1 1 1
2
10
0 2 4 6 8 10 12
ROSKA TAUTI EPÄLUOTETTAVA SUOSIKKI HUUME
5.4. facebookonepäluotettava
Tässä metaforassa Facebook on arvotettu epäluotettavaksi, sillä sanonnalla ”vannoa jon-kun tai jonkin nimeen” tarkoitetaan luottamusta jotakin kohtaan (Nurmi 998: 23). Esi-merkistä (4) selviää, että metaforalla on aineistossa yksi lähdealueelta siirtyvä ominai-suus: se on epäluotettava.
(4) ”En kuitenkaan menisi vielä vannomaan Facebookin nimeen.” (AL 5) Kulttuurissamme luottamus on arvo, joka on selvästi ylhäällä, siten ei-luottaminen si-joittuu käsiteparissa alhaalle. Toisaalta vielä-partikkelilla osoitetaan, että Facebookista on tulossa luotettava ja se on suuntaamassa ylhäälle.
5.4.2 facebookonhuume
Koska terveys, elämä ja hallinta ovat Lakoffin ja Johnsonin (2003: 18) esimerkeissä pe-rustavanlaatuisina käsitteinä ylhäällä, ovat huumeet, jotka mielletään terveyttä heiken-täviksi, elleivät tappaviksi ja sekasortoa aiheuttaviksi alhaalla. Tämä nojaa metaforaan
terveysonylhäällä ja kontrollion ylhäällä. Huumeisiin kuuluu riippuvuus. Esimer-keissä 42–44 Facebook näyttäytyy sellaisena, johon jää riippuvaiseksi. Metaforalla on kymmenen siirtyvää ominaisuutta. Seuraavissa esimerkeissä siirtyvä ominaisuus on: sii-hen jää koukkuun.
(42) ”[…] ovat jääneet koukkuun […] Facebookiin.” (IL 2) (43) ”Facebookiin näyttää jäävän koukkuun helposti.” (IL 4)
(44) ”[…] ovat jääneet koukkuun Facebookin nettipalveluun.” (IS 7)
Riippuvuus on aiheuttanut sen, etteivät työnantajat pidä Facebookin käytöstä työaikana.
Esimerkeissä 45–49 siirtyviä ominaisuuksia ovat: siitä riippuvaisuus ei riemastuta antajia, sitä käytetään työajalla, se vaikuttaa työtehoon, sen addiktikäyttö vaikuttaa työ-tehoon ja sen vaikutuksia hämmästellään.
(45) ”Nettikäyttäjien Facebook-riippuvuus ei riemastuta työnantajia.” (IL 6) (46) ”[…] Jungner kertoo käyttävänsä Facebookia myös työajalla […].” (IL 2) (47) ”En osaa sanoa, miten Facebook vaikuttaa työtehoon.” (IL 2)
(48) ”[…] Facebookin addiktikäyttö työaikana saattaa vaikuttaa työtehoon.” (KL 9) (49) ”Facebookin vaikutuksia hämmästellään […].” (AL 8)
Aineistossa lukijaa pyydetään kysymään itseltään, onko Facebookin käyttö karannut kä-sistä. Tällaisella kysymyksellä viitataan riippuvuuteen, koska enää ei kysytä käytätkö, vaan kuinka paljon käytät. Esimerkin 50 siirtyvä ominaisuus: sitä käytetään.
(50) ”Kuinka paljon käytät Facebookia?” (AL 6)
Päihde-metaforaan sopii myös se, että jotkut kokeilevat Facebookia vain vähän, kuten esimerkissä 5. Toiset taas retkahtavat siihen. Retkahtaminen on hyvä esimerkki (52) suuntametaforasta, koska se kuvaa päihteiden, ja siten myös Facebookin, olevan alhaal
-la. Esimerkkien Siirtyviä ominaisuuksia ovat: sitä kokeillaan ja siihen retkahdetaan.
(5) ”Kolme päivää kestäneen Facebook-kokeiluni jälkeen päätin […].” (TS ) (52) ”Puoluesihteerit retkahtivat Facebookiin.” (IS 7)
Esimerkissä 53 Facebookin käyttäjille kerrotaan vieroituksesta. Siirtyvä ominaisuus:
siitä saa vieroitusoireita.
(53) ”Unohda Facebook! Vieroitusoireissa voidaan palata vanhaan […].” (AL 9) Huume-metaforan sijasta voitaisiin käyttää esimerkiksi päihde-metaforaa, mutta koska huume-käsite on konkreettisempi ja havainnollisempi, käytän sitä.
