeisen ryyppynsä elokuussa 1992. Sen jälkeen hän on ollut koko ajan ryhmän yhteyshenkilö ja vetäjä. Ryhmään on alus-ta lähtien ja vuosien mitalus-taan liittynyt kymmenkunalus-ta paikkakunnan omaa jäsentä.
Lisäksi etenkin lahtelaiset vierailijat ovat tavanomaisia, joten toiminta on vakiin-tunut hyvin. Aluksi kerran ja pian kaksi kertaa viikossa järjestetyt AA-palaverit on pidetty ensin paloasemalla, sitten seurakuntatalolla, uudelleen paloasemalla ja viimeksi terveyskeskuksessa.626
Hartolan AA. Kalevi-niminen alkoholisti oli saanut raittiutta ja AA-tietoutta Har-jula-ryhmässä Lahdessa. Hän käynnisti Hartolan ensimmäisen AA-ryhmän, joka toimi lahtelaisten vierailijoiden tuella seurakuntatalossa vuosina 1970–1971. Seu-raavan kerran AA-ryhmä aloitti Hartolassa 1978, kun Harjula-ryhmän Ville muutti kotikonnuilleen ja sai ryhmätoverikseen toisen alkoholistin Paavon. Ville muutti takaisin Lahteen 1981, mistä johtuen ryhmä sammui seuraavana vuonna.
Kolmannen kerran Hartolan AA-ryhmä alkoi toimia 1992, nyt omin voimin. Kä-vijöitä on ollut vähän, mutta toiminta jatkuvaa.627
Kärkölän AA. Lahden AA-ryhmät järjestivät tiedotustilaisuuksia Kärkölän Järve-lässä jo 1970-luvulla. Edelleen lahtelaiset pitivät vastaavan tilaisuuden JärveJärve-lässä helmikuussa 1986. Kunta oli vahvasti mukana antamalla kunnantalon valtuusto-salin käyttöön tiedotustilaisuutta varten ja ostamalla AA-kirjallisuutta. Järvelän AA-ryhmä alkoi kokoontua vuoden 1987 alkupuolella. Toiminta on ollut hyvin pienimuotoista, mm. kesäisin on pidetty ovet kiinni. Myöhemmin Järvelän ryhmä irtautui Lahden AA-alueesta ja liittyi Etelä-Suomen alueeseen.628
Artjärven AA. Vuosina 1987–1991 AA-ryhmä kokoontui Artjärven hoitokodin tiloissa, missä lahtelaisetkin vierailivat. Vuonna 1992 Artjärven AA-ryhmä alkoi kokoontua Osuuspankin kerhohuoneessa Pentin vetämänä. Toiminta on ollut hiljaista ja lopahti 1995.629
Myrskylän AA. Muutamat paikkakuntalaiset, mm. Mika, hakivat Lahdesta AA-oppia ja uskalsivat perustaa AA-ryhmän Myrskylään. Ensimmäinen palaveri pi-dettiin 2. joulukuuta 1992. Ryhmä liittyi Lahden AA-alueeseen. Toiminta on kui-tenkin jäänyt melko vähäiseksi.630
626 Ryhmäluettelot 1992–1995. Haastattelu: Antero 30.6.2008.
627 Ryhmäluettelot 1970–1971, 1978–1982 ja 1992–1995. AA 30 vuotta Lahden alueelle 1958–1988. 1988, 39.
628 Suomen AA-Palvelun pöytäkirja 30.8.1975. SAAKA. Ryhmäluettelot 1989–1995. Lahden AA-alueen aluepalvelun kokouksen pöytäkirja 9.3.1986, 10 §. Nka. Hämeenkulma 18.2.1986.
629 Ryhmäluettelot 1987–1995.
630 Ryhmäluettelot 1992–1995.
Hämeenkosken AA (v:een 1995 Koski Hl.). Lahden Harjula-ryhmän Kake käyn-nisti Kosken AA-ryhmän vuonna 1974 osoitteessa Koivukuja 7. Kävijöinä olivat lähinnä lahtelaiset vierailijat. Omia jäseniä ei saatu, joten ryhmän toiminta loppui lyhyeen. Vasta uudella vuosituhannella Hämeenkoskella alkoi kestävä AA-toiminta.631
Lammin AA. Paikkakunnalla on toiminut 1960-luvulta lähtien laitosryhmä, ny-kyiseltä nimeltään Mainiemen kuntoutuskeskuksen AA-ryhmä. Lahden AA:laiset ovat ottaneet Lammin laitosryhmän vetovastuun alusta lähtien. Laitok-sessa on vuosien mittaan hoidettu suurta joukkoa lahtelaisia alkoholiongelmaisia, joista monet ovat laitosryhmän kautta hakeutuneet Lahden AA-ryhmiin.632
5.8 KOKOAVIA NÄKEMYKSIÄ
Kaikkien kuvattujen AA-ryhmien synnyssä on yhteinen piirre. On tarvittu yksi tai useampi aktiivinen toimija, joilla on ollut aikaisempaa AA-kokemusta. Myös muuttoliikkeellä on ollut vaikutusta. Esimerkiksi Lahden vanhimman toimivan AA-ryhmä Harjulan perusti Helsingistä Lahden A-klinikan johtajaksi tullut Urho Rinteelä, AA-nimeltään Pumppu. Tärkeää on lisäksi ollut yhteiskunnallinen suh-tautuminen AA-toimintaan ja siihen liittyvänä ulkopuolisten henkilöiden vaiku-tus. Lahdessa tällainen AA:n ystävä oli Ensio Partanen, joka järjesti johtamastaan Harjulan kansalaisopistosta kokoontumistilat Harjulan AA-ryhmälle. Harjula-opiston yhteiskunnallisten aineiden ryhmässä AA-toiminta oli opinto-oppaassa vuoteen 1980 asti alkoholi- ja raittiuskysymyksiä AA-periaatteen mukaisesti kä-sittelevänä opinto- ja raittiuskasvatuksen piirinä.
Tässä luvussa kuvatuista Lahdessa perustetuista 15 AA-ryhmästä toimintansa on lopettanut yhdeksän ryhmää. Miksi suurin osa on sammunut? Tärkein tekijä ryhmän jatkuvuudelle on uusien jäsenten saaminen. AA:n viidennen perinteen mukaan ryhmän päätarkoitus on sanoman saattaminen vielä kärsiville alkoholis-teille. Kun tämä tehtävä laiminlyödään, on seurauksena ajan mittaan väistämättä ryhmän sammuminen. Useat vanhemmat jäsenet vetäytyvät hiljalleen pois toi-minnasta käymällä kokouksissa yhä harvemmin. Näin on Lahdessa moni ryhmä joutunut lopettamaan toimintansa. Lisäksi joitakin ryhmiä perustettiin liian ke-vein perustein vain yhden tai kahden jäsenen toimesta. Kun nämä perustajat vaihtoivat paikkakuntaa tai retkahtivat juomaan, loppui ryhmän toiminta. Lah-den vanhimmat pitkään toimineet AA-ryhmät ovat jo alun perin rakentaneet toimintansa useamman jäsenen vastuulle.
631 Ryhmäluettelot 1974, 2005–2008. Hämeenkosken ryhmän palaverikirja (ryhmä aloitti 25.5.2005 Pappilan-tie 4:ssä, siirtyi 1.1.2006 AsikkalanPappilan-tie 1:een Seuralaan ja on toiminut pitkälti omien jäsenten Eki F:n ja Ekin varassa sekä Lahden Anttilanmäen Olli-Anteron ja Urhon tukemina).
632 Ryhmäluettelot 1965–1995.
Ryhmä koostuu yksilöistä, joten on kysyttävä, millaisia jäseniä AA-ryhmä tar-vitsee pysyäkseen toiminnassa. Pelkkä kokouksissa käyminen ei riitä, tarvitaan sellaisia toimijoita eli palvelijoita, jotka mahdollistavat kokousten järjestämisen.
On ollut ryhmiä, joiden toiminta loppui vetäjien puutteeseen, vaikka kävijöitä olisi riittänyt. Palvelutoiminta on siis avainasemassa AA-ryhmän pysyvyydelle.
Kansainvälinen AA-tutkimus osoittaa, että monipuolinen aktiivisuus parantaa paitsi henkilökohtaista toipumista myös ryhmän vahvuutta (liite 6.7, 6.8, 6.17).
Klaus Mäkelän mukaan henkilöristiriidat johtavat usein ryhmien hajoamiseen, mutta tämä ei uhkaa organisaatiota kokonaisuutena, koska AA kasvaa jakautu-malla. Lahdessa ei yksikään ryhmä ole sammunut henkilöristiriitojen vuoksi, eikä kasvu ole tapahtunut jakautumalla, koska isot ryhmät ovat jatkuvasti kasvaneet, eikä pienille ole löytynyt elintilaa.
Ryhmä koostuu yksilöistä, joten on kysyttävä, millaisia jäseniä AA-ryhmä tar-vitsee pysyäkseen toiminnassa. Pelkkä kokouksissa käyminen ei riitä, tarvitaan sellaisia toimijoita eli palvelijoita, jotka mahdollistavat kokousten järjestämisen.
On ollut ryhmiä, joiden toiminta loppui vetäjien puutteeseen, vaikka kävijöitä olisi riittänyt. Palvelutoiminta on siis avainasemassa AA-ryhmän pysyvyydelle.
Kansainvälinen AA-tutkimus osoittaa, että monipuolinen aktiivisuus parantaa paitsi henkilökohtaista toipumista myös ryhmän vahvuutta (liite 6.7, 6.8, 6.17).
Klaus Mäkelän mukaan henkilöristiriidat johtavat usein ryhmien hajoamiseen, mutta tämä ei uhkaa organisaatiota kokonaisuutena, koska AA kasvaa jakautu-malla. Lahdessa ei yksikään ryhmä ole sammunut henkilöristiriitojen vuoksi, eikä kasvu ole tapahtunut jakautumalla, koska isot ryhmät ovat jatkuvasti kasvaneet, eikä pienille ole löytynyt elintilaa.