Nro. Kirjoittaja Lehti
Vuosi Maa Otsikko Tarkoitus Otanta
(n) Metodi Tulokset
Kys 1
Mitkä tekijät edistä-vät äidin ja vauvan välistä kiintymys-suhteen muodostu-mista?
Kys 2
Mitkä tekijät es-tävät äidin ja vauvan välistä kiintymyssuh-teen muodostu-mista?
1. Huang, Zhihuan Jennifer – Lewin, Amy – Mitchell, Stephanie J. – Zhang, Jin.
Matern Child Health Journal.
2012. Yhdys-vallat.
Variations in the Relationship Between Mater-nal Depression, Maternal Sensi-tivity, and Child Attachment by Race/Ethnicity and Nativity:
Findings from a Nationally Rep-resentative Co-hort Study
Tutkia äidin masennuk-sen, äidillisen sensitiivi-syyden ja lapsen kiinty-myksen suhteita His-panialaisten ja Aasia-laisten amerikkaAasia-laisten joukossa
n=8300 Kvalitatiivinen ja kvanta-tiivinen
Valmis aineisto: Early Childhood Logitudinal Study — Birth Cohort Data kerättiin koskien äi-tejä, kun vauvat olivat noin 9kk ja 24kk.
Äidit itse kuvasivat ma-sennuksen tason
Koulutetut tutkijat tark-kailivat äidin sensitiivi-syyttä ja lapsen kiinty-myssuhteen luonnetta
Äidin sensitiivisyys voi toimia suojaa-vana tekijänä kiinty-myssuhteen muo-dostumisessa, vaikka äiti olisi ma-sentunut
Masennus, sensitii-visyys ja kiintymys kulttuurisidonnaista ja kulttuuri/ maaha-namuutto voi toimia suojaavana tekijänä joissakin etnisissä ryhmissä
Tulot, äidin kou-lutus, lapsen hoi-tojärjestelyt ja äi-din krooninen masennus ai-heutti enemmän kuin kaksinker-taisen riskin tur-vattomalle kiinty-myssuhteelle.
Äidin masennus riskitekijä turvat-tomalle kiinty-myssuhteelle.
Masennus myös toimi riskitekijänä huonommalle äi-din sensitiivisyy-delle.
Masennus, sen-sitiivisyys ja kiin-tymys kulttuuri-sidonnaista ja
kulttuuri voi toi-mia riskitekijänä joissakin etni-sissä ryhmissä 2. Wilkinson, Ross
Bernard – Mul-cahy, Rhiannon
Journal of Repro-ductive and Infant Psychology.
2010. Aus-tralia.
Attachment and interpersonal re-lationships in postnatal de-pression
Tarkoituksena oli sel-vittää turvattoman kiin-tymyssuhteen toiminta-mallin suhdetta masen-nukseen, avioliitton laatuun, vauvan kiinnit-tymiseen ja sosiaali-seen tukeen.
n=115 äiti-vauva paria, joissa vauva 12kk tai nuorempi
Jaettiin koe ja vertailu-ryhmiin. Kyselytutkimus.
Äidit täyttivät kyselyn, jota analysoitiin hyödyn-täen erilaisia mittareita kuten EPDS (masennus-oireiden kysely), Dyadic Adjustment Scale (DAS), nterpersonal Support Evaluation List (ISEL), Maternal Attachment In-ventory (MAI) ja elati-onships Questionnaire (RQ).
Tuloksissa sel-visi, että kliini-sesti masentu-neiden äitien kesken esiintyy vähemmän tur-vallista kiinty-mystä ja enem-män takertu-vaista ja pelo-kasta kiinty-mystä.
Riippumatta dia-gnostisesta sta-tuksesta Negatiiviset kiin- tymyssuhdemal-lit liitettiin vaka- vampaan/vah-vempaan ma-sennukseen ja huonompaan suhteeseen vau-van ja puolison kanssa sekä hei-kompaan sosiaa-liseen tukeen sekä haasteisiin vauvan kanssa 3. Gunning, Melanie
D. – Waugh, Har-riet – Robertson,
2011. Skot-lanti
Emotional intel-ligence, attach-ment
Tarkoituksena selvittää emotionaalista älyk-kyyttä selittävänä teki-jänä kiintymyssuhteen,
n=64 Tutkijoina toimivat ter-veydenhoitajat. Äidit ta-vattiin, kun vauva oli 4kk ikäinen. Äidit täyttivät
Korkeammat ah-distustasot kiin-tymyssuhteessa
Fiona – Holmes, Bjarne.
Community Practioner
and bonding and communi-cation
äidin ja vauvan kiinty-misen sekä kommuni-kaation suhteen.
Tarkoituksena oli sel-vittää miten äidin ko-kema välttelevä/ahdis-tunut kiintymyssuhde liittyvät äidilliseen kiin-nittymisen ongelmiin ja toimiiko emotionaali-nen älykkyys välttämät-tömänä yhdistäjänä näiden tekijöiden vä-lillä. Tutkimus selvitti myös, vaikuttiko emo-tionaalinen älykkyys ja välttelevä/ahdistunut kiintymyssuhde äidin itse raportoimaan kiin-nittymisen ongelmiin ja huomioon äidin ja vau-van väliseen leikkikäyt-täytymiseen.
tarkoitukseen suunnitel-lun kyselyn ja heidän vuorovaikutusta vauvan kanssa videokuvattiin kotioloissa. Kyselytutki-muksessa käytettiin hyö-dyksi The relationship questionnaire (RQ) äitien kiintymyssuhteen orien-taation arvioimiseksi.
Emotionaalista älyk-kyyttä arvioitiin Swin-burne University Emoti-onal Intelligence Test (SUEIT) ja kiinnittymistä arvioitiin The Postpartum Bonding Questionnaire (PBQ)- kyselyllä. Äidil-listä leikkikäyttäytymistä arvioitiin hyödyntämällä 4kk versiota Atypical Ma-ternal Behaviour Instru-ment for AssessInstru-ment and Classification.
Kvalitatiivinen
yhdistettiin mata-lampiin tuloksiin emotionaalisen älykkyyden suh-teen.
Äidit, joilla on korkeampi ahdis-tus kiintymys-suhteessa, olivat huonompia ym-märtämään tun-teita itsessään Mitä vähemmän välttelevämpi äiti oli, sitä takertu-vampi (preoccu-pied) kiintymys-suhde oli.
Huonot tulokset emotionaalisesta älykkyydestä korreloivat suu-rempiin kiinty-mysongelmiin.
Korkeampi ah-distus kiintymys-suhteessa as-sosioitiin kiinty-myssuhteen on-gelmiin, kun taas välttelevyys ei osoittanut vas-taavia ongelmia 4. Santelices, M-P –
Guzmán, G. – Ara-cena, M. – Far-cas, C. –Armijo, I.
2011. Chile. Promoting se-cure attach-ment:
evalua-Tarkoituksena oli arvi-oida aikaisen interven-tio-ohjelman
vaikutta-n=72 Ensisynnyttäjä-äidit jaet-tiin sattumanvaraisesti kahteen ryhmään: turval-lisen kiintymyssuhteen
Tuloksien mukaan intervention jälkeen koeryhmässä use-ammalla vauvalla
– Pérez-Salas, C.
P. – Borghini, A.
Child: Care, Health & Develop-ment.
tion of the effec-tiveness of an early interven-tion pilot pro-gramme with mother–infant dyads in Santiago, Chile
vuutta turvallisen kiinty-myssuhteen edistä-miseksi äitien ja vauvo-jen välillä.
edistämisohjelman ryhmä (koeryhmä n=43) ja kasvatuksellisen kes-kustelun ryhmään (kont-rolliryhmä n=29).
Interventio sisälsi 6 ryh-mätapaamista raskau-den aikana ja 4 yksilöta-paamista lapsen ensim-mäisen elinvuoden ai-kana. Vierastilanne me-netelmää hyödyntäen kerättiin tieto kiintymys-suhteen laadusta äiti-vauva pareilta.
oli turvallinen kiinty-myssuhde äidin kanssa (72,1%) kuin kontrolliryh-män vauvoilla (55,2%).
Interventiolla on tai-pumusta tukea vau-vojen turvallisen kiintymisen kehi-tystä mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä.
5. Cho, Eun-Sooks – Kim, Shin-Jeong – Kwon, Myang Soon – Cho, Ha-eryn – Kim, Eun Hye – Jun, Eun Mi – Lee, Sunhee
Journal of Pediat-ric Nursing.
2016. Etelä
Korea. The Effects of Kangaroo Care in the Neonatal Intensive Care Unit on the Physiological Functions of Preterm Infants, Maternal-Infant Attachment, and Maternal Stress
Tunnistaa kenguruhoi-don vaikutukset kes-kosvauvojen fysiologi-siin toimintoihin, äidin ja vauvan kiintymys-suhteeseen sekä äidin stressi tasoon.
n=40 Tutkimus tehtiin käyttäen kvasikokeellista tutkimus menetelmää. Kokeeseen osallistui kontrolliryhmä sekä koeryhmä, joille ko-keita tehtiin sekä ennen että jälkeen hoitojen.
Tietoja kerättiin 33 viik-koisista
keskos-vauvoista, joita hoidettiin toukokuun ja lokakuun 2011 välisenä aikana.
Sekä koe ryhmään, että kontrolliryhmään osallis-tui 20 keskosvauvaa.
Kenguru hoitoa annettiin 30 minuutin jaksoissa, kolmesti viikossa yh-teensä 10 kertaa. Kerä-tyt tiedot analysoitiin käyttämällä ANOVA sekä ANCOVA testiä.
Tulosten mukaan kenguruhoito vai-kutti merkittävästi kahden ryhmän vä-lillä. Koe ryhmään osallistuneilla äitien stressi tasot olivat alhaisemmat sekä kiintymyssuhde pis-teet äidin ja vauvan välillä korkeammat, kuin kontrolliryh-mässä olleilla. Ken-guruhoito vaikutti myös vauvan fysio-logisiin toimintoihin, kuten hengitysti-heyteen.
6. Valizdeh, Leila – Ajoodaniyan, Haj-menh – Mamna-bati, Mahboogeh – Zamenzdeh, Vaid – Vahideh, Layeg.
Journal of
Neonatal Nursing.
2013. Iran. Nurses' view-point about the impact of Kan-garoo Mother Care on the mother--infant attachment.
Tarkastella sairaanhoi-tajien näkökulmaa ken-guru hoidon vaikutuk-sesta äidin ja vauvan väliseen kiintymyssuh-teeseen.
n=23 Kuvaileva tutkimus suori-tettiin Iranin yliopistolli-sessa sairaalassa vuonna 2010. Tutkimuk-seen osallistui 23 sai-raanhoitajaa vastasynty-neiden teho-osastolta, joista jokainen oli työs-kennellyt osastolla 6 kuukautta tai pidempään sekä suorittaneet kengu-ruhoitoa vähintään 10 kertaa. Tiedot kerättiin kaksiosaisella kyselyllä, joista ensimmäisessä osassa selvitettiin osal-listujien tiedot ja seuraa-vassa käytettiin Avantin äidin ja vauvan kiinty-myskäyttäytymisen as-teikkoa. Kyselyn suoritti-vat sekä palauttisuoritti-vat kaikki osallistujat. Vas-taukset analysointiin ti-lastotieteelliseen analyy-siin suunniteltua ohjel-mistoa käyttäen.
Tutkimuksen mu-kaan sairaanhoita-jat olivat yksimieli-siä, että kenguru-hoidolla oli merkit-tävä positiivinen vaikutus hellään käyttäytymiseen ja kosketukseen.
Hoito paransi äidin ja vauvan kiinty-mystä ja tukee ke-hityksellistä hoitoa.
7. Flemington Tara – Waters, Donna – Fraser, Jennifer A.
Journal of Chil-dren's Services
2015.
Aus-tralia. Maternal in-volvement and outcomes in nurse home vis-iting
Tarkastella äidin ma-sennusta ja mukautu-mista vanhemman roo-liin sairaanhoitajien ko-tikäyntiohjelmassa.
n=40 Laadullinen tutkimus teh-tiin kaksivaiheisten ana-lyysien avulla. Siihen osallistui 40 naista, joilla oli todettu psyykkisiä sai-rauksia, ongelmia huu-meiden tai alkoholin kanssa tai he olivat ol-leet väkivaltaisissa suh-teissa.
Huolimatta äidin heikentyneestä mielenterveydestä, äidit, joille mahdol-listettiin eniten sai-raanhoitajien koti-käyntejä, saivat suurimman hyödyn.
Kotikäyntien avulla riskit heikkoon kiin-tymyssuhteeseen
laskivat sekä emo-tionaaliset ja kogni-tiiviset taidot kehit-tyivät.
Otanta tutkimuk-seen oli pieni.
8. Bostanabad, Mo-hammad Arshadi – Areshtanab, Hos-sein Namdar – Ba-lila, Masoumeh – Jafarabadi, Mo-hammad Asghari – Ravanbakhs, Kobra.
Iranian Journal of Pediatrics.
2017. Iran Effect of a Sup-portive-Training Intervention on Mother-Infant Attachment
Tutkia tukea antavien harjoitusten vaikutusta äidin ja vauvan kiinty-myssuhteeseen.
n=60 Kliininen tutkimus tehtiin vastasyntyneiden teho-osastolla Bahmanin sai-raalassa, Tabrizissa.
Kuusikymmentä vasta-syntyneen isää jaettiin interventio sekä kontrolli-ryhmiin. Ennen tutkimuk-sen aloitusta äidin ja lap-sen kiintymyssuhdetta mitattiin AVANT asteikon avulla.
Koe ryhmässä olleet isät ohjattiin vierailemaan vauvojen vierellä sekä vaihtamaan ajatuksiaan vaimojensa kanssa.
Kontrolliryhmälle tarjot-tiin osaston tavan-omaista hoitoa. Lopuksi äidin ja vauvan kiinty-myssuhdetta mitattiin uu-destaan.
Tulosten mukaan harjoitusten jälkeen kontrolliryhmässä ei havaittu eroja äi-din ja vauvan väli-sessä vuorovaiku-tuksessa, sen si-jaan koeryhmässä olleiden kiintymys-suhde pisteet nou-sivat selkeästi.
Tukea antavien harjoitusten ohjaa-minen isälle sekä vanhempien tois-tensa tukeminen kasvatti äidin ja vauvan kiintymys-suhdetta.
9. Nicolson, Susan – Judd, Fiona – Thomson-Salo, Frances.
2013 Itävalta
(Wien) Supporting the adolescent mother-infant relationship:
Preliminary trial
Voiko kiintymyssuh-detta tukeva kahden tapaamisen interventio (ennen synnytystä ja toinen synnytyksen jäl-keen) vaikuttaa äidin ja
n=75 Tutkimukseen osallistui 73 osallistujaa, joista 35 tarjottiin AMPLE inter-ventiota sekä tavallista hoitoa ja 38 osallistujaa kontrolliryhmässä pel-kästään tavallista hoitoa.
Tuloksien mukaan interventioryhmä pisteytyi merkittä-västi paremmin kol-messa EA (emoti-onal availability
Archives of Wom-ens Mental Health.
of a brief perina-tal attachment intervention
vauvan väliseen suh-teeseen.
Tutkimuksessa käytettiin ennakko testiä sekä jäl-kitestiä. AMPLE inter-ventio tapaamisia kaksi:
raskauden aikana ja syn-nytyksen jälkeen. Jälki-testi suoritettiin 4kk iässä ja selvitettiin äidin ja vau-van vuorovaikutuksen laatua emotionaalisen läsnäolon asteikoiden avulla.
scale) kohdassa:
äidin herkkyys, äiti ei ole tunkeileva, äiti ei ole vihamieli-nen
Tutkimus osoitti in-terventiolla olevan positiivinen vaiku-tus äidin ja vauvan kiintymyssuhteen laatuun.
10. Rossen, Larissa
— Hutchinson, Delyse — Wilson, Judy — Burns, Lucy — Olsson, Craig A. — Allsop, Steve — Elliot, Elizabeth — Ja-cobs, Sue — Mac-donald, Jacqueline A. — Mattick, Richard P.
Archieves Wo-mens Mental Health
2016 Aus-tralia
Predictors of postnatal mother-infant bonding: the role of antenatal bonding, mater-nal substance use and mental health
Tarkoituksena tutkia mikä, äiti–sikiö kiinty-mys, substanssien käyttö(kofeiini, alkoholi, tupakka) ja äidin mie-lenterveys, oli yhtey-dessä synnytyksen jäl-keiseen kiintymyssuh-teen laatuun 8 vk syn-nytyksen jälkeen.
N=372 Data kerättiin 1,2 ja kol-mannen raskauskolman-neksen aikana.
Hyödynnettiin the Mater-nal Antenatal Attach-ment Scale (MAAS), Ma-ternal
Postnatal Attachment Scale (MPAS), the Edin-burgh Antenatal ja Postnatal Depression Scale (EPDS), the De-pression ja
Anxiety Scales (DASS-21) sekä tupakan, alko-holin ja kofeiinin käytön määrää ja tiheyttä
Merkittävä positiivi-nen yhteys antena-taali ja postnaantena-taali kiintymyksellä ja yhteys kiintymyk-seen kasvoi ras-kauden aikana p <
0.01
Kiintymys sikiötä kohtaan raskauden aikana voi luoda pohjaa äiti–lapsi suhteelle varhai-sena syntymän jäl-keisenä aikana
Mielenterveyden mittarit olivat merkittävästi ne-gatiivisesti yhtey-dessä synnytyk-sen jälkeisynnytyk-sen kiintymyksen kanssa.
Korkeammat masennuksen tasot raskauden aikana ennusti-vat matalampia synnytyksen jäl-keisen kiintymyk-sen pisteitä.
Raskaudenaikai-nen stressi toi-sen raskauskol-manneksen ai-kana yhdistyi matalampiin syn-nytyksen jälkei-seen