Tutkimuksessani narratiivisuus esiintyy aineistoni analyysitapana. Narratiivinen analyysi on laadullinen menetelmä, jonka avulla pyritään oivaltamaan ja ymmärtämään kertomuksia, joita tutkittavasta ilmiöstä kerrotaan. Narratiivisen analyysin avulla voidaan selvittää, miten ilmiö nähdään kertomuksissa. Analysoinnin avulla haluan selvittää, kuinka lapset näkevät yksinäisyyden. Narratiivisessa analyysissa ilmiötä jäsennetään erilaisten käsitteiden ja nä-kökulmien avulla. (Lähdesmäki ym. 2009.) Omassa analyysissa avain käsitteenä esiintyy lasten yksinäisyys. Aineistojen sisältö on lasten näkökulmasta kerrottuja tarinoita ja
keskus-teluja. Narratiivisuuden avulla tulkitsen siis lasten tuottamia satuja. Narratiivisessa tutki-muksessa tarinoissa nähdään olevan alku, keskikohta ja loppu. Näitä yhdistävät tarinan juo-ni. Tarinan tapahtumiin liittyy aina tunteita ja arvoja. Tarinassa esiintyvät tapahtumat liitty-vät toisiinsa erilaisina syinä ja seurauksina. Tarinassa keskeisintä on kuinka se päättyy, sillä harmillisesti päättyvä tarina on surullinen, vaikka tarinassa olisi ollut onnellisia hetkiä. Nar-ratiivisen tutkimuksen aineiston tulisi olla ajallisesti etenevä kertomus. (Hänninen 2010, 160–163.) Analysoin aineistoni temaattisesti ja tällöin teemojen ilmaiseminen tulee suh-teuttaa tarinoiden ajalliseen etenemiseen (ks. Hyvärinen 2010, 93).
Polkinghorne (1995) jakaa narratiivisen tutkimuksen kahteen analysoinnin tapaan, narratii-viseen analyysiin ja narratiivien analysoimiseen. Narratiivinen analysointi korostaa uusien tarinoiden luomista aineiston tarinoiden pohjalta. Käyttämäni aineiston analysointi korostaa narratiivien analysointia. Narratiivien analysointi paikantaa tarinoista yhteisiä teemoja ja niiden avulla kerää tarinoista tietoa. Narratiivien analysointiin tarvitaan useita tarinoita, jotta niiden vertaileminen olisi mahdollista. Oma aineistoni koostuu kymmenestä erilaisesta sadusta ja etsin niistä yhtenäisiä teemoja, joita tulee esiin yksinäisyydestä. Narratiivien ana-lysointia voi tehdä aiempaan teoriaan pohjautuen, tai tutkija voi analysoida käsitteitä ilman teoreettista pohjaa. Narratiivien analyysi myös huomioi teemojen yhteydet toisiinsa sen lisäksi, että se tutkii ja kuvailee teemoja, jotka esiintyvät ja tulevat aineistosta ilmi. Narra-tiivien analysointi menettely luo ja kehittää yleistettävää tietoa tarinoista. Nähdäkseni tut-kimustuloksistani voidaan kehittää yleistettävää tietoa lasten yksinäisyydestä. Narratiivisen analyysin tarkoituksena on jäsentää aineistoa. (Polkinghorne 1995, 12.)
Narratiivinen analyysitapa voi olla holistista tai kategorista. Holistisessa näkökulmassa ai-neisto analysoidaan kokonaisuutena. Toisaalta kategorista lähestymistapaa on hyvä käyttää silloin, kun huomio kohdistuu johonkin ilmiöön, joka esiintyy ja ilmenee yhteisesti jollekin ihmisryhmälle. (Kaasila 2008, 46.) Omaa aineistoani lähestyn kategorisella lähestymista-valla, jota myös paradigmaattinen analyysi korostaa, eli aineistosta etsitään erilaisia katego-rioita. Aineiston kategorinen analysoiminen aloitetaan aineiston redusoinnilla eli se pelkis-tetään ja rajoitetaan. Aineistosta karsitaan pois sellaiset asiat, jotka eivät ole tutkimuksen kannalta olennaisia. Seuraavaksi määritellään aineistosta erilaiset luokat eli kategoriat. Ka-tegoriat ovat erilaisia teemoja ja näkökulmia, joita valitaan aineistosta. Kategorioiden mää-rä riippuu tutkimuksesta ja sen tavoitteista. Kolmannessa vaiheessa aineisto eli siinä
esiin-tyvät lauseet ja ilmaukset lajitellaan kategorioihin. Lopuksi on havainnollistamisen kannalta hyödyllistä laatia taulukko kategorioista, ja niiden sisällöistä. (Lieblich ym. 1998, 112–
114.)
