Aloitin tutkimuksen tekemisen koristelu-aiheen parissa syksyllä 2008. Olin kerännyt aiemmin kahden vuoden ajan ilmaisjakelumainontaa ja analysoin syksyn aikana materi-aalia koristelun merkitysten painotuksia kartoittaakseni.35 Mainoksia läpikäydessäni ajatus tutkimuksen laajentamisesta kehittyi ja samalla aloin suunnitella haastattelujen järjestämistä tarkemmin. Aluksi etsin haastateltavia tutkimukseeni kyselemällä tuttavil-tani tietäisivätkö he joitakin ihmisiä haastateltaviksi. Lisäksi hain haastateltavia lehti-ilmoitusten avulla. Tässä vaiheessa haastattelujen aihepiirikin alkoi hahmottua tarkem-min itselleni. Joitakin teemoja otin esiin sanomalehti Karjalaiseen ja paikallislehti Karjalan Heiliin keväällä 2009 lähettämissäni lehti-ilmoituksissa (ks. Lehti-ilmoituksen teksti, Liite 1.). Iloiseksi yllätyksekseni haastateltavia löytyi lopulta kaiken kaikkiaan 19.
Aineistoni lähtökohtana ovat kyseiset 19 haastattelua, jotka on tehty pääasiassa haas-tateltavien kodeissa kevään 2009 aikana. Yksi haastattelu on tehty haastateltavan kauppa-liikkeessä, ja tämä haastattelu käsittelee siten myös tätä liikettä. Jotkut haastattelut tehtiin niin sanotuissa kakkosasunnoissa, mikä tarkoittaa sitä, että haastateltavalla oli
35 Ilmaisjakelulehtien aineistoon perustuvaa koriste-analyysia ei ole julkaistu. Analyysini mukaan koristetyynyt ovat yleisin yksittäinen esinetyyppi, johon koriste-kategoria liitetään tutkimusaineiston mainoslehdissä. Tämä on kiinnostava havainto sikäli, että koristetyynyt ovat mielestäni mitä suu-rimmassa määrin sisustuksen ominta aluetta. Tällöin esimerkiksi juhlakoristelu ja taide vaikuttavat kaukaisilta konteksteilta koristelulle. Tämäntyyppiset koristelun kotoisat merkitykset on hyvä pitää mielessä erilaisia koristelua käsitteleviä keskusteluja tarkasteltaessa.
si opintojen takia tai muista syistä asunto kaupungissa, vaikka varsinainen koti olikin toisaalla. Joidenkin näiden useassa paikassa asuvien ihmisten kanssa keskustelimme siitä, että tekisimme haastatteluja myös heidän varsinaisissa kodeissaan. Mutta kun aikaa kului ja haastattelumateriaalia tuntui kertyvän kattavasti, en tullut järjestäneeksi näitä uusia haastatteluja.
Sen jälkeen, kun haastateltava oli ottanut minun yhteyttä tai minä olin ottanut yhteyt-tä häneen, sovimme haastattelusta joko sähköpostitse tai puhelimitse. Kerroin yleisesti siitä, mitä olin tekemässä ja mihin aiheeni liittyy. En kirjannut tarkemmin ylös niitä asioi-ta, joista näissä yhteyksissä keskustelimme. Mutta sekä lehti-ilmoituksen että näiden puhelinkeskustelujen yhteydessä pikku hiljaa aihepiiri tuli esitellyksi haastateltavillekin.
Osassa haastatteluista kysyin myös siitä, mikä haastateltavia kiinnosti ilmoituksessa ja mikä ilmoituksessa kiinnitti huomion.
Menin haastateltavien luokse sovittuina ajankohtina. Yleensä lyhyen tervehtimisen ja paikalleen asettumisen jälkeen aloitimme haastattelun, tavallisesti pöydän ääressä. Haas-tattelua aloitellessani kysyin haastateltavilta, voinko nauhoittaa haastattelun. Mukanani oli pieni digitaalinen nauhuri, kamera sekä muistivihko, jossa oli teemalistani ja kysy-mykseni muistin tukena (ks. Teema- ja kysymyslista, Liite 2.). Haastattelut noudattivat suurin piirtein näitä teemoja, joten kyseiset teemat tulee nähdä eräänlaisina väljinä katto-käsitteinä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että haastattelujen rakenne, yksityiskohdat ja kesto vaihtelivat. Pisin haastattelu oli reilusti yli kaksituntinen kun taas lyhin noin tunnin mittainen (ks. Lähteet, Aineisto). Olen havainnollistanut haastattelujen rakennetta yleisesti seuraavassa kuviossa (ks. Kuvio 2.):
Kuvio 2. Haastatteluiden rakennemalli
Kuviosta hahmottuu haastattelujen rakenne pääpiirteissään teemoittain aikajanalle sijoi-tettuna. Tutkimukseni empiirisen analyysin seuraamisen kannalta on hyvä ottaa huomi-oon eri teemojen nimitykset, esimerkiksi kiinteä koristelu ja vuodenkierron koristelu, koska tulen käyttämään näitä teemojen nimiä analyysin yhteydessä. Esimerkiksi Ideat ja vaikutukset -teeman alla käsittelimme monia erilaisia aiheita, kuten lehtien ja mainosten seuraamista ja sisustusvaikutuksia yleensä. Teemojen järjestys vaihtelee vain vähän haas-tattelujen kesken, sen sijaan teemojen kesto ja keskustelujen ajautuminen ohi aiheen voi-vat vaihdella enemmän. Haastatteluissa on samankaltaisuutta, mutta ne kaikki ovoi-vat myös omanlaisiaan. Haastattelutapani oli keskusteleva, mikä tarkoittaa sitä, että
teema-Ideat Vaikutukset Aloitus Asuminen
Koti
Sisustus Koristelun vuodenkierto
Kiinteä koristelu
Kodin katselu Taide
Aika
lista ja kysymykset olivat mukana haastatteluissa löyhinä, mutta luonnollisesti keskuste-lua suuntaavina ohjeistuksina.
Esimerkiksi Baker kehotti unohtamaan vakiintuneet käsitykset haastatteluista ja nii-hin kohdistetuista odotuksista etnometodologisen ja erityisesti jäsenkategorisoinnin ana-lyyttisen tutkimuksen parissa (ks. Baker 2004, 196). Tutkimuksessani tämä tarkoittaa sitä, etten käsittele haastatteluvastauksia raportteina todellisuudesta (reality reports) (ks. Hol-stein & Gubrium 2004, 156). Haastattelujeni kysymykset eivät ole aina niin tarkasti rajat-tuja, että ne olisivat välttämättä yhdenmukaisesti vastattavissakaan. Lehti-ilmoituk-sessakin kysyn, miten teillä koristellaan? (Ks. Lehti-ilmoituksen teksti, Liite 1.)
Sen jälkeen, kun haastatteluyhteydenottoja alkoi tulla, aika tutkimuksen parissa meni nopeasti haastatteluja tehden, niitä kuunnellen ja litteroiden. Jossain vaiheessa huomasin, että haastattelumateriaalia oli kertynyt reilusti yli 20 tuntia. Samaan aikaan yhteyden-ototkin loppuivat. Takarajani haastatteluihin ilmoittautumiseen oli 30.6.2009. Tein ke-väällä 2009 kaiken kaikkiaan 15 haastattelua. Loput neljä haastattelua tein syksyllä. Ke-vään haastatteluvaihe oli mennyt nopeasti ja haastattelumateriaalia oli runsaasti, mutta se oli jäsentymättä, rajaamatta ja analysoimatta. 15 haastattelun läpikäyminen yksityis-kohtaisesti on aikaa vievä prosessi. Aineiston hankkimisesta oli aika siirtyä sen rajaami-seen ja analysointiin.
