Alaikäisyysedellytys ja käsittelyajat

Ulkomaalaislain 38.1 §:n (549/2010) mukaisesti oleskeluluvan myöntäminen perhesiteen pe-rusteella alaikäiselle ja naimattomalle hakijalle tai alaikäisen perheenkokoajan perheenjäse-nelle edellyttää, että lapsi on alaikäinen sinä päivänä, jolloin oleskelulupahakemus ratkaistaan.

Aikaisemmin perheenkokoajan tarvitsi olla alaikäinen hakemuksen jättöpäivänä, eikä täysi-ikäiseksi tulemisella perheenyhdistämisprosessin aikana ollut merkitystä. Lakimuutosta perus-teltiin muun muassa siten, ettei perheenyhdistäminen perustunut aina todelliseen tarpeeseen yhdistää huollossaoleva lapsi vanhempiinsa, kun lapsi saattoi ratkaisuhetkellä olla jo ikäinen. Lain esitöissä viitattiin myös siihen, ettei lapsen etu velvoita suojaamaan täysi-ikäisen suhdetta vanhempaansa.²⁹⁹

Suomen perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitel-lyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomiois-tuimessa tai muussa viranomaisessa. Hallintolain 23 §:n 1 momentin mukaan asia on käsitel-tävä ilman aiheetonta viivytystä hallintoviranomaisessa. Lapsen osalta ulkomaalaislain 6 §:n 3 momentissa on säädetty, että alaikäistä lasta koskevat asiat on käsiteltävä kiireellisesti. Lisäksi lapsen oikeuksien sopimuksen 10(1) artiklan mukaan lapsen tai hänen vanhempiensa perheen jälleenyhdistämistä koskevat hakemukset on käsiteltävä muun muassa kiireellisesti.

Ulkomaalaislain 69 a §:n (1338/2011) mukaisesti perhesiteen perusteella tehty oleskelulupa-hakemus tulee käsitellä mahdollisimman pian, ja päätös on annettava hakijalle tiedoksi vii-meistään yhdeksän kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Tämä säädetty määräaika kattaa siten sekä hakemuksen käsittelyn että tiedoksiannon. Luparatkaisu on siis tehtävä niin

298 HE 50/1998 vp, s. 25; HE 28/2003 vp, s. 139.

299 UNICEF Suomi 2011, s. 112; HE 240/2009 vp, s. 13, 24.

hyvissä ajoin, että myös tiedoksianto on mahdollista hoitaa määräajan kuluessa. Yhdeksän kuukauden maksimikäsittelyaika perustuu perheenyhdistämisdirektiiviin. Määräaikaa voidaan kuitenkin jatkaa poikkeuksellisissa olosuhteissa, jos asian selvittäminen sitä vaatii. Tällainen voi esimerkiksi tulla kyseeseen, kun käsillä on poikkeuksellisen vaikea tapaus tai ulkomailla tapahtuva suullinen kuuleminen vaatii poikkeuksellisen pitkää aikaa taikka lisäselvitysten tai lausuntojen hankkimista.³⁰⁰

Maahanmuuttovirasto pyrkii asettamaan etusijalle alaikäisten hakemukset, mutta käsittely on tästä huolimatta hidasta.³⁰¹ Eduskunnan oikeusasiamies on antanut Maahanmuuttovirastolle useita huomautuksia pitkistä käsittelyajoista.³⁰² Varmuuden vuoksi sekä hakijalla että per-heenkokoajalla olisi hyvä olla vähintään 9 kuukautta aikaa täysi-ikäistymiseen hakemuksen jättämisajankohdasta.³⁰³

Perheenjäsenet voivat hakea perheenyhdistämistä vasta sen jälkeen, kun perheenkokoaja on saanut oleskelulupansa. Ensin siis perheenkokoajan tulee hakea omaa oleskelulupaa ja se tu-lee hänelle myöntää. Tämän jälkeen on mahdollista laittaa vireille perheenyhdistämishake-mus, jonka käsittely Maahanmuuttovirastossa vie oman aikansa. Ennalta tiedossa olematto-mana päivänä Maahanmuuttovirasto lopulta antaa päätöksensä perheenyhdistämisestä. Tämän koko ajanjakson jälkeen lapsen tulee siis edelleen olla alaikäinen ja naimaton, jotta ulkomaa-laislain mukainen alaikäisyysedellytys täyttyy. Alaikäisyyttä edellytetään ajanjaksolta, joka ei edes ole asianosaisille ennalta tiedossa. Lisäksi mahdollinen muutoksenhaku, lapsen oikeus-turvan toteutumista edellyttävät edustajan määrääminen sekä pyrkimykset selvittää lapsen ikä, henkilöllisyys ja lapsen vanhempien olinpaikka voivat vielä entisestään pitkittää kokonaiskä-sittelyaikaa.³⁰⁴ Kun hakijan tai perheenkokoajan asemassa oleva lapsi ehtii täyttää 18 vuotta, muuttuvat myös perheenyhdistämisen mahdollisuudet. Mahdollisuus hylätä oleskelulupa vain täysi-ikäiseksi tulemisen perusteella on oikeusturvan kannalta ongelmallista.³⁰⁵