Toisaalta Riessman (2005) jakaa narratiivisen aineiston analyysitavat neljään luokkaan:
temaattiseen analyysiin, rakenneanalyysiin, vuorovaikutuksen analyysiin ja performatiivi-seen analyysiin. Näistä analyysitavoista noudatan omassa tutkimuksessani temaattista lysointia, sillä jaan aineistosta esiin tulevat asiat teemoittain eri luokkiin. Temaattinen ana-lyysitapa korostaa mitä tutkimuksessa sanotaan. Temaattinen anaana-lyysitapa sopii tutkimuk-seeni, sillä tarkasteluni kohteena on, mitä lapset kertovat yksinäisyydestä. Temaattinen ana-lysointi on käytännöllinen silloin, kun etsitään useista eri aineistoista yhteisiä piirteitä. Te-maattinen luokittelu voi auttaa tutkijaa rakentamaan teoreettisen kehyksensä tutkimukseen.
(Riessman 2005, 2–3.) Loin oman teoreettisen viitekehyksen juuri aineistosta nousseista teemoista ja niiden pohjalta tehdyistä tutkimuksista. Temaattisella ja kategorisella lähesty-mistavalla näyttää siis olevan samanlaisia piirteitä. Molemmissa analyysitavoissa aineistos-ta etsitään olennaisia ja yhteisiä asioiaineistos-ta.
Aineiston analysoinnin aloitin litteroimalla lasten kanssa käydyt keskustelut. Tämän jälkeen luin litteroiduit aineistot läpi. Aineiston lukemisen jälkeen aloin koodaamaan aineistoani.
Huomasin aineistoa lukiessani, että eri ryhmien lapset tuovat esiin keskusteluissa samanlai-sia käsitteitä ja ilmiöitä yksinäisyydestä. Tämän huomatessani, etsin aineistostani eli kusteluista ja saduista yhtenäisiä teemoja, joita yksinäisyydestä tuli ilmi. Lapset toivat kes-kusteluissaan ja saduissa esille paljon yksinäisyyteen liittyviä havaintoja, ajatuksia, mielipi-teitä ja kokemuksia. Teemoittelua käytetään suositeltavana aineiston analyysitapana, kun ollaan ratkaisemassa jotain käytännöllistä ongelmaa. Tarinoista voi poimia tutkimusongel-man kannalta keskeistä tietoa. (Eskola & Suoranta 1996, 139.) Teemoittelussa on kyse ai-neiston ryhmittelystä ja jakamisesta erilaisten aihepiirien mukaan (Tuomi & Sarajärvi 2009, 93). Ryhmittelin keskusteluista ja saduista esiin tulleet ilmiöt aihepiirien mukaisesti eri ka-tegorioihin.
Lasten keskustelut pohjautuivat lasten kertomiin satuihin yksinäisen lapsen päivästä. Tä-män vuoksi keskustelun aiheet olivat yhteneviä satujen teemojen kanssa. Lapset kertoivat keskustelu tilanteessa yksinäisen lapsen tulevaisuudesta. Kuitenkin aineistoni koostuu myös lasten piirustuksista, jotka käsittelevät yksinäisen lapsen tulevaisuutta. Tulevaisuus teema
tulee enemmän esille lasten piirustuksien kautta kuin keskusteluissa. Lasten piirustukset tukevat lasten keskusteluista esiin tulleita asioita lasten tulevaisuudesta ja niiden avulla voidaan tehdä erilaisia havaintoja yksinäisten lasten tulevaisuudesta. Seuraavaksi esittelen mihin kategorioihin luokittelin lasten saduista ja keskusteluista esiin tulleet asiat. Narratii-visessa aineiston kategorisoinnissa tuodaan esille lauseita, jossa tulee ilmi, mihin kategori-aan lauseen sisältö kuuluu (Lieblich ym. 1998, 116).
Taulukko 2. Aineiston analysointi
Kategoriat Aihepiiri Aineisto-ote
Yksinäisyyden sisäiset syyt - Lapsen oma persoona
- Yksinäisyyden tunne ta-jusi, että tulee taas yksi päivä lisää yksin.
Kun Aapo pääsi kotiin, ketään ei ollut kotona.
Yksinäisyydestä selviytyminen - Yksinäisyydestä kertomi- nen aikuiselle
Yksinäisten lasten tulevaisuus - Positiiviset ja
negatiiviset näkemykset
Näiden aineistosta esiin tulevien teemojen pohjalta loin tutkimukseni teoreettisen viiteke-hyksen. Tutkimukseni alussa esittelin, kuinka yksinäisyys nähdään lasten näkökulmasta, ja mitkä tekijät siihen vaikuttaa. Tarkastelin aiempien tutkimusten pohjalta myös, kuinka yk-sinäisiä lapsia voitaisiin auttaa selviytymään yksinäisyydestä ja kuinka yksinäisten lasten tulevaisuus ilmenee. Näiden tutkimuksien pohjalta lähden tarkastelemaan oman aineistoni näkökulmia lasten yksinäisyyteen. Lasten omat näkökulmat, mielipiteet, asenteet, ajatukset ja kokemukset yksinäisyydestä tulevat näkyvästi esiin lasten saduissa, keskusteluissa ja piirustuksissa.