5.4.3 facebookonsuosikki
Lakoffin ja Johnsonin esimerkkien mukaisesti (2003: 19) kulttuurissamme suosio liite-tään menestykseen ja sitä kautta onnellisuuteen ja statukseen. 54–55 ovat esimerkkejä suuntametaforasta onnellisuusonylhäällä ja statusonylhäällä, sillä tässä tapaukses-sa suosio on noussut tai on kasvamastapaukses-sa. Tällä metaforalla on aineiston mukaan vain kaksi siirtyvää ominaisuutta: se on suosikki ja sen suosio on kasvussa.
(54) ”Kolmessa vuodessa Facebook on noussut […] maailman talouslehdistön suosikiksi.” (HS 4)
(55) ”Varsinkin nyt, kun Facebookin suosio ei vielä ole kasvanut täyteen mit-taansa […].” (HS 6)
Esimerkeissä 54–55 Facebook esitetään suosikkina, joka ei kuitenkaan vielä ole suo-sionsa huipulla. Esimerkin vielä-partikkeli antaa ymmärtää, että suosio on kuitenkin kas-vussa.
5.4.4 facebookontauti
Facebook esitellään tautina, joka leviää nopeasti. Tauti-metafora kuuluu rakennemetafo-riin ja on alhaalla, koska se perustuu metaforaan terveysonylhäällä. Metaforalla on yksi siirtyvä ominaisuus: se leviää kulkutaudin tavoin.
(56) ”Minä olen katsellut internetissä kulkutaudin tavoin leviävää Facebook-si-vustoa […].” (IL 2)
Esimerkki 56 sopisi myös sivusto-metaforaan. Jos tauti-metaforan jättäisi pois, jäisi ha-vainnollistamatta, miten aineistosta välittyi se, että Facebookia pidettiin epätoivottavana.
5.4.5 facebookonroska
Kun Facebook käsitteellistetään roskaksi, se on alhaalla, koska esimerkki perustuu me-taforaan hallintaon ylhäällä. Roska taas kuvaa epäjärjestystä, joka ei ole hallinnassa.
Metaforalla on yksi siirtyvä ominaisuus: se on roska.
(57) ”[…] pitääkö Facebook rahastaa eli myydä koko roska […].” (HS 0) Esimerkki 57 sopisi myös ontologisiin metaforiin, koska roska-metafora tekee Faceboo-kista konkreettisen ja laskettavan, mutta metaforalla on myös arvottava piirre.
5.5 Facebook-rakennemetaforat
Rakennemetaforia löytyi aineistosta toiseksi eniten, yhteensä 25 kappaletta. Rakenneme-taforan erottaa muista metaforista, koska se osoittaa yhtäläisyyttä kahden asian välillä se-kä korostaa ja häivyttää. Toki jotkut se-käsitteet saattavat toisten mielestä olla laskettavia ja toisten mielestä ei. Ongelmatilanteet olen ratkaissut kognitiivisen metaforateorian ja kon-tekstin perusteella. Perustelen ratkaisuja esimerkkien yhteydessä. Kuvioon 0 on koottu aineiston kaikki rakennemetaforat ja niiden siirtyvien ominaisuuksien lukumäärät.
5.5. facebookonyhteisö
Yhteisö-metafora ei anna Facebookista kovin konkreettista kuvaa. Sen sijaan siinä teh-dään kohdetta tunnetuksi jo tutuksi oletetun lähdealueen kautta perustuen rakenteellisiin vastaavuuksiin. Siirtyviä ominaisuuksia on yhdeksän. Esimerkeissä 58–59 sellainen on: se on yhteisö.
(58) ”[…] ilmoittaa Facebook-yhteisössä olevansa ’shotti raakaa viinaa’ […].” (IL 0) Kuvio 10. Aineiston rakennemetaforat (yhteensä 25 kpl) ja niiden siirtyvien
ominaisuuksien lukumäärät.
(59) ”Parisen kuukautta Facebookissa ollut Arhinmäki on kerännyt yhteisössä noin 400 ystävää.” (IL )
Esimerkeissä 60–6 siirtyviä ominaisuuksia ovat: se on internetyhteisö ja se on netti-yhteisö.
(60) ”Facebook-nettiyhteisössä on helppoa osallistua hyväntekeväisyyteen.” (IL 8) (6) ”Facebook-internetyhteisön käyttäjät saattavat joutua huijauksen kohteeksi.”
(KL 8)
(62) ”Nettiyhteisö Facebookissa jo lähes 4 000 ihmistä on liittynyt Save the Baltic Sea -ryhmään […].” (IL 8)
(63) ”[…] Facebookissa, MySpacessa ja muissa nettiyhtteisöissä.” (IL ) Esimerkeissä 64–65 lähdealueelta siirtyvä ominaisuus on verkkoyhteisö.
(64) ”Facebook-verkkoyhteisön suosio on Suomessa räjähdysmäisessä kasvussa.”
(TS 3)
(65) ”Internetin Facebookin kaltaisia verkkoyhteisöjä kutsutaan sosiaalisiksi pal-veluiksi.” (AL )
Esimerkeissä 66–67 lähdealueelta siirtyviä ominaisuuksia ovat: se on sosiaalinen yh-teisö ja se on virtuaaliyhyh-teisö.
(66) ”Kaikki ovat nykyään Facebookissa. Siis kirjautuneena internetissä toimi-vaan sosiaaliseen yhteisöön […].” (AL 9)
(67) ”[…] äänioikeutettuja vain virtuaaliyhteisö Facebookissa kärkiehdokkaiden taakse ryhmittyneet henkilöt.” (IS 0)
Esimerkeistä 68–7 käy ilmi, että tähän yhteisöön voi liittyä ja siihen kuulumiseen kannustetaan. Siirtyviä ominaisuuksia ovat: yhteisöllä on jäseniä, siihen kuulumiseen kannustetaan ja siihen liitytään.
(68) ”Facebookilla on kaikkiaan 42 miljoonaa jäsentä.” (HS 3) (69) ”IT-alalla Facebookiin kuulumiseen kannustetaan” (HS 4)
(70) ”Tämän blogin kirjoittamisen aikana suomalaisia liittyi Facebookiin lähes 400 lisää.” (KL 5)
(7) ”Käyttäjät voivat liittyä erilaisiin Facebook-yhteisöihin […].” (KL 0) Toisaalta yhteisö-metafora voidaan ajatella mielikuvaskemaattisesti säiliöskeemaa hyö-dyntäväksi, jolloin säiliönä toimisi suljettu yhteisö. Yhteisön suljettu luonne ei kuiten-kaan käy ilmi esimerkeistä, joten mielestäni metafora toimii tässä ensiksi mainitsemalla-ni tavalla eli rakenteellisiin vastaavuuksiin perustuen.
5.5.2 facebookonsosiaalinennettiliittymä
Facebook metaforisoitiin aineistossani nettiliittymäksi vain kerran ja tässäkin tapaukses-sa sen tarkennetaan olevan sosiaalinen. Esimerkissä 72 siirtyviä ominaisuuksia on kak-si: sosiaalisuus ja nettiliittymä.
(72) ”Tästä saan kiittää sosiaalista nettiliittymää nimeltä Facebook.” (AL 3) Tässä metaforassa hyödynnetään nettiliittymä-käsitteen tunnettavuutta ja sitä kautta käsit-teiden vastaavuutta: lukijan oletetaan tietävän, mistä on kysymys. Toisaalta lukijan myös oletetaan sekoittavan nettiliittymän ja esimerkiksi verkkoyhteisön käsitteet, kuten toimit-tajakin on ilmeisesti tehnyt.
5.5.3 facebookonsivusto
Esimerkeissä 73–79 siirtyviä ominaisuuksia on kuusi: se on sivusto, se on internetissä toimiva sivusto, se on yhteisösivusto, se on internetin yhteisösivusto, se on internetyhtei-sösivusto, ja se on ”kattokaa mua” -sivusto.
(73) ”[…] internetin suosittuun Facebook-sivustoon.” (IL )
(74) ”Puoli tusinaa Facebookin tapaista sivustoa taistelee käyttäjistä.” (HS 8) (75) ”Facebook on internetissä toimiva sivusto […].” (HS 6)
(76) ”Facebook on erittäin voimakkaasti laajeneva yhteisösivusto.” (IL ) (77) ”Facebook on internetin yhteisösivusto […].” (IS 0)
(78) ”Facebook on internetyhteisösivusto […].” (IL 2)
(79) ”Myspacen ja Facebookin ”kattokaa mua” -sivustot lisääntyvät edelleen”.
(AL 7)
Facebook sivustona on yksi aineiston tyypillisimmistä käsitteellistyksistä. Facebook- ja sivusto-käsitteillä on selvä rakenteellinen vastaavuus.
5.5.4 facebookonnettisivusto
Myös tämä metafora hyödyntää lähdealueen tunnettavuutta. Siirtyviä ominaisuuksia on esimerkeissä 80–82 kolme: internet- eli nettisivusto, jonka lisäksi metaforaan liitetään myös sosiaalisuus ja mediaseksikkyys, joilla halutaan tarkentaa Facebookin olemusta.
(80) ”Facebook on nettisivusto […].” (TS 3)
(8) ”Facebook on tämän hetken mediaseksikkäin nettisivusto.” (TS 2)
(82) ”Suomalaisillekin tuttu Facebook on sosiaalinen nettisivusto […].” (KL 4) Facebookin käsitteleminen internetiin liittyvien käsitteiden avulla oli aineistossani ver-rattain yleistä.
5.5.5 facebookonosainternetiä
Facebookia ei aineistossa sentään ymmärretty kokonaiseksi internetiksi, mutta osaksi si-tä kuitenkin. Esimerkeissä 83–85 siirtyviä omaisuuksia on neljä: se on osa internetiä, siellä on kotisivuja ja se on keksintö tai ajanhukkaa.
(83) ”Täytyy muistaa, että Facebook on osa internetiä […].” (IS 2) (84) ”Yritykset voivat luoda Facebookiin kotisivuja […].” (HS 0)
(85) ”Onko Facebook netin paras keksintö vai silkkaa ajanhukkaa?” (AL 6) Koska internetiin voi luoda omia kotisivuja, Facebookin internmetaforaan kuuluu, et-tä sinnekin voi laittaa kotisivuja. Metafora hyödynet-tää lähde- ja kohdealueensa rakenteel-lisia yhteyksiä.
5.5.6 facebookonhybridi
Facebook esiteltiin hybridinä, jolla tarkoitetaan risteytystä (Nurmi 998: 224). Metaforan käyttäjä uskoo lukijoiden tietävän mitä IRC-galleria ja LinkedIn ovat. Metafora siis hyö-dyntää lähdealueen tunnettavuutta ja aineistossa sillä on esimerkin 86 tavoin yksi siirty-vä ominaisuus: se on hybridi.
(86) ”[…] Facebook. Se on hybridi IRC-galleriaa ja LinkedIniä.” (AL 8) 5.5.7 facebookonuusitekniikka
Seuraavassa esimerkissä metaforan kaksi siirtyvää ominaisuutta ovat uusi ja tekniik-ka. Teknologialla tarkoitetaan raaka-aineiden jalostuksessa tarvittavaa asiantuntemusta, mutta puhekielisessä merkityksessä, kuten esimerkissä 87, sillä tarkoitetaan tekniikkaa (Nurmi: 998: 09).
(87) ”Meillä uutta teknologiaa ei koeta negatiivisena asiana: toivon että yleläiset käyvät tutustumassa Facebookiin.” (IL 2)
Metafora hyödyntää rakenteellista yhteyttä eli tunnettavuutta, jota käyttäjä toivoo tek-niikka-metaforan lukijoissa herättävän.
5.5.8 facebookonvirtuaalinen
Virtuaalisuudella tarkoitetaan, että jokin on näennäis- tai näennäistä (Nurmi 282). Siirty-viä ominaisuuksia esimerkeissä 88–92 on neljä: se on virtuaalimaailma, se on virtuaa-linen kaveripiiri, se on virtuaaliverkosto ja se on keinotekoinen ympäristö, jonka lasken osaksi tätä metaforaa, koska keinotekoinen ja näennäinen juontavat epätodellisuudesta.
(88) ”[…] kaikista maailman peleistä pelaa virtuaalimaailmassa kivi-sakset-pa-peria.” (IL 0)
(89) ”Tämä on Facebook, virtuaalinen kaveripiiri […].” (KL 2)
(90) ”Facebook on uusin versio virtuaalisesta sosiaalisuudesta […].” (AL 8) (9) ”[…] parhaillaan omaa virtuaaliverkostoa verkkoyhteisö Facebookin
ta-paan.” (AL 5)
(92) ”MySpace ja Facebook luovat keinotekoisen ympäristön […].” (AL 20) Facebook määriteltiin aineistossa usein virtuaaliseksi. Virtuaalinenkaan ei ole kovin konkreettinen havainnollistus, joten metafora hyödyntää käsitteiden rakenteellisia yhte-yksiä ja sitä mielikuvaa, joka lukijalla on virtuaalisuudesta.
5.5.9 facebookonbittiavaruus
Metafora hyödyntää lähdealueen eli avaruus-käsitteen tunnettavuutta. Esimerkeissä 93–
94 siirtyviä ominaisuuksia on kaksi: bitti eli pienin tietoyksikkö ja avaruus.
(93) ”Facebook voi kadota bittiavaruuteen […].” (AL 9)
(94) ”Ja niin kuin aina bittiavaruudessa, vitsiniekkoja löytyy Facebookistakin.” (IS 2) 5.5.0 facebookontiedustelupalvelu
Facebook esitellään aineistossani tiedustelupalveluna. Siirtyviä ominaisuuksia metaforal-la on aineistossa esimerkkien 95–97 osoittamat kolme: se on CIA:n (Yhdysvaltojen tie-dustelupalvelun) salaliitto, se on uusi tiedustelupalvelu ja se kerää tietoja.
(95) ”Facebook on CIA:n salaliitto?” (AL )
(96) ”Joku jo sanoi, että se on uusi tiedustelupalvelu.” (IL )
(97) ”Lisäksi Facebookin Pulse-toiminto kerää tietoja käyttäjiensä […].” (AL ) Tämä metafora vetoaa lähdealueesta lukijalla jo olevaan mielikuvaan, siis osoittaa yhtä-läisyyttä.
5.5. facebookonpalvelu
Aineistossa Facebook esitettiin palveluna, jota tarkennettiin netti-, yhteisö- ja seurustelu-palveluksi. Esimerkeissä 98–202 kerrotaan, että palveluun pitää rekisteröityä tai että sii-hen on lisätty ohjelma. Lähdealueelta siirtyviä ominaisuuksia on viisi: se on palvelu, se on nettipalvelu, se on yhteisöpalvelu, se on seurustelupalvelu ja se on sosiaalinen palvelu.
(198) ”[…] Facebookiin oman profiilisivunsa, joihin voi linkittää samassa palve-lussa olevia […].” (HS 5)
(99) ”[…] Facebookin käyttäjien keski-ikä on noin 30 vuotta. Monet muut netti-palvelut taas […].” (AL 6)
(200) ”Nopeasti kasvavan yhteisöpalvelu Facebookin […].” (HS 2)
(20) ”[…] internetin seurustelupalvelu Facebook houkuttelee ihmisiä kaikilta aloilta.” (HS )
(202) ”Internetin Facebookin kaltaisia verkkoyhteisöjä kutsutaan sosiaalisiksi palveluiksi.” (AL )
Palvelu-metaforalla tuntematonta tehdään tutuksi jo tunnetun käsitteen kautta.
5.5.2 facebookonleikki
Facebook esitellään leikkinä. Merkityksiä siirtäviä ominaisuuksia on kaikkiaan seitse-män. Esimerkissä 203 siirtyvä ominaisuus on: se on lapsekkuusleikki.
(203) ”Touhu aikuisten lapsekkuusleikin, naamakirjan eli Facebookin […].” (HS 2) Leikkiin tarvitaan leluja, jollaisena Facebook esimerkissä 204 esitetään. Siirtyvä ominai-suus on: se on lelu.
(204) ”Uusin leluista on Facebook.” (AL 8)
Facebook on myös leikkipaikka. Esimerkeissä 205–209 siirtyviä ominaisuuksia ovat: se on hiekkalaatikko, se on leikkikenttä, siellä pelataan Pacman-peliä ja siellä pelataan ki-vi-paperi-sakset-peliä.
(205) ”Facebook sitä, Facebook tuota. […] Virtuaalisella hiekkalaatikolla leikki-vät jo kaiken ikäiset.” (TS 2)
(206) ”Facebook on tämän hetken […]. […] nyt on tarjolla leikkikenttä nuorille aikuisille […].” (TS 2)
(207) ”Facebookin pr-osasto […] ei halua pilata 50 miljoonan käyttäjän leikkikent-tää […].” (TS 2)
(208) ”[…] Jungner kehuu pelanneensa ensimmäistä kertaa 20 vuoteen Pacman-peliä Facebookissa.” (IL 2)
(209) ”Paljastui myös, että Jungner on pelannut naamakirjassa kivi-paperi-sakset-peliä.” (KL 9)
Myös pelaaminen on leikkiä. Esimerkissä 20 Facebook lasketaan muiden pelien jouk-koon. Siirtyvä ominaisuus on: se on peli.
(20) ”[…] Facebookin ynnä muiden pelien […].” (IL 6)
Leikki-metafora perustuu rakennemetaforiin, koska tässä leikkimisen ja Facebookin vä-lille esitetään vastaavuuksia.
5.5.3 facebookontapahtuma
Esimerkeissä 2–23 Facebook on tapahtuma, johon pääsevät vain kutsutut ja jossa voi osallistua vaikkapa lehmän heittoon. Lähdealueelta kohdealueelle siirtyviä ominaisuuksia on kolme: siellä osallistutaan hupeihin, sinne kutsutaan ja sinne kutsutaan sähköpostilla.
(2) ”Taru Tajunen osallistuu Facebookissa mm. vampyyrin- ja lehmänheittohu-peihin.” (IS 7)
(22) ”[…] Minut oli kutsuttu Facebookiin […].” (TS )
(23) ”Menin, koska sain sähköpostiini pari Facebook-kutsua entiseltä työkaveriltani.” (KL )
Tapahtuma-metafora jäsentää kohdettaan eli Facebookia sitä tunnetumman asian kaut-ta, josta lukijalla on jonkinlainen käsitys kokemuspiirissään. Se, että sinne kutsutaan, on mielestäni osoitus siitä, että tapahtuma on suljettu tai tarkoitettu vain tietyille. Metafora näyttää Facebookin tietyn piirin toimintana ja piilottaa sitä, että todellisuudessa internet-sivusto on avoin kaikille.
5.5.4 facebookonkilpailu
Facebook jäsennetään aineistossa kilpailun kautta. Se on rakennemetaforan kautta ilmais-tu, sillä siinä tuntematonta asiaa esitetään tutun kautta. Kilpailu kuuluu olennaisesti ur-heiluun. Siirtyviä ominaisuuksia metaforalla on kaikkiaan 3. Esimerkissä 24–27 Fa-cebook esitellään areenana tai kenttänä, missä kilpailu tapahtuu. Metaforan lähdealueel-ta siirtyviä ominaisuuksia ovat: se on kilpailu, siellä on kova kilpailu, siellä eivät lannis-tu ja siellä häviää.
(24) ”Facebook-kavereiden haalimisesta on tullut minulle ja osalle kavereistani eräänlainen kilpailu.” (IL 3)
(25) ”Kilpailu ihmisten huomiosta kannatusryhmien välillä on Facebookissa kovaa […].” (IL 8)
(26) ”Republikaanit eivät kuitenkaan lannistu – edes Facebookissa.” (IS 0)
(27) ”Hillary häviää Obamalle Facebookissa kirkkaasti.” (IS 0)
Samaan kilpailu-metaforaan kuuluen Facebook esitetään myös urheilijana, kuten painija-na. Facebook on myös kilpailija ja haastaja. Esimerkeissä 28–224 siirtyviä ominaisuuk-sia ovat: se selätti, se on ykköshaastaja, se haastetaan, sillä on kova kilpailija, sillä on ko-vin kilpailija, se on kakkonen ja se on tiukka kakkonen.
(28) ”Facebook selätti pankkijätin” (AL 9)
(29) ”Facebook on vauhdilla noussut maailman suurimman sosiaalisen verkos-ton MySpacen ykköshaastajaksi.” (HS 4)
(220) ”Lyyra haastaa Facebookin.” (HS 6)
(22) ”Suomessa Facebookilla on MySpacen ohella toinen kova kilpailija.” (HS 4) (222) ”MySpace on Facebookin kovin kilpailija yhteisömedian kentässä.” (KL 4) (223) ”W00t vuoden sana, Facebook kakkonen” (AL 6)
(224) ”Voittajan sijaan minua hieman kummastuttaa tiukka kakkonen: facebook.”
[sic.] (AL 6)
Esimerkissä 225 Facebook on kilpailun palkintona. Siirtyvä ominaisuus: siitä kilpaillaan.
Metafora siis tekee Facebookin tavoittelemisen arvoiseksi.
(225) ”Hakukonejätti Google oli mukana kilpailussa Facebook-kumppanuudesta […].” (KL 4)
Esimerkissä 226 esiintyvä ’konkari’ on oikeastaan tarkoittanut aikaisemmin hevosta, mut-ta nykyään sillä mut-tarkoitemut-taan esimerkiksi kokenutmut-ta urheiluveteraania. Tämä sopisi esi-merkiksi muistakin käsitemetaforista, sillä konkari liitetään myös liikemaailmaan. (Meri 2004: 42.) Siirtyvä ominaisuus: se on konkari.
(226) ”Facebook-konkari sanoo, että kaikki, joilla on alle 20 ’ystävää’ […].” (IL 7) Kilpailu-metafora korostaa kilpailuun liitettäviä ominaisuuksia, kuten kertaluonteisuut-ta ja rajalliskertaluonteisuut-ta aikaa, vaikka tosiasiassa Facebookilla ei ole näitä ominaisuuksia. Mekertaluonteisuut-tafora kärjistää kahden samantyyppisen internetsivuston kamppailun käyttäjien suosiosta. Me-tafora korostaa myös sitä, että kilpailun voittaja saa kunnian vain hetkeksi.
5.5.5 facebookonvälittäjä
Välittäjä-metafora hyödyntää liikkeen skeemaa, sillä se toimii uudestaan liikkeellepa-nevana voimana. Esimerkeissä 227–235 se ilmaistaan kautta-partikkelilla, itse-prolatii-villa tai apu-substantiiitse-prolatii-villa. Siirtyviä ominaisuuksia on kahdeksan: sen kautta lahjoite-taan, sen kautta pyydetään, sen kautta lähetetään, sen kautta kulkee tietoa, sen avulla lä-hetään tietoa, sen avulla leviää, sillä voi jakaa ja sillä tavoittaa.
(227) ”Hän pitää myös rahan lahjoittamista WWF:lle Facebookin kautta hyvänä ideana.” (IL 8)
(228) ”Nykyään ystävät pyytävät toisiaan lounaalle Facebookin kautta.” (KL 3) (229) ”Ystäville voi lähettää Facebookin kautta meiliä […].” (AL 8)
(230) ”[…] tieto kulkea opiskelijoille sähköpostilla, tekstiviestillä, puhelimitse tai vaikkapa Facebook-verkkoyhteisön kautta.” (AL 4)
(23) ”[…] Facebookin kautta kommenttia pyydettäessä […].” (IS 2)
(232) ”[…] lähetettiin opiskelijoille tieto sähköpostin ja Facebookin avulla […].”
(AL 4)
(233) ”Henkilötietojen leviäminen Facebookin kaltaisten yhteisöjen avulla […].”
(HS 3)
(234) ”[…] Facebookissa on mahdollisuus jakaa pieniä sovelluksia ystävilleen.”
(HS 6)
(235) ”Markkinoille Facebook antaa periaatteessa hyvät mahdollisuudet kohde-ryhmien tavoittamiseen […].” (KL 0)
Tämä metafora korostaa sitä kulttuurista asiaa, että Facebookin kaltainen internetsivu nähdään välittäjänä ja apuna. Jossain muussa kulttuurissa sen käyttöä voitaisiin pitää nor-maalia toimintaa sekoittavana.
5.5.6 facebookonmedia
Media-metaforalla Facebookiin istutetaan mediasta tuttuja piirteitä, kuten mainoksia ja ohjelmia. Esimerkkien 236–240 siirtyviä ominaisuuksia on viisi: se on yhteisöllinen me-diasta, se on sosiaalinen media, se on netin valtamedia, siellä mainosviestit saavat näky-vyyttä ja siellä on ohjelmia.
(236) ”Facebook on hyvä esimerkki siitä, miten yhteisölliset mediat nykyään muokkaavat ajatuksia […].” (KL 3)
(237) ”[…] ristiriitainen suhtautuminen Facebookiin. […] suhde tähän sosiaalis-ten medioiden kultapossuun.” (KL 3)
(238) ”Facebookin kasvu on kovaa […]. Siitä on tulossa samantyyppinen netin valtamedia […].” (KL 4)
(239) ”Näin yritykset ja mainosviestit saavat näkyvyyttä Facebookissa.” (HS 0) (240) ”[…] Facebookissa on niin paljon erilaisia ohjelmia.” (AL 6)
Facebookilla siis osoitettiin olevan rakenteellisia yhtenäisyyksiä media-käsitteen kanssa ja sitä määriteltiin myös tarkemmin yhteisölliseksi, sosiaaliseksi ja valtamediaksi.
5.5.7 facebookonviestintää
Aineistosta löytyi metaforisia ilmaisuja, joissa Facebookia käsitellään viestintänä. Sa-maan käsitemetaforaan sopii myös esimerkki Facebookista viestintävälineenä. Esimer-keissä 24–242 siirtyviä ominaisuuksia on kaksi: se on (epämuodollista ja virallista) viestintää ja se on viestintäväline.
(24) ”Facebook on hämmentävä sekoitus epämuodollista ja virallisempaa vies-tintää.” (HS 5)
(242) ”[…] Facebook vakiintuu samanlaiseksi viestintävälineeksi kuten sähköpos-ti ja ’mese’.” (HS )
Viestintää-metaforalla Facebookia tehdään tutuksi jo tunnetun asian kautta.
5.5.8 facebookonjärjestelmä
Facebookin järjestelmä-käsitteellistyksessä ei ole kuin yksi siirtyvä ominaisuus, kuten esimerkki 243 osoittaa: se on järjestelmä.
(243) ”[…] Facebookissa vielä ole suoria mainoksia eikä varmasti mene kauaa, ennen kuin niitä tavalla tai toisella järjestelmään ilmaantuu.” (AL 6) Metafora toimii osoittamalla rakenteellisia yhtenäisyyksiä Facebookin ja järjestelmän vä-lillä.
5.5.9 facebookonverkosto
Aineistossa Facebook käsitteellistettiin verkostoksi, missä metafora osoittaa yhtäläisyy-den näiyhtäläisyy-den kahyhtäläisyy-den välillä. Esimerkeissä 244–248 metaforan lähdealueelta siirtyviä omi-naisuuksia on neljä: se on verkosto, se on ystävyysverkosto, se on sosiaalinen verkosto ja se on kontaktiverkosto.
(244) ”Marko Ahtisaarelle Facebook-ystävyysverkosto sopii hyvin […].” (IL 2) (245) ”[…] on noussut sosiaalinen verkosto Facebook.” (HS 4)
(246) ”[…] Facebookin toimitusjohtaja […]. Myös huhut tämän sosiaalisen ver-koston listautumisesta pörssiin vellovat vahvoina.” (KL 2)
(247) ”Facebookin erikoispiirre sosiaalisten verkostojen joukossa on […].”
(HS 4)
(248) ”Facebook sopii myös tirkistelynhaluisille. Etäisesti tutun ihmisen kontakti-verkoston selaamisessa […].” (HS 5)
Toisaalta verkosto-metafora hyödyntää myös väyläskeemaa, jolloin väyliä ovat verkoston haarat eli Facebookin käyttäjien yhteydet toisiinsa.
5.5.20 facebookonilmiö
Facebookin ilmiö-metafora ei anna kohteestaan erityisen konkreettista kuvaa. Ilmaisun käyttäjä siis uskoo, että ilmiö on lukijalle tuttu ja hänellä on käsitys siitä, mitä kaikkea sil-lä tarkoitetaan. Esimerkeissä 249–252 silsil-lä on yksi siirtyvä ominaisuus: ilmiö.
(249) ”Viime tiistaina Yleisradion Ajankohtaisessa kakkosessa käsiteltiin Face-book-ilmiötä.” (IL 2)
(250) ”Sasi kertoo seuranneensa Facebook-ilmiötä toistaiseksi vain median väli-tyksellä.” (IL 2)
(25) ”Netti-ilmiö Facebook mullisti myös julkkisbongailun.” (IS 2) (252) ”Facebook on aikamoinen ilmiö.” (IS 3)
Ilmiö-käsitemetafora lukeutuu rakennemetaforiin, koska se jäsentää kohdetta lähdealu-een rakenteellisten vastaavuuksien kautta.
5.5.2 facebookonsukupolvikokemus
Aineistosta löytyi yksi metafora, jossa Facebook esitellään sukupolvikokemuksena. Esi-merkissä 253 siirtyviä ominaisuuksia on yksi: se on kokemus tietylle sukupolvelle.
(253) ”Näyttää, että Facebookista on tulossa nuorille aikuisille samanlainen suku-polvikokemus kuin […].” (HS 6)
Metafora jatkaa linjaa, jossa kohteeseen ei siirry kovinkaan konkreettisia piirteitä. Meta-fora on rakenteellinen, koska siinä tuntematonta tehdään tunnetuksi lähde- ja kohdealu-een rakenteellisten vastaavuuksien kautta. Kyseessä on samantyyppinen metafora kuin il-miö-metafora.
5.5.22 facebookonaihe
Facebookista on tehty aihe, josta puhutaan ja kirjoitellaan julkisuudessa. Facebook käy aiheeksi vaikka vitsailulle, uutisille ja parodialle. Siirtyviä ominaisuuksia on esimerkeis-sä 254–26 kahdeksan: se on nettipuheenaihe, se on otsikoissa, se on aihe, siitä on pu-huttu, se on vitsailua, siitä kirjoitetaan keskustelupastalla, siitä keskustellaan ja se on pa-rodia.
(254) ”Facebook oli vuoden 2007 nettipuheenaihe […]” (HS )
(255) ”Britanniassa Facebook nousi viime viikolla otsikoihin […]” (AL 9) (256) ”[…] postilaatikko on ihan täynnä Facebook-aiheisia viestejä.” (IS 3) (257) ”Facebookin yhteydessä on puhuttu […]” (IL 2)
(258) ”Loistavaa Facebook-vitsailua […]” (AL 7)
(259) ”[…] kirjoittaa iltalehti.fi-keskustelupalstalla Facebookista seuraavasti […]”
(IL 6)
(260) ”[…] keskustelu ajautuu taas Facebookiin.” (TS 2) (26) ”[…] kyseessä on parodia Facebookista […].” (AL 7)
Aihe-metafora on rakenteellinen metafora, koska se auttaa ymmärtämään uutta käyttä-mällä lähdealueena tuttua, rakenteellisesti vastaavaa asiaa.
5.5.23 facebookonjuttu
Facebookia yritettiin aineistossani konkretisoida jutuksi. Esimerkeissä 262–264 siirtyviä ominaisuuksia on kolme: juttu, uusi juttu ja tertiäärinen juttu.
(262) ”[…] olisi syytäkin tutustua näihin Facebookkeihin ja Myspace-juttuihin.”
[sic.] (IL 5)
(263) ”Facebook on minulle vielä aika uusi juttu.” (IS 3)
(264) ”[…] facebook on tietysti jo tertiäärinen juttu […].” [sic] (IS 5)
Juttu-metafora on rakenteellinen, koska se kuitenkin ennemmin osoittaa rakenteellista yhteyttä kuin konkretisoi.
5.5.24 facebookonhassutus
Hassutus- ja höpötys-metaforat voivat olla vain rakenteellisia. Metaforalla on esimerkis-sä 265 yksi siirtyvä ominaisuus: se on hassutus.
(265) ”Vähän hassutukselta tämä koko Facebook vaikuttaa.” (IL 2) 5.5.25 facebookonhöpötys
Tämä metafora toimii samalla tavalla kuin hassutus-metafora. Myös esimerkissä 266 on vain yksi siirtyvä ominaisuus: höpötys.
(266) ”[…], koska minusta Facebook tuntuu edelleen höpötykseltä […].” (KL ) Hassutus- ja höpötys-metaforilla Facebookia tehdään tutuksi sellaisen mielikuvan kautta, mikä lukijalla jo on eli korostetaan yhteyttä kahden asian välillä.