Keräsin tutkielmani aineiston internetistä kirjoituspyyntöä käyttäen haastattelun sijaan.
Haastattelutilanteessa haasteeksi olisi voinut muodostua se, että olen itse sosiaalityön naispuolinen opiskelija ja kerään arkaluonteista tietoa huoltokiusaamista kokeneilta
isiltä. Isät olisivat voineet henkilöidä minuun kokemuksiaan sosiaalityöntekijöistä, jotka eivät tutkimusaiheeni huomioon ottaen olisi olleet niitä kaikkein positiivisimpia ja tämä olisi taas voinut vääristää tai ohjailla haastattelua tarpeettomasti. (Eskola & Suoranta 2003, 55.) Hyödynsin aineistonkeruussa kahta miesten ja isien sekä lapsen edun ja tasa-vertaisen vanhemmuuden asemaa ajavaa sekä miesten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin panostavaa yhdistystä ja niiden Facebook -sivustoja sekä internetsivuja; Isät lasten asi-alla ry:tä sekä Miessakit ry:tä. Erityisesti Isät lasten asiasi-alla ry on ottanut tavoitteekseen huoltokiusaamisen tunnistamisen ja estämisen. Aineistonkeruuni oli voimassa aikavälillä 11.5.2017 — 19.6.2017 Miessakit ry:n internetsivuilla sekä Facebook -sivuilla ja Isät las-ten asialla ry:n internetsivuilla ja Facebook -sivuilla 23.5.2017 — 19.6.2017. Lähetin kir-joituspyyntöni ja tutkimuslupahakemukseni yhdistyksille ensin sähköisesti ja pyysin jul-kaisemaan kirjoituspyynnön sivuillaan, mikäli he kokivat, että heidän foruminsa kautta voisi löytyä halukkaita isiä osallistumaan tutkielmaani. En voi tarkkaan arvioida, kumman yhdistyksen kautta sain lopulta enemmän yhteydenottoja, sillä aineistonkeruu oli käyn-nissä samanaikaisesti molemmilla sivuilla enkä pyytänyt vastaajia kertomaan erikseen, mitä kautta he olivat kirjoituspyyntöni löytäneet.
Tarinan tutkiminen sähköisesti pyydettyjen huoltokiusaamiskokemusten muodossa mahdollisti mielestäni parhaiten sen, että usein uhrina tai epäoikeudenmukaisesti koh-deltuina itsensä näkevät huoltokiusatut isät saivat mahdollisimman miellyttävän väylän jakaa ja sanoittaa kipeitä ja joskus arkaluontoisiakin kokemuksiaan. Tällöin tarinaan liit-tyvää mahdollista häpeää tai sen tunnetta ei välttämättä tarvitse yrittää piilottaa.
Kysyin kirjoituspyynnössäni (LIITE 1) seuraavia asioita helpottaakseni sekä pyyntöön vas-taavia isiä että itseäni aineiston rajaamisessa ja hahmottamisessa: Millaisia kokemuksia sinulla on huoltokiusaamisesta (mm. kiusaamisen muodot, ajallinen kesto)? Tunnistet-tiinko huoltokiusaaminen tai puututTunnistet-tiinko siihen huoltajuuskiistan aikana? Miten itse py-rit vaikuttamaan kiusaamiseen? Mikä merkitys huoltokiusaamisella on/oli elämässäsi?
Millaiseksi koit oman asemasi huoltoriidassa? Näiden kysymysten avulla halusin tavoit-taa mahdollisimman monimuotoista huoltokiusaamista kokeneita isiä ilman, että yksi-kään vastaaja kokisi, että hänen kokemuksensa ei varsinaisesti ole huoltokiusaamista tai validi tutkimukseni aineistoksi. Lisäksi, kun huoltokiusaaminen ja kiusaaminen ilmiönä yleensäkin voi olla erittäin monimuotoista, en halunnut antaa tarkkaa rajaavaa
määri-telmää huoltokiusaamiselle. Näin varmistin sen, että saisin juuri henkilökohtaisia koke-muksia ja kokijan itsensä määrittelemiä piirteitä huoltokiusaamiselle. Toisaalta pyrin kir-joituspyynnössäni useiden kysymysten avulla myös kohdentamaan pyyntöäni, sillä se mahdollistaisi todennäköisemmin suuremman ja tarkemman otannan (Hänninen 2010, 164).