Kaikki haastateltavat eivät vastanneet lehti-ilmoitukseen, joten osa haastatteluista to-teutettiin vasta syksyllä. Kaksi haastateltavaa on tullut mukaan ITE-taidetta käsittelevän tutkimushankkeen välityksellä. Kaksi muuta syksyn haastattelua oli viivästynyt muista syistä. Yhden syksyllä haastatellun tapasin paikan päällä, kun olin tutkimassa koristeluja kadulla kauppaliikkeen edessä, jolloin pyysin häntä mukaan tutkimukseen. Kaksi haasta-teltavista on tullut mukaan tuttavieni välityksellä. Yksi haasteltava taas tuli mukaan, kun eräs toinen aiemmin haastattelemani henkilö oli kertonut tutkimuksestani. Mainitsin osassa haastatteluista, että ihmisiä voi pyytää mukaan haastatteluihin näinkin.
Haastatteluihin osallistui siis satunnainen joukko ihmisiä. Haastateltavien ei siten voida ajatella edustavan mitään yleistä asiaa tai ryhmää, sen paremmin sukupuolta, luokkaa, kansallisuutta kuin ammattiakaan. Vaikka haastattelut on tehty Itä-Suomessa, en ole tekemässä tulkintoja erityisestä itäsuomalaisesta näkökulmasta. Haastateltavista lähes kaikki olivat naisia, tosin yhdessä haastattelussa mukana oli pariskunta. Naisvaltai-suus ei tarkoita sitä, että olisin tekemässä tulkintoja sukupuolen näkökulmasta. En ole tulkitsemassa koristelua siis sukupuolisidonnaisena asiana, miesten tai naisten koristelu-na. Sukupuolinäkökulma ja koristelu ovat kuitenkin kiinnostava ja tärkeä aihepiiri. Kuten aiemmin tuli esiin, koristelua voidaan tarkastella eri tavoin myös sukupuolen näkökul-masta (ks. Saarikangas 2002a; Kalha 1997). Sukupuolinäkökulman pois jättäminen, sa-moin kuin esimerkiksi luokkanäkökulman pois jättäminen, ovat tietoisia valintoja tutki-muksessani. Paikallisuus, sukupuoli, ammatti-identiteetti tai mahdolliset muut yleistyk-set tulevat kuitenkin spontaanisti esiin haastatteluissa. Tämä tarkoittaa, että jokaisella haastateltavalla on omanlaisensa tapa koristella sekä omat käsityksensä koristelusta.
Jokaisella on myös oma makunsa. Tästä huolimatta meillä voi olla samankaltaisia koke-muksia esteettisistä asioista.
Aineiston kokoamiseen vaikuttaa luonnollisesti tutkimuksen aihe. Tutkimuksen ai-heen valintaa voidaan tarkastella esimerkiksi etnometodologian tilannekohtaisuuden ja
konstruktiivisuuden näkökulmista. Kategorisoinnin konstruktiivisuuteen liittyy, esimer-kiksi Jayyusin (1984, 59) mukaan, analyysin kannalta monia kiinnostavia ja tärkeitä teh-täviä. On tärkeää erottaa se, mikä on puhujille itsestään selvää ja mikä on tilannekohtais-ta. Jayyusia mukaillen, kategorisoinnin analysoinnissa voidaan tarkastella muun muassa sitä, mikä on kielen sisäisen mielen ja puheen tehtävän mielen suhde. Lisäksi tulisi erotella sitä, mikä on puhujille kuultavissa suoraan puheessa, sekä sitä, mikä kategorisoinneissa on konventionaalista. (Mts. 81–82; ks. Eglin & Hester 1992, 252–253.) Etnometodologian piirissä käydään laajemminkin samantyyppisiä kriittisiä keskusteluja. Voi mainita esi-merkiksi Maynardin ja Claymanin havainnollistaman keskustelun vuorovaikutuksen (in-teraction) ja institutionaalisuuden (institutional) rooleista (1991, 408). Konventionaalisuudes-ta esiintyvää debattia, erityisesti Coultnerin kritiikkiin nojaten, on esitellyt Atkinson (1988, 454).