Ajatteluvirheet ja -riskit

Opettajan sekä muunkin kouluorganisaation ajattelun vaikutusta opetuksen työturvallisuuteen voidaan tarkastella ihmisen ajatteluprosessin tutkimuksen näkökulmasta. Saariluoma (2003, 9) tarkastelee työelämän ajatteluvirheiden ja ajatteluriskien takana olevia tekijöitä. Saariluoman esimerkit liittyvät eri ammattialoihin, lähinnä yritysmaailmaan. Ajattelumallit selittävät kuitenkin ihmisen ajattelua kaikilla työelämän alueilla ja soveltuvat myös opettajan työhön. Virheellisen ajattelun takia voidaan epäonnistua saavuttamaan jokin tavoite, johon tietyn toiminnan on ajateltu johtavan. Ajatteluvirheet voivat siis johtaa siihen, että toiminnan saavutettu tavoite on alkuperäis-tä oletusta selvästi huonompi. Myös Normanin (1991, 165) mukaan useimmat virheet johtuvat epämääräisestä ajattelutavasta. Ajatteluvirheitä tarkastelemalla voidaan löytää tekijöitä, jotka joh-tavat virheelliseen ajatteluun. Nämä tekijät ovat ajatteluriskejä. Kun tiedetään, mitkä asiat kasvat-tavat todennäköisyyttä ajatella virheellisesti, voidaan eliminoida näitä ajatteluriskitekijöitä ja näin torjua ajatteluvirheitä. (Saariluoma 2003, 9–11.)

Ihmisen taloudellinen toiminta ja ihmismielen osa työtoiminnassa on tieteellisessä tutki-muksessa yhdistetty toisiinsa harvoin (Saariluoma 2003, 5). Työelämän ajatteluriskitutkimus on siis melko uutta. Ajatteluriskien torjunnassa on tärkeintä osata määritellä, millaisissa olosuhteissa riskit ilmaantuvat ja mitkä tekijät niitä aiheuttavat. Tulosten yleistämiseen yksittäisten tapausten perusteella tarvitaan tieteellistä selittämistä. Ajatteluprosessientutkimus kuuluu psykologian ja laajemmasti kongnitiotieteen alaan. Näillä tieteenaloilla on tutkittu ajatteluprosesseja jo pitkään, joten ne tarjoavat suhteellisen luotettavan tieteellisen tradition, jonka varaan ajatteluriskien tar-kastelu on rakennettu. (Saariluoma 2003, 18–20.)

Saariluoma perustaa ajatteluriskien analyysin ja ehkäisyn tätä tarkoitusta varten kehitetylle selityskehyksen käsitteelle. Selityskehys on yhtenäisistä psykologisista tai organisatorisista seli-tysperusteista lähtevä selittämistapa. Kehys määritellään virheellisen käsityksen aiheuttaneen te-kijän pohjalta. Se sisältää ongelman kannalta merkityksellistä tutkimustietoa, johon riskin ehkäi-sy voidaan perustaa. Saariluoma esittää viisi selityskehysten tyyppiä, jotka selittävät ajatteluriske-jä. Tyypit ovat ihmisen rajallinen tiedonkäsittelykapasiteetti, tunneprosessit, mielen sisällöt

miel-tämisen ja ajattelun aikana, persoonallisuus sekä organisatoriset tekijät. (Saariluoma 2003, 21–

22.)

Selityskehysten avulla on helpompi eritellä virheen mahdollisia aiheuttajia ja näin löytää riskitekijät ja eliminoida ne. ”Selityskehykset jakavat virheet tyyppeihin yksinkertaistaen muuten monimutkaista käsitemaailmaa” (Saariluoma 2003, 158). Ihmisen ajatteluun liittyvät ongelmat ovat hyvin yksilöllisiä. Niitä on käsiteltävä tarkasti ja tapauskohtaisesti eikä voida yksiselitteisesti olettaa, että kaikki mahdolliset ajatteluvirheet löytyvät suoraan näistä selityskehyksistä. Virhei-den taustalla voi olla monimutkaisia toimintaketjuja, joitten analysointi ei ole yksinkertaista.

Myös Norman (1991, 165–166) muistuttaa ihmisen psyykkisen toiminnan monimutkaisuudesta ja ajattelutoiminnan tulkinnan moniselitteisyydestä. Saariluoman selityskehykset antavat kuitenkin perusinformaatiota ajatteluvirheistä. Kun virheen syyt on löydetty, niiden avulla voidaan etsiä vastaavalla tavalla riskialttiita tilanteita työelämästä ja ehkäistä niitä. (Saariluoma 2003, 157–

162.)

