Tutkimuksen aineiston muodostaa luokanopettajaopiskelijoiden täyttämä arvi-ointilomake (n=20, naiset n=18, miehet n=2). Opiskelijat täyttivät
arviointilo-makkeen viikon kuluttua opetuksen päättymisestä. Lomake sisälsi viisi avointa kysymystä. Ensimