Aineiston analysointi alkoi perusteellisella tutustumisella tutkimuksen aineis-tona oleviin oppikirjoihin, jotka luin kokonaisuudessaan lävitse useamman ker-ran. Tämän jälkeen ryhdyin etsimään muihin uskontoihin liittyviä tekstikohtia tai ajatuskokonaisuuksia, jotka merkitsin oppikirjoihin alleviivaten ja keräsin samalla tekstikohdat ylös. Koska kuvat ovat tärkeä osa oppikirjoja (Karvonen 1995, 11; 20), niin otin aineiston analyysiin mukaan myös kuvia selventävät ja
tarkentavat kuvatekstit. Otin analyysiin mukaan oppikirjan leipätekstiin lisäksi myös tietolaatikot ja kuvatekstit, sillä tutkimuksissa on todettu, että oppikirjois-sa moninaisuutta käsitellään usein leipätekstissä erillään olevilla sivuilla tai tie-tolaatikoissa (Shin ym. 2013; Lampinen 2013).
Kaikissa tutkimuksen kohteina olevissa oppikirjoissa ei kuitenkaan ole tie-tolaatikoita, vaan teksti on kirjoitettu kokonaan tarinamuotoon. Näin on tehty esimerkiksi oppikirjoissa Salam - islamin polku 1 – 2 ja Salam - islamin polku 3 – 4. Kiinnitin huomiota ainoastaan sellaisiin ilmaisuihin ja tekstikohtiin, joissa puhuttiin selvästi muista uskonnoista. Jätin siis ulkopuolelle sellaiset kohdat, joissa viitattiin esimerkiksi Koraanissa esiintyviin heimoihin. Ennen analyysin aloittamista on tärkeä määritellä analyysiyksikkö (Tuomi & Sarajärvi 2018, 122) ja tässä tutkimuksessa analyysiyksikkö oli pisimmillään kahden virkkeen pitui-nen, mutta pääsääntöisesti löytämäni ajatuskokonaisuudet koostuivat yhdestä virkkeestä. Kahden virkkeen ajatuskokonaisuuksia otin mukaan kokonaisuute-na silloin, kun niissä olevia tietoja ei pystynyt jakamaan kahteen virkkeeseen, koska muuten niiden tuottama tieto uskontoihin liittyen olisi ollut irrallista.
Analyysiyksikön määrittämisen jälkeen olen pyrkinyt karsimaan aineis-tosta tutkimustehtävän kannalta epäolennaisen tiedon pois niin, että etsin ai-neistosta ainoastaan tutkimustehtävän kannalta merkittäviä ilmaisuja. Olen al-leviivannut samaan asiaan tai aihepiiriin liittyvät ilmaisut samalla värillä ja näin erotellut eri ilmiöitä toisistaan, kuten Tuomi & Sarajärvi (2018, 123) kehot-tavat tutkijaa tekemään. Tämän jälkeen pelkistetyt ilmaisut listataan allekkain eri konseptille tutkimusaineistosta, mutta samalla pidetään mielessä se, että samasta lausumasta voi löytyä useita pelkistettyjä ilmauksia (Tuomi & Sarajärvi 2018, 124), kuten myös tässä tutkimuksessa löytyi.
Alustavan perehtymisen ja tarkastelun jälkeen keräsin oppikirjoissa esiin-tyneet ilmaisut yhteen ja ryhdyin tarkastelemaan niitä oppikirja kerrallaan. Si-sällönanalyysin avulla pystyin muodostamaan aineistosta teemoja, jotka liittyi-vät monikulttuurisuuteen ja muihin uskontoihin islamin oppikirjoissa. Luokit-telu teemoihin tapahtui sen mukaan, miten ja millaisilla käsitteillä edellä kuvat-tuihin asioihin viitattiin. Tein luokittelun aineiston pohjalta, mutta siihen
vai-kutti myös lukemani aiheeseen liittyvä tutkimuskirjallisuus ja sieltä nousevat käsitteet. Aineistosta nousseiden teemojen kautta pystyin tarkastelemaan tut-kimuskohdetta syvällisesti sekä näkemään siinä olevia eroja ja yhtäläisyyksiä monikulttuurisuuden kuvaamisessa. Seuraavaksi kuvaan tarkemmin sitä, miten muodostin teemat sekä ylä- ja alakategoriat oppikirjassa Salam - islamin polku 1-2, joten lukija pääsee selville siitä, millaisen prosessin myötä tutkimuksen dis-kurssit ovat rakentuneet.
Oppikirjassa Salam - islamin polku 1-2 oli nähtävillä seuraavat teemat:
profeettojen asema, profeettojen merkitys, pyhät kirjat, kirjojen kansat, profeet-tojen kertomukset, uskonyhteisö jumalaan eli monoteismi, kristityt auttajina, uskontojen juhlat, yhteinen kantaisä, islamin aseman vahvistaminen, kunnioi-tus kirjojen kansojen uskontoja kohtaan, uskominen eri tavalla kuin muslimi, ruokailutavat ja kristityt. Teemat olivat joiltain osin päällekkäisiä toistensa kanssa. Kokosin jokaiseen teemaan kuuluvat monikulttuurisuuteen liittyvät asiat yhteen, jotta pystyin näkemään paremmin sen, miten eri teemoja alla käsi-tellään monikulttuurisuutta, keiden ääni pääsee kuuluviin, mistä näkökulmasta aikaa tarkastellaan sekä millaisia yhteyksiä ja eroja asioiden välillä oli havaitta-vissa.
Diskurssianalyysin kautta oppikirjasta Salam - islamin polku 1-2 löyty-neistä teemoista muodostui 10 aladiskurssia, jotka olivat kristityt auttajina dis-kurssi, pyhien kirjojen ja kertomusten disdis-kurssi, profeettojen disdis-kurssi, islamille kiellettyjen asioiden diskurssi, suomalaisen uskonnollisuuden diskurssi, mono-teistisyyden diskurssi, erilaisten juhlien diskurssi, ruokasäädösten diskurssi, suvaitsevaisuuden diskurssi sekä dialogisuuden diskurssi. Kristityt auttajina diskurssissa tuotiin esiin kristinuskon ja islamin historiaan pohjautuvia hyviä suhteita sekä sitä, miten kristityt ovat auttaneet muslimeja silloin, kun he ovat apua tarvinneet. Pyhien kirjojen ja kertomusten diskurssissa käsiteltiin Koraa-nin ja Raamatun yhteisiä sekä erilaisia kertomuksia sekä niihin liittyviä profeet-toja. Profeettojen diskurssissa tuotiin esille ne profeetat, joilla on merkittävä asema niin kristinuskossa, juutalaisuudessa kuin islamissa sekä korostettiin Muhammadin merkitystä viimeisimpänä profeettana profeettojen ketjussa.
Islamille kiellettyjen asioiden -diskurssissa tuotiin esille se, miten muissa uskonnoissa tehdään islamille kiellettyjä asioita. Suomalaisen uskonnon dis-kurssissa painottui suomalaiseen kulttuuriin liittyvien tapojen ja juhlien esille tuominen kristinuskon kautta ja suomalainen kulttuuri sekä kristinusko liitet-tiin vahvasti yhteen. Monoteistisyyden diskurssi sisälsi viittauksia yksijumalai-suuteen ja yhteen jumalaan uskomiseen. Erilaisten juhlien diskurssissa tuotiin esiin uskontojen juhlia etenkin kristinuskon kautta sekä esiteltiin sellaisia juhlia, joita sekä kristityt että muslimit viettävät. Lisäksi diskurssissa tuotiin esille, että kristityt voivat osallistua muslimien juhliin. Ruokasäädösten diskurssissa tuo-tiin ensimmäistä kertaa esiin myös muita uskontoja, eli hindulaisuus, kristinus-kon ja juutalaisuuden lisäksi. Samalla korostettiin sitä, että vaikka eri uskristinus-kon- uskon-noilla on erilaisia säädöksiä ja tapoja, niin voi kuitenkin tulla toimeen toisten kanssa eri tavoista huolimatta. Suvaitsevaisuuden diskurssi sisälsi puhetta siitä, että muslimien tulee suvaita erilaisia ihmisiä ja tulla muilla tavoilla uskovien kanssa toimeen. Dialogisuuden diskurssissa tuotiin esiin uskontojen erilaisuus rakentavassa hengessä ja dialogitaitojen merkitystä korostettiin muun muassa työntekoon liittyen.
TAULUKKO 1: Päädiskurssien muodostuminen kirjassa Salam - islamin polku 1-2
Aladiskurssit Päädiskurssit
Ruokasäädösten diskurssi Rituaalien ja tapojen diskurssi Erilaisten juhlien diskurssi
Muiden uskontojen kunnioittamisen diskurssi Dialogisuuden diskurssi Suvaitsevaisuuden diskurssi
Kristityt auttajina -diskurssi Kirjojen kansojen diskurssi Pyhien kirjojen ja kertomusten diskurssi
Profeettojen merkityksen diskurssi
Islamille kiellettyjen asioiden diskurssi Erojen tekemisen diskurssi Suomalaisen uskonnollisuuden diskurssi
Yhtäläisyyksien diskurssi Yhtäläisyyksien diskurssi
Yllä olevaan taulukkoon on kuvattu päädiskurssien muodostumisen oppikirjas-ta Salam - islamin polku 1-2. Aladiskurssien hahmotoppikirjas-tamisen jälkeen ryh-dyin tutkimaan jokaista muodostamaani alakategoriaa erikseen ja pyrin luo-maan yläkäsitteen niissä ilmeneville asioille. Tätä vaihetta voidaan kutsua ai-neiston abstrahoinniksi eli käsitteellistämiseksi, jonka tarkoituksena on erotella tutkimuksen kannalta olennainen tieto ja pyrkiä muodostamaan erottelun jäl-keen teoreettisia käsitteitä. Abstrahoinnin voidaankin ajatella olevan analyysin vaihe, jossa tutkija rakentaa muodostamisensa käsitteiden avulla kuvauksen tutkimuskohteestaan. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 124-125.) Näin teoria ja johto-päätökset käyvät vuoropuhelua keskenään ja empiirinen aineisto saa näin elä-vän kosketuspinnan. Yläkäsitteistä muodostuivat tutkimuksen diskurssit.
Näitä diskursseja tutkiessa kiinnitin huomiota niihin valintoihin, joita oppikirjoissa on tehty muita uskontoja kuvattaessa. Kiinnitin huomiota niihin asioita, joita on tuotu esille tekstissä sekä myös niihin, joita on mahdollisesti jätetty ulkopuolelle. Tarkoitukseni on siis kuvata muodostettua kategoriaa ja
siihen sisältyviä merkityksiä eikä esimerkiksi tekstin ymmärrettävyyttä tai luet-tavuutta. Oppikirjassa Salam - islamin polku 1 – 2 päädiskurssit ovat kirjojen kansojen diskurssi, rituaalien ja tapojen diskurssi, dialogisuuden diskurssi, ero-jen tekemisen diskurssi ja yhtäläisyyksien diskurssi. Myös muissa oppikirjoissa diskurssit rakentuivat tässä kappaleessa kuvatulla tavalla, mutta monikulttuu-risuuteen liittyvät merkitykset poikkesivat toisistaan kussakin oppikirjasta, jon-ka vuoksi kuvaan tulokset kukin oppikirja kerrallaan.
6 MONIKULTTUURISUUDEN MERKITYKSET OPPIKIRJOISSA
Tarkastelen tässä luvussa sitä, millä tavalla monikulttuurisuutta kuvataan isla-min oppikirjoissa ja miten oppikirjojen monikulttuurisuuteen liittyvät sisällöt korreloivat perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) muihin uskontoihin liittyvien sisältöalueiden kanssa. Lisäksi kuvaan sitä, millaisia monikulttuuri-suuskasvatuksen ulottuvuuksia oppikirjoissa oli nähtävillä. Koska eri luokka-asteiden oppikirjoista muodostuneet diskurssit poikkesivat jonkin verran toisis-taan, niin esitän tulokset kukin oppikirja kerrallaan. Lisäksi esitystapaan vaikut-ti se, että perusopetuksen opetussuunnitelmassa uskontojen maailmaan liittyvät sisältöalueet on jaettu vuosiluokille 1-2 ja 3-6. Oppikirjoista muodostuneet dis-kurssit kuvastavat hyvin kulttuuri-käsitteen moninaista luonnetta merkitysten tuottamisen tiivistä vuorovaikutusta siihen kontekstiin, johon oppikirja on luo-tu.