Laadullisen aineiston analysoinnissa on useita eri luokitteluja ja teemoja, joiden soveltaminen määräytyy pitkälti aineiston laadun perusteella (Eskola ym. 2005, 150). Kerättyä aineistoa voidaan analysoida erilaisilla menetelmillä, joista tutkija valitsee tutkimukseen sopivimman menetelmän.
(Husso 2017.) Puhutaan selittävästä ja ymmärtävästä tavasta (Hirsjärvi ym. 2010, 224),
induktiivisesta ja deduktiivisesta analyysista (Tuomi ym. 2013, 95), teoria - ja aineistolähtöisestä tavasta (Eskola ym. 2005, 149-150) sekä aineistolähtöisestä, teoriaohjaavasta ja teorialähtöisestä analyysistä (Husso 2017; Tuomi ym. 2013, 95-99). Aineiston analyysissa on olemassa erilaisia luokitteluja, joka saattavat tuottaa sekaannusta. Tutkijan on valittava tutkimukseensa sopivin luokittelu. Omassa tutkimuksessani käytettävä analyysi valikoitui Tuomen (2013) määrittämään analyysiluokitukseen. Tutkimuksen analyysi oli deduktiivista eli teorialähtöistä analyysia, koska
analyysi tapahtui Niemelän (2009) toiminnallisuusteorian mukaisesti. Toisaalta halusin varautua siihen, että aineistosta saattoi löytyä teorialähtöisen analyysirungon ulkopuolisiakin havaintoja, joten analysoinnissa oli varaus abduktiiviseen eli teoriaohjaavaan analyysiin, jossa teoria ja aineisto vuoropuhelevat. Lopullinen analyysimalli osoittautui deduktiiviseksi analyysiksi. Aineistosta ei löytynyt merkittäviä uusia havaintoja. Haastateltaville ennalta lähetetty haastattelurunko antoi selkeää suuntaa keskusteluaiheelle eikä siten antanut ehkä tilaa muille aiheille. Aiheessa pitäytymistä haittasi tai edesauttoi myös työntekijöiden rajallinen ajankäyttö.
Tässä tutkielmassa käytän Alasuutarin (2012, 69) esittelemää faktanäkökulmaa, jossa tarkoituksena on saada havaintoja todellisuuden ja väitteiden suhteesta. Haluan tavoittaa totuutta ja todellisuutta tutkimusaiheesta. Faktanäkökulmaa sovellettaessa laadullisen tutkimuksen aineistonkeruussa on mahdollista käyttää niin avoimia kysymyksiä kuin faktatiedon näkökulmasta oleellisia
yksityiskohtaisiakin täsmäkysymyksiä (Emt., 70). Saatua tietoa voidaan analysoida indikaattoreina eli saatuina epäsuorina vihjeinä totuudesta tai todistuksina eli suorina vastauksina kysymyksiin (Emt., 72). Analyysissa olen käyttänyt faktanäkökulmaa, suoraa totuutta käsitellessäni
toiminnallisuusteorian kahta ensimmäistä osiota, jotka käsittelivät olemista eli olemassa olevia resursseja sekä tekemistä eli toimintaa olosuhdeselvityksissä. Toiminnallisuusteorian kolmannessa omistamisen ja asiantuntijuuden osiossa käsittelen aineistoa Alasuutarin mainitseman indikaattorin tavoin, jossa aineisto heijastaa totuutta tai antaa siitä vihjeitä.
Niemelän (2009) toiminnallisuusteorian käyttö aineiston analysoinnissa antaa tukea realistisen tutkimusotteen toteutumiselle. Toiminnallisuusteoriassa toiminnan muodon tasot voidaan määritellä olemisena, tekemisenä ja omistamisena tai vastaavasti aineellisena, sosiaalisena ja henkisenä.
(Niemelä 2009, 216, 231.) Tässä tutkimuksessa oleminen kuvaa olosuhdeselvityksen tekijää itseään työn toteuttajana sekä millaisia resursseja on käytettävissä selvitysten tekemisessä. Tekeminen kertoo olosuhdeselvitysten tekemisestä sekä toiminnasta prosessina. Kolmantena oleva omistamisen teema tuottaa tietoa olosuhdeselvityksen tekijän tiedon omistamisesta eli osaamisesta,
ammattitaidosta ja asiantuntijuudesta. Kuinka sosiaalityöntekijä arvioi ammatillisesti
olosuhdeselvityksen tekemistä ja miten hän näkee olosuhdeselvitykset lastensuojelun näkökulmasta katsottuna. Noudatin Niemelän kolmijakoista toiminnallisuusteoriaa niin haastatteluissa kuin analyysissäkin.
TAULUKKO 1. Deduktiivinen eli teorialähtöinen analyysi Niemelän (2009) toiminnallisuusteorian mukaisesti.
Oleminen Tekeminen ja toiminta Omistaminen
Sosiaalityöntekijä työn toteuttajana
Käytettävissä olevat resurssit
Olosuhdeselvitysten tekemisen prosessi
Sosiaalityöntekijän tieto, taito ja osaaminen
Analysoinnissa alleviivasin litteroidusta tekstissä sinisellä olemiseen liittyvät asiat, reunaehdot ja resurssit. Punaisella värillä alleviivasin olosuhdeselvitysprosessiin kuuluvat asiat. Asiantuntijuuteen ja tiedon omistamiseen liittyvät asiat olivat keltaisella värillä. Seuraavaksi kokosin aiheet
taulukkoon. Taulukoissa ja tietojen koonnissa pidin paikkakuntatiedot mukana, paikkakunnat merkitsin numeroin 1-8. Olemisen osiossa taulukko oli melko yksinkertainen, koska se sisälsi numeroita ja lyhyitä merkintöjä.
TAULUKKO 2. Esimerkki olemisen -analyysista.
Tekemisen ja toiminnan osiossa kirjoitin kunkin kysymyksen vastaukset paikkakunnittain.
Esimerkiksi työn kuormittavuuteen liittyvät aiheet kokosin taulukkoon rastittamalla aiheen paikkakunnan sarakkeeseen.
TAULUKKO 3. Esimerkki työn kuormittavuuden tekemisen -analyysista.
Jääviys ja esteel-lisyys
X X X X X
Tiedon omistamisen osiossa aineistosta löytyvät asiantuntijuuteen liittyviä aiheita löytyi niin
olemisen, tekemisen kuin omistamisenkin aihepiireistä. Kysyttäessä olosuhdeselvitysten yhteydestä lastensuojeluun, vastauksista avautuu useita näkökulmia konkreettisesta
TAULUKKO 4. Esimerkki lastensuojelun ja olosuhdeselvitysten yhteydestä omistamisen analyysissa.
Kysymys: Olosuhdeselvitysten yhteys lastensuojeluun
Ote aineistosta Tulkinta lastensuojelun paikasta olosuhdeselvityksessä
Asiantuntijuus
”ei oo osa sitä” Lastensuojelu on erillään olosuhdeselvityksistä
Osataan pitää eri työtehtävät erillään
”ollaan lastensuojeluilmotuksia tehty”
Tiivis yhteistyö lastensuojeluun Osataan tehdä havaintoja oman asiantuntijuuden pohjalta Tutkielmassa analyysin polku konkreettisesta koodauksesta syvempään ymmärrykseen etenee toiminnallisuusteorian aiheiden olemisen, tekemisen ja omistamisen mukaisesti. Olemisen osiossa aineiston koodaus on yksinkertaisempaa puhuttaessa esimerkiksi, kuinka monta olosuhdeselvitystä vuosittain tehdään. Tekemisen osiossa lähestytään hieman enemmän sosiaalityöntekijän
ammatillisuutta, kysymällä kuinka haastateltava toteuttaa olosuhdeselvityksen. Viimeisessä omistamisen osiossa aineiston koodaus johtaa kohti syvempää analyysia sosiaalityön asiantuntijuuteen. Analyysi ei siis syvene joka osiossa yhtä pitkälle.
Raunio (1998) on tehnyt kirja-arvostelun Westermarch-seuran julkaisussa laadullista tutkimusta käsittelevästä kirjasta Qualitative Research for Social Workers (1996). Tässä kirjassa laadullisesta tutkimuksesta todetaan, että sillä on vahvuutensa ammattikäytäntöjen ja organisaatioiden
kehittämisessä. Laadullinen lisäätietoisuutta ja ymmärrystä asioiden moninaiselle olemassaololle ja muutoksen mahdollisuudelle. Laadullisen tutkimuksen lähtökohtana on tutkijan esiymmärrys aiheesta, joka ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseessä olisi hypoteesin testaus. Tiedollinen
ymmärrys kuitenkin ohjaa tekemistä. Laadullisen aineiston analyysi lähtee liikkeelle aineistosta esiintyvistä pienistä yksiköistä ja etenee laajempiin teemoihin. Laadullisessa tutkimuksessa ei suositella vastakkaista tapaa analysoida, jossa lähdettäisiin liikkeelle kokonaisuuksista tai yläteemoista edeten alateemoihin. Vastakkaisen analysoinnin vaarana on, että tutkija ei havaitse riittävän tarkasti tutkittavien ilmaisuja vaan asettaa omia ryhmäjakoja ja aihekokonaisuuksia aineiston alkuperäiseen olemukseen. Laadullisen tutkimuksen ideana on edetä konkreettisesta koodauksesta kohti syvempää ja abstraktimpaa ymmärtämistä. Kyseessä ei ole pelkästä kuvailusta vaan asioiden ja sanojen taustalla olevasta merkityksestä. (Raunio, 1998.)
8 TUTKIMUKSEN TULOKSET
Tutkimukseen osallistuneet kahdeksan olosuhdeselvityksiä tekevää sosiaalityöntekijää olen valinnut Pohjois-Pohjanmaan alueelta kaupungeista tai kuntayhtymistä. Valinnan kriteerinä on, että
sosiaalitoimen tehtäväalueella on asukkaita yli 12 000.
Aineiston analyysi jakaantuu kolmeen osaan, joiden perustana on Niemelän (2009)
toiminnallisuusteorian oleminen, tekeminen ja omistaminen. Toiminnallisuusteoria kulkee koko tutkimuksessa mukana, niin tutkimuskysymyksissä kuin analyysissäkin. Sisällönanalyysi on siten deduktiivista eli teorialähtöistä analyysia. Fokusoin kolmijakoista systeemiteoriaa työntekijän ja selvityksen keskinäiseen prosessiin ja toimintaan siinä. Oleminen tarkoittaa sosiaalityöntekijää itsenään työn toteuttajana sekä perustason kuvausta itse selvityksistä ja resursseja. Tekeminen tarkoittaa tekemisen prosessia ja toteuttamista käytännössä. Kolmannessa osiossa kiinnitän huomiota sosiaalityöntekijän ammatillisen tiedon omistamiseen eli osaamiseen. Kuinka sosiaalityöntekijä arvioi ammatillisesti olosuhdeselvityksen tekemistä sekä sen yhteyttä lastensuojeluun.
Seuraavissa alaluvuissa käsittelen aineistoa edellä mainituin aihepiiriluokituksin, olemisena,
tekemisenä ja omistamisena. Analyysissa aineiston lainaukset on sisennetty ja kirjoitettu kursiivilla.
Haastattelulainaus on merkitty lainauksen loppuun TTI, TT2 ja niin edelleen. TT1 tarkoittaa ensimmäistä haastattelua ja TT2 tarkoittaa toista haastattelua. Olen otsikoinut alaluvut siten, että toiminnallisuusteorian osiot oleminen, tekeminen ja omistaminen näkyvät otsikoissa.