Ulkomaalaislain 38.2 §:ssä (549/2010) säädetään poikkeus alaikäisyysedellytykseen. Mikäli alaikäinen ennättää täyttää 18 vuotta käsittelyn aikana, ei oleskelulupaa voida täysi-ikäistymisen perusteella evätä, jos hakemuksen käsittely on merkittävästi viivästynyt hakijasta tai perheenkokoajasta riippumattomasta syystä ja tämä on myötävaikuttanut asian

300 HE 198/2005 vp, s. 10, 17.

301 UNICEF Suomi 2011, s. 112.

302 Ks. esim. EOA Dnro 4081/4/15 (24.3.2016); EOA Dnro 485/4/15 (31.8.2015); AOA Dnro 1588/4/11 (10.5.2012); AOA Dnro 655/4/11 (2.4.2012); AOA Dnro 432/4/10 (20.4.2010) ja AOA Dnro 3133/4/01 (24.3.2003).

303 Palander 2018, s. 368.

304 HE 28/2003 vp, s. 10; UNICEF Suomi 2011, s. 112.

305 Aer 2016, s. 146.

seen. Mikäli hakemus tulisi hylätä sen vuoksi, että lapsi on täysi-ikäistynyt asian käsittelyn aikana, on arvioitava, onko hakemuksen käsittelyssä tapahtunut edellä mainittu viivästys.³⁰⁶

Tapauksessa KHO 2015:26 perheenkokoajana toiminut lapsi oli tullut täysi-ikäiseksi ennen kuin hänen vanhempiensa ja sisaruksiensa oleskelulupahakemukset oli ratkaistu. Lopputuloksen kannalta ratkaisevaa oli oleskelulupahakemuksen ratkaisuhetken tilanne. Maahanmuuttoviraston mukaan perheenkokoajan alaikäisyysedellytys ei täyttynyt, koska hän oli tullut täysi-ikäiseksi noin kahdeksan kuukautta hakemusten vireilletulon jälkeen ja näin ollen alle yhdeksän kuukau-den kuluessa hakemusten jättämisestä. Korkein hallinto-oikeus palautti asian Maahanmuuttovi-rastolle uudelleen käsiteltäväksi, koska Maahanmuuttovirasto oli perustellut hakemukset hyl-käävää päätöstään perheenkokoajan täysi-ikäiseksi tulemisella ilman ulkomaalaislain 38 §:n 2 momentissa tarkoitettua arviota.

Korkein hallinto-oikeus on oikeuskäytännössään todennut, ettei ulkomaalaislain 38 §:n 2 momentin soveltaminen edellytä, että oleskelulupahakemusten käsittelyn viivästymisen olisi johduttava juuri Maahanmuuttoviraston omasta toiminnasta.

Tapauksessa KHO 2016:79 oleskelulupahakemusten vireillepano oli viivästynyt erityisesti Suomen edustuston ruuhkatilanteen vuoksi. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan lupaviran-omaisena Maahanmuuttoviraston oli katsottava olevan vastuussa siitä, että oleskelulupa-asia oli mahdollista saattaa vireille kohtuullisessa ajassa.³⁰⁷ Oleskelulupahakemukset olivat myös olleet vireillä Maahanmuuttovirastossa yli seitsemän kuukautta ilman toimenpiteitä, vaikka hakijat olivat tuolloin alaikäisiä lapsia, joita koskevat asiat on käsiteltävä kiireellisesti.³⁰⁸ Merkityksel-listä oli korkeimman hallinto-oikeuden mukaan juuri se, että käsittely oli merkittävästi viivästy-nyt hakijasta tai perheenkokoajasta riippumattomasta syystä. Kysymyksessä ei ollut poikkeuk-sellisen vaikea perheenyhdistämisasia, joka olisi voinut selittää viivästystä. Hakijat ja perheen-kokoaja eivät myöskään olleet laiminlyöneet velvollisuuttaan myötävaikuttaa asiansa selvittä-miseen. Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei hakemuksia voitu evätä hakijoiden täysi-ikäistymisen vuoksi, ja hakijoiden oleskelulupahakemusten käsittelyaikaan oli luettava mukaan aika, jona hakijat eivät olleet pystyneet saattamaan asiaansa vireille.

306 Juvonen 2012, s. 133–134; Aer 2016, s. 146.

307 Asiassa tosiasiallisesti viivästystä vireillepanossa aiheutti myös 1.1.2012 voimaan tullut ulkomaalaislain muu-tos, jonka jälkeen ei perheenkokoajalla ollut enää itsenäistä vireillepano-oikeutta perhesiteen perusteella haetta-vaa oleskelulupaa koskevassa asiassa. Lainmuutoksen jälkeen on hakijoiden tullut panna oleskelulupa-asiansa vireille henkilökohtaisesti ulkomailla jättämällä hakemukset Suomen edustustolle.

308 KHO viittasi perusteluissaan myös perustuslain 21 §:n 1 momentin ja hallintolain 23 §:n 1 momentin vaati-muksiin käsittelystä ilman aiheetonta viivytystä.