Tämän tutkimuksen kannalta mielenkiintoisia ovat erilaiset ajatteluvirheisiin johtavat syyt, jotka Saariluoma on jakanut viiden selityskehyksen alle. Niistä on löydettävissä paljon koulumaa-ilmaan soveltuvaa aineistoa. Ajatteluvirheistä käsitellään niitä, jotka opettajan tai muun kouluor-ganisaation tekeminä voivat olla riski käsityön työturvallisuudelle. Oppilaiden ajattelu ei sisälly tutkimukseen. Opettajan ajatteluvirheet ovat tietysti vain yksi osa käsityönopetuksen turvallisuus-riskeistä, eikä tarkoituksena ole syyllistää opettajaa tai sysätä kaikkea vastuuta turvallisuudesta hänelle. Ihmisen ajatteluprosessin tutkimuksen näkökulma on kuitenkin yksi mielenkiintoinen tapa tarkastella käsityönopetuksen työturvallisuutta, ja kiistämättä opettajan ajattelullakin on siinä oleellinen rooli. Saariluoman (2003, 157) mukaan erehdykset johtuvat usein monesta tekijästä.

Käsityön opetuksessakin onnettomuuden tai vaaratilanteen syntymiseen saattavat vaikuttaa useat eri tekijät. Esimerkiksi juuri opettajan virheellinen ajattelu tietyssä tilanteessa yhdistettynä vaikka puutteellisiin työtiloihin voi vaarantaa työskentelyn turvallisuuden.

Ajatteluriskitekijöistä käsitellään tarkemmin niitä, jotka liittyvät käsityönopetuksen työtur-vallisuuteen opettajan näkökulmasta katsottuna. Neljä ensimmäistä selityskehystä liittyvät yksi-löpsykologisiin tekijöihin. Käsityönopetuksessa ne ovat siis opettajaan ja hänen ajatteluunsa liit-tyviä asioita. Ajatteluvirheitten syyt voivat yksilön lisäksi liittyä hänen ulkopuolellaan oleviin sosiaalipsykologisiin ja organisatorisiin tekijöihin. Yksilöstä riippumattomia ajatteluun vaikutta-via asioita ovat esimerkiksi organisaation tiedonkulku, ihmissuhteet ja ilmapiiri. Saariluoma

mää-rittelee organisaation ihmisten muodostamaksi, määriteltyjen päämäärien saavuttamiseksi luo-duksi yhteistoimintajärjestelmäksi (Saariluoma 2003, 136). Tämä määritelmä sopii hyvin myös kuvaamaan kouluorganisaatiota. Ajatteluriskit voivat liittyä organisaation rakenteeseen, kulttuu-riin, dynamiikkaan tai johtamiseen (Saariluoma 2003, 137). Käsityönopetuksen työturvallisuu-teen opettajan näkökulmasta liittyvät työtehtävien ja vastuun jakaminen, ilmapiiri, asioitten hoi-don sujuvuus ja suhteet organisaation johtoon eli rehtoriin ja kunnan koulutoimeen. Kuvio 2 on työtapaturmien syntyä kuvaavasta yleisestä mallista (Palukka ym. 2006) tähän tutkimukseen so-pivaksi sovellettu kuvaus ajatteluvirheistä johtuvista työtapaturmista.

KUVIO 2. Ajatteluvirheistä johtuvien työtapaturmien kuvaus.

Yleisessä tapaturmamallissa tapaturman syinä ovat työolojen puutteellisuudet sekä heikko työsuoritus. Tässä mallissa heikko työsuoritus sisältää sekä opettajan että oppilaan toiminnan, jotka ovat seurausta opettajan tekemistä ajatteluvirheistä. Saariluoman selityskehyksistä tähän kuuluvat neljä ensimmäistä eli ihmisen rajallinen tiedonkäsittelykapasiteetti, tunneprosessit, mie-len sisällöt sekä persoonallisuus. Myös oppilas voi itse aiheuttaa heikon työsuorituksen opettajas-ta riippumatopettajas-ta. Epätyydyttävät työolot voivat johtua opetopettajas-tajasopettajas-ta riippumattomisopettajas-ta organisatorisisopettajas-ta tekijöistä esimerkiksi liian pienistä opetustiloista tai suurista ryhmistä. Työolojen

epätyydyttä-Epätyydyttävät työolot

- opettajasta riippumattomat organisatoriset tekijät

- opettajan vaikutuksen- alaiset työolot

(- oppilaan itse aiheuttama heikko työ-suoritus)

vyys voi johtua myös sellaisista tekijöistä, joihin opettaja pystyy vaikuttamaan, esimerkiksi ope-tustilojen epäjärjestyksestä tai viallisista työvälineistä. Saariluoman selityskehyksistä viimeinen eli organisatoriset tekijät kuuluu epätyydyttäviin työoloihin. Tähän liittyy myös osia muista seli-tyskehyksistä niitten työoloihin vaikuttavien tekijöitten osalta, joihin opettaja pystyy vaikutta-maan. Heikko työsuoritus ja epätyydyttävät työolot voivat johtaa vaaralliseen tapahtumaan eli vaarantumaan, josta seurauksena on onnettomuus, läheltä piti -tilanne tai pidemmällä aikavälillä terveydelliset vaikutukset.