(Lähde: Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 2015)
Tuotetut dokumentit
Jos tutkimusaineisto tuotetaan itse, aineistonhankinta edellyttää huolellista suunnittelua. Haastattelututkimuksessa tulee suunnitella haastattelujen käytännön toteutus ja dokumentointi. Tutkijan on selvitettävä, minne koottu aineisto tallennetaan ja miten sitä käsitellään tutkimuksen jälkeen. (Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 2015.) Koska palkanlaskennan tulevaisuudesta ja asiantuntijoiden näkemyksistä siihen ei löytynyt valmiita dokumentteja, päätettiin aineisto tuottaa itse.
Harkinnanvarainen näyte
Usein tutkimuskohteen perusjoukko on niin suuri, että kaikkia siihen kuuluvia havaintoyksiköitä ei ole mahdollista tutkia. Tällöin perusjoukosta on valittava vain tiettyjä havaintoyksiköitä lähempään tarkasteluun. Valinta voidaan suorittaa eri tavoin, esimerkiksi satunnaisella otannalla tai harkinnanvaraisesti, jolloin havaintoyksiköitä kutsutaan näytteiksi. Harkinnanvaraiselle näytteelle on tyypillistä, että koehenkilöt on valittu tutkijan mielenkiinnon tai saatavuuden mukaan. (Metsämuuronen 2006.)
Haastateltavat valittiin tässä pro gradu -tutkimuksessa harkinnanvaraisesti tutkijan määräämin perustein, joita olivat yhteys palkanlaskentaan eri näkökulmista sekä halukkuus osallistua tutkimukseen. Vastaajat valittiin harkinnanvaraisesti, jotta saataisiin mahdollisimman hyvin eri näkökulmista palkanlaskentailmiöitä kuvaava otos, ja jotta haastateltavat olisivat motivoituneita analysoimaan palkanlaskennan tulevaisuutta. Koska haastatteluista saadaan usein suuri määrä analysoitavaa tietoa, päätettiin harkinnanvarainen näyte rajata kahdeksaan haastateltavaan.
Haastateltavat valittiin niin, että yksi edustaa IT-alan puolelta ohjelmistonäkökulmaa ja palkanlaskennan kehittämisen mahdollisuuksia, yksi taas tilintarkastuspuolelta palkanlaskennan rajoitteiden huomioimista. IT-konsultti ja tilintarkastaja olivat tutkijalle ennestään tuttuja, ja molemmat osoittivat mielenkiintoa palkanlaskennan tulevaisuuden tutkimukseen.
Lisäksi valittiin palkanlaskentapalveluiden tarjoajista kolmen eri näkökulman edustajat: palkanlaskennan ohjelmistoyritys, palkanlaskentapalvelua tarjoava tilitoimisto sekä kombinaatioyritys, joka tarjoaa sekä palkanlaskennan ohjelmistoja että palkanlaskentaa ulkoistettuna palveluna.
Palkanlaskennan palveluiden tarjoajat eivät olleet tutkijalle ennestään tuttuja henkilöitä, mutta heidän edustamansa yritykset ovat palkanlaskenta-alalla Suomen suurimpia. Yritykset valittiin Suomen suurimpien tilitoimistojen ja palkanlaskennan ohjelmistotalojen listalta ja tiedusteltiin heidän halukkuuttaan osallistua palkanlaskennan tulevaisuutta koskevaan tutkimukseen. Kaikkien kolmen yrityksen edustajat kiinnostuivat tutkimuksesta heti, joten enempää tilitoimistoja tai ohjelmistotaloja ei tarvinnut lähestyä.
Lisäksi valittiin palkanlaskennan ulkoistamista harkitseva yritys, josta haastateltiin sekä henkilöstöjohtajaa että talouspäällikköä. Tutkija työskenteli haastatteluhetkellä kyseisessä yrityksessä ja oli havainnut työn ohessa
keskusteluja palkanlaskennan ulkoistamismahdollisuuksista. Kyseisestä yrityksestä halutiin saada sekä prosessinäkökulma että henkilöstöpainotteinen näkökulma palkanlaskennan ulkoistuksen harkintaa, joten haastateltaviksi pyydettiin talouspäällikköä ja henkilöstöjohtajaa, jotka osallistuivat tutkimukseen mielellään.
3.5 Aineiston hankintamenetelmä: yksilöhaastattelut
Haastattelu
Haastattelu on aineistonhankintamenetelmä, jossa tutkija osallistuu vuorovaikutteisesti aineiston tuottamiseen. Haastattelu on ennalta suunniteltua, johdettua ja luottamuksellista tutkijan ja tutkittavan vuorovaikutusta. Kun tutkimuksen tavoitteena on tuottaa sellaista tietoa, joka koskee mielipiteitä, käsityksiä, havaintoja, asenteita tai kokemuksia, tutkimusaineisto on mielekästä koota haastattelemalla. Haastattelujen avulla on mahdollista saada tietoa myös ihmisten tulevaisuuden visioista. (Metsämuuronen 2006.)
Haastattelu valittiin tämän tutkimuksen menetelmäksi, koska haastatteluvastausten voidaan olettaa olevan monipuolisia, ja jotta haastateltavat voisivat keskustella käsiteltävistä aiheista mahdollisimman vapaasti.
Menetelmän valintaan vaikutti myös se, että aineiston keruutilannetta pystytään joustavasti ohjailemaan, mikä on yksi haastattelun eduista. (Hirsjärvi, Remes &
Sajavaara 1997.)
Erilaisia haastattelutyyppejä voidaan luokitella esimerkiksi haastattelijan ja haastateltavan vuorovaikutussuhteen mukaan. Haastattelu voi olla strukturoimaton eli avoin haastattelu, puolistrukturoitu haastattelu tai strukturoitu eli lomakehaastattelu. Haastattelun muoto voi olla myös teemahaastattelu tai asiantuntijahaastattelu. Jotta haastattelut pysyisivät tiettyjen teemojen sisällä, käytetään tässä tutkimuksessa metodina asiantuntijoiden puolistrukturoituja yksilöhaastatteluja.
Asiantuntijoiden puolistrukturoidut yksilöhaastattelut
Puolistrukturoidulla haastattelulla tarkoitetaan Eskolan ja Suorannan (1998) mukaan sitä, että haastattelun kysymysrunko on sama kaikille haastateltaville, mutta valmiita vastausvaihtoehtoja ei ole, ja teemoja voidaan lähteä laajentamaan haastattelun edetessä. Puolistrukturoidulle haastattelulle on ominaista, että jokin haastattelun näkökulma on lyöty lukkoon, mutta ei kaikkia (Hirsjärvi & Hurme 2008). Puolistrukturoitu haastattelu, jota voidaan nimittää myös teemahaastatteluksi, sopii hyvin käytettäväksi tilanteissa, joissa halutaan selvittää heikosti tiedostettuja asioita kuten tulevaisuuden visioita (Metsämuuronen 2006).
Haastattelu voidaan tallentaa monin eri tavoin, esimerkiksi täyttämällä lomake, tekemällä muistiinpanoja tai äänittämällä. Tässä tutkimuksessa haastattelut tallennettiin äänittämällä. Haastateltavilta tallennettavia demografisia tietoja olivat sukupuoli, ikä, koulutus, titteli ja organisaatio, jotta
vastaajajoukkoa pystytään kuvailemaan yleisesti. Demografisia tietoja ei käytetä niin, että yksittäinen vastaaja olisi tunnistettavissa vastauksista.
Haastattelu voi tapahtua ryhmässä tai yksilöinä, joista tähän tutkimukseen valittiin yksilöhaastattelut. Yksilöhaastattelun avulla haastateltavan ei tarvitse tuntea paineita muiden läsnäolosta, ja koska vastaukset tallennetaan nimettöminä, pyritään tällä minimoimaan yhteiskunnallisen paineen vaikutuksia vastauksiin. Näillä olosuhteilla on pyritty luomaan mahdollisimman luottamuksellinen ilmapiiri, jotta saataisiin tietoa asiantuntijoiden näkemyksistä palkanlaskenta-alaan ja sen tulevaisuuteen.
Puolistrukturoidut haastattelurungot olivat suurin piirtein samansisältöiset kaikille haastateltaville. Jokaisen haastateltavan erityistietämystä palkanlaskentaan haluttiin lisäksi hyödyntää, joten esimerkiksi IT-konsultilta kyseltiin tarkemmin työajanseurantaohjelmista, joita hän oli ollut rakentamassa.
Tilintarkastajalta taas haluttiin selvittää, onko palkanlaskennan ammatin katoamiselle esteitä tilintarkastuksen näkökulmasta. Lisäksi tehtiin niin, että jos haastateltava toi erittäin tärkeän näkökulman esille haastattelussa, niin se otettiin mukaan seuraavaan haastatteluun. Esimerkiksi IT-konsultti toi esille kustannus- ja investointinäkökulman, joka olikin todella oleellinen aihe palkanlaskennan kehityksessä. Palkanlaskentaohjelmistojen päällikkö taas kertoi kansallisesta tulorekisteristä, joka tuolloin oli vasta suunnitteilla, ja erittäin ajankohtainen aihe palkanlaskennalle. Uusia teemoja tuli siis hermeneuttisesti mukaan myös kesken haastattelujen, koska ne olivat oleellisia ja niitä ei oltu osattu huomioida etukäteen. Siksi haastattelukysymykset elivät hieman ja uusia näkökulmia tuli mukaan kesken haastattelukierroksen.
3.6 Aineiston analyysimenetelmä: kvalitatiivinen sisällönanalyysi
Aineiston analyysimenetelmät voidaan sijoittaa alla olevan kuvan (kuvio 12) kehille. Analyysimenetelmien perusjaotteluna voidaan pitää jakoa määrälliseen ja laadulliseen analyysiin. Alla olevassa kuvassa kehällä vasemmalla olevat analyysimenetelmät ovat tyypillisiä määrällisiä menetelmiä, kun taas oikealla ja kehän ylä- ja alaosassa olevat menetelmät ovat tyypillisesti laadullisia. Toisaalta useat analyysimenetelmät voivat asettua määrällisten ja laadullisten analyysitapojen välimaastoon tai hyödyntää molempien elementtejä.
(Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 2015.) Tämän pro gradu -tutkimuksen laadullinen haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen.