4.1.1 Tutkimusaineiston rajaus ja aineistoon liittyvät eettiset kysymykset
Tutkimusaineistona on kolmekymmentä suomenkielistä ja tammikuussa 2019 tehtyä työmark-kinatuen etuuspäätöstä. Aineiston poiminnan yhteydessä avainkriteeri oli variaatio, sillä puhdas satunnaisotanta olisi todennäköisesti johtanut aineiston identtisyyteen eli siihen, että aineistona olisi ollut kolmekymmentä samanlaista automaattiratkaistua päätöstä. Automaattiratkaisu tar-koittaa sitä, että yksittäinen virkailija ei tee päätöstä etuudesta, vaan ratkaisun tekee tietokone.
Tällöin myös etuuspäätöskirjeet ovat sisällöltään samanlaisia ja rakennepotentiaalin muodosta-minen ei olisi ollut mielekästä. Tämä johti siihen, että aineiston päätöksistä neljä on automaat-tiratkaistuja ja 26 käsittelijän tekemiä. Näistä päätöksistä 27 on joko osittain tai kokonaan tuen myöntävää päätöstä ja kolme etuuden hylkäävää päätöstä. Päätöksiä on lähetetty asiakkaille erilaisista syistä, jotka jakautuvat tässä aineistossa seuraavanlaisesti:
- 5 päätöstä, joissa tuen määrää alennetaan (käsittelijän laatimia kolme kappaletta ja au-tomaattiratkaisuja kaksi kappaletta)
- 5 päätöstä, joissa tuen määrä muuttuu täydeksi, ja asiasta annetaan päätös (käsittelijän laatimia kolme kappaletta ja automaattiratkaisuja kaksi kappaletta)
- 10 päätöstä, joissa hakijalla ei ole aktiivisuusvelvoitetta (kaikki käsittelijän laatimia)
- 10 tarkistuspäätöstä, jotka on annettu kesken tarkastelujakson (kaikki käsittelijän laati-mia).
Esimerkiksi ryhmä, jossa hakijalla ei ole aktiivisuusvelvoitetta, on tutkimuksessani todellisuu-teen verraten yliedustettu. Aineistossani ei ole kuitenkaan tarkoitus jäljitellä niitä määrällisiä suhteita, joiden perusteella asiakkaille lähetetään päätöksiä, vaan tarkastella saman etuuden päätösten rakennetta sekä ylipäätään kieltä, jota virasto käyttää kanssakäymisessä asiakkaan kanssa. Tämän vuoksi päätösten vääristyneet määrälliset suhteet eivät vaikuta tutkimuksen te-koon ja analyysiin.
Koska aktiivimalli oli aineiston keruuhetkellä uusi, malliin liittyvät fraasit olivat olleet käytössä vasta lyhyen aikaa. Tämä onkin kiinnostava huomio, sillä etuuspäätöksen rakennetta tutkittaessa oletuksena on, että myös nämä uudet ja vakiintumattomat fraasit ovat funktioltaan samoja kirjeestä toiseen.
Tiililän (2007: 26–27) etuuspäätöksiä koskevan tutkimuksen eettiset kysymykset koski-vat kahta asiaa, jotka okoski-vat myös omassa tutkimuksessani keskeisiä. Ensimmäinen kysymys kos-kee tutkimusaineiston tietosuojaa. Etuuspäätös ei ole julkinen genre, joten aineistosta on pois-tettu jo Kelassa kaikki henkilötiedot ja sellaiset kohdat, joiden kautta päätöksistä voisi tunnistaa päätöksen saaneen henkilön. Tietosuoja huomioidaan myös siten, että nostan analyysiin lyhyitä esimerkkejä, jolloin tunnistamisvaaraa ei ole. Aineisto hävitetään, kun tutkimuksen valmistu-misesta on kulunut vuosi.
Toinen eettinen kysymys tällaisen aineiston kanssa koskee sitä, että päätöskirjeitä kirjoit-tavat oikeat ihmiset päivittäisessä työssään (Tiililä 2007: 26–27). Virkakielen maine on melko kielteinen, mutta tutkija ei saa loukata tutkittavien tekstien tekijöitä tutkimuksessaan. Tekstin merkitysten tarkastelu tuonee kuitenkin väistämättä esiin myös tekstin taustalla olevia valintoja ja arvoja (Shore 2012b: 158). Aineistosta on poistettu päätöksen tehneen virkailijan nimi, joten analyysi ei kohdistu asiakkaaseen eikä täten myöskään Kelan virkailijaan. Yksittäinen virkailija ja hänen henkilökohtaiset kielivalintansa ei ole tämän tutkielman kannalta relevantteja, vaan tarkoitus on tutkia tekstin käytänteitä.
4.1.2 Aineistonkeruuprosessi – hakemuksesta aineiston luovutukseen
Etuuspäätökset ovat alkuperäisessä muodossaan eli ilman anonymisointia aineistona arkaluon-toisia: ne sisältävät yksittäisten kansalaisten saamaa henkilökohtaista tietoa itsestään. Tietosuo-janäkökulmasta tarkasteltuna on ymmärrettävää, että aineiston kerääminen ei ole
yksinkertainen prosessi. Lisäksi toimenpiteet aineiston suhteen eivät pääty aineiston luovutuk-seen, vaan luvat aineiston käyttöön ovat rajalliset: tässäkin tapauksessa aineisto on käytössä vain tähän tutkimukseen ja aineisto tuhotaan vuoden päästä tutkimuksen julkaisusta. Prosessin avaaminen antaakin muille samasta tutkimuskentästä kiinnostuneille tietoa aineiston hankin-nasta ja sen haasteista8.
Kun arkaluontoista materiaalia haetaan Kelasta tutkimustarkoitukseen, aivan alkuun Ke-laan tehdään tietopyyntö. Tietopyyntöön kuuluu hakemuksen lisäksi kuusi pakollista liitettä9, jotka kaikki lähetetään Kelan kirjaamoon. Kolmisen viikkoa hakemuksen lähettämisestä Ke-lasta lähetettiin lisätietopyyntö, jokatuotti odottamatonta haastetta, sillä hakemuksen liitteessä tulisi kuvailla tarkasti aineiston poimintakriteerejä.
Toinen esteeksi noussut kysymys koski alkuperäistä aineiston rajausta. Hakemuksessa tulisi kuvailla yksityiskohtaisesti otantaa, josta haluaa aineiston poimittavan varsinkin, jos ha-luaa saada vaihtelua aineistoon, kuten tässä tutkimuksessa haluttiin. Alkuperäinen tarkoitus oli tutkia pelkästään sellaisia etuuspäätöksiä, joissa työttömyysturvaa alennetaan aktiivisuuden täyttämättä jättämisen vuoksi. Lisäpyyntöviestissä ilmoitettiinkin, että nämä etuuspäätökset on tehty pitkälti automaattiratkaistuina, ja teksti niissä koostuu pelkästään fraasipankista poimi-tuista, identtisistä fraaseista. Tällöin alun perin pyytämälläni otannalla riskinä olisi ollut saada kolmekymmentä identtistä etuuspäätöstä, jolloin aineisto ei olisi ollut tarpeeksi laaja pro gradu -tutkimukselle. Seuraavana ehdotuksena oli poimia sekä kielteisiä, myönteisiä että lisätietoa pyytäviä työmarkkinatuen päätöksiä, kymmenen kutakin. Tälle aineistolle paljastui kuitenkin pian sama riski: aineisto saattaisi koostua vain kolmesta erilaisesta kirjeestä. Tämän vuoksi tut-kimusasetelmaa jouduttiin muokkaamaan vielä hakemuksen lähettämisen jälkeen, mutta koska epäselvää oli, millaiset poimintakriteerit tuottaisivat mahdollisimman varioivan aineiston, ai-neiston rajaamisessa tuli kääntyä Kelan työttömyysturva-ammattilaisten puoleen sekä selvittää Kelan omia, sisäisiä prosesseja.
Tämän tutkimuksen aineistoa kerätessäni minulla oli yhteyshenkilö Kelassa, joka oli yh-teydessä työttömyystuen ammattilaisiin, joiden kanssa hakemuksen liitteitä täydennettiin ja ke-ruuprosessia tarkennettiin. Yhteyshenkilö olikin tutkimuksen onnistumisen kannalta keskeinen.
Täysin ulkopuolisen tutkijan saattaa olla erittäin haastavaa saada tarkennettua poimintakritee-rejä tai keksiä keinoja saada mahdollisimman varioivia päätöksiä yksin varsinkin siksi, että ul-kopuolinen ei pääse näkemään etuuspäätöksiä ennen kuin vasta sitten, kun aineisto on poimittu.
8 Toinen esimerkki etuuspäätösaineiston hankinnasta ks. Tiililä 2002.
9 Tutkimussuunnitelma, rekisteriseloste, julkaisusuunnitelma, laskutustiedot, salassapitosopimus ja tietosuojail-moitus.
Myös ne erilaiset tarkennetut (poikkeus)tilanteet, joissa työmarkkinatuen etuuspäätöksiä on asi-akkaalle tehty, olivat minulle ennalta tuntemattomia, joten työttömyysturvan kanssa työskente-levien apu ja yhteistyö oli erittäin merkittävää.
Kun hakemusta oli yhteistyössä Kelan virkailijoiden kanssa tarkennettu, sain aineiston poiminnalle ja luovutukselle hyväksyvän päätöksen. Tämä kuitenkin tarkoitti vasta sitä, että aineisto on lupa poimia – sitä ei ollut vielä käytännössä tehty. Aineiston poiminnassa ilmeni vielä haasteita, joten anonymisointi päästiin aloittamaan pari viikkoa luvan saamisen jälkeen.
Lähetin lomakkeet Kelan kirjaamoon marraskuun 2018 lopussa. Hakemuksen vireille lai-tosta aineiston luovutukseen kului yhteensä vajaa kolmetoista viikkoa. Aineistonkeruuproses-sin jälkeen oli selvää, että ilman Kelan yhteyshenkilöä ja työttömyysturvan asiantuntijoiden apua aineiston saaminen olisi viivästynyt huomattavasti tai todennäköisemmin jäänyt kokonaan saamatta.