Vastaanotin huoltokiusaamiskokemuksia ja yhteydenottoja huoltokiusaamiseen liittyen sähköpostitse ja tekstiviestitse yhteensä 23:lta isältä ja kahdelta äidiltä. Kolme isää eivät kuitenkaan lähettäneet syystä tai toisesta kokemuksiaan minulle sähköisesti, joten var-sinaisia tarinoita, eli analysoitavaa materiaalia minulle kertyi 20:ltä isältä yhteensä noin 270 sivua. Tähän sisältyi muun muassa isien henkilökohtaisia päiväkirjatyylisiä kirjoituk-sia kokemuksistaan sekä muita huoltokiusaamiseen liittyviä dokumentteja. Lyhin vas-taanottamani kirjoitus oli kahden virkkeen mittainen. Moni mies pohjusti tarinaansa ly-hyellä katsauksella päättyneeseen parisuhteeseen sekä kuvailemalla tapahtumia tai ti-lanteita, jotka olivat johtaneet huoltokiusaamiseen. Lähes kaikissa tarinoissa tuli ilmi huoltokiusaamisen kesto. Muutama mies esitti minulle myös tarkentavia kysymyksiä en-nen kirjoituksensa lähettämistä, kuten mistä saakka huoltokiusaamiskokemuksia heidän tulisi kertoa. Pyysin miehiä kertomaan huoltokiusaamisesta siitä saakka, kun katsoivat sen itse alkaneen. Pyrin tässäkin välttämään liikaa ohjausta, jotten olisi rajannut tari-noista jotain olennaista pois.
Kahdenkymmenenkolmen isän joukossa oli isiä, joilta sain tarinan lisäksi sähköpostiini linkkejä kolmeen eri blogiin, joihin kysyin lähettäjiltä luvan hyödyntää niitä tarvittaessa tutkielmassani. Blogeja kirjoittivat vaikean huoltoriidan kokeneet tai huoltoriitaa parai-kaa läpikäyvät miehet. Blogien sisällöllinen kirjallinen hyödyntäminen tai suorien sitaat-tien käyttö ei kuitenkaan heidän kohdallaan tullut lopulta kysymykseen, sillä kirjoittaja olisi voinut olla helppo jäljittää tai tunnistaa analyysistäni. Poimin blogeista siis vain tee-moja, joita löysin vastaanottamistani tarinoista ja vertailin niitä toisiinsa yhteneväisyyk-sien löytämiseksi. Sain sähköpostitse tarinoiden yhteydessä myös kirjaehdotuksia, joissa oli viitattu olevan samoja tai samantyylisiä huoltokiusaamiskokemuksia kuin mitä niitä minulle ehdottaneet isät itse olivat kokeneet. En ole analysoinut tutkielmassani näitä kirjoja, sillä olisi ollut liian suuri riski lähteä poimimaan kirjoista huoltokiusaamisesimerk-kejä sillä en ollut itse niitä kokenut/valinnut.
Materiaalia sain varsinaisten analysoitavien tarinoiden lisäksi jonkin verran, sillä osa isistä oli liittänyt sähköposteihin myös muita henkilökohtaisia sekä virallisia dokument-teja, esimerkiksi kuluselvityksiä tutkimusaiheeseeni liittyen. Tätä lisämateriaalia en ole erikseen analysoinut osittain sen vuoksi, että niiden anonymisointi olisi ollut liian haas-tavaa. Olen kuitenkin poiminut näistä edellä mainituista materiaaleista teemoja, joita nousi esiin myös kirjoitetuissa tarinoissa ja joita jälleen vertailin keskenään. Myös tämän oheismateriaalin hävitin välittömästi siitä teemat poimittuani.
Sain aineistonkeruuni yhteydessä useita puheluita ja tekstiviestejä huoltokiusaamiseen ja tutkielmaani liittyen. Puheluissa ja tekstiviesteissä miehet kertoivat kokemuksia, joita pyysin lähettämään myös sähköpostitse. Osa miehistä tekikin niin. Puheluissa ja teksti-viesteissä oltiin myös kiinnostuneita siitä, miltä näkökannalta lähestyn isien kokemuksia tutkielmassani. Lisäksi puheluissa minulle esitettiin huoltokiusaamista kokeneiden isien ajatuksia ja kokemuksia huoltokiusaamisen liittyen. Puheluissa totesin, että en voi hyö-dyntää puheluita suoraan tutkielmassani, ja mikäli soittaja haluaisi osallistua tutkiel-maani, tulisi hänen kirjoittaa minulle kokemuksistaan. Kahdessa sähköpostissa lähettä-jät ilmaisivat, että kokevat aiheen tärkeänä ja haluaisivat osallistua tutkimukseeni, mutta ovat liian traumatisoituneita tai väsyneitä kirjoittamaan aiheesta. Tämä seikka on tärkeää tiedostaa erityisesti jatkotutkimusta tai eroperheiden tai yksinhuoltajien palve-luita suunniteltaessa — traumaattinen, mahdollisesti pitkään jatkunut kokemus voi hei-kentää toimintakyvyn eikä omien oikeuksien tai velvollisuuksien selvittäminen ole vält-tämättä niin tehokasta kuin olisi tarpeen. Olisi myös ollut tutkimuseettisesti arvelutta-vaa houkutella näitä isiä kertomaan tarinansa vetoamalla esimerkiksi tutkimustiedon li-säämiseen, joten en pyytänyt näitä isiä enää kirjoittamaan (Eskola & Suoranta 2003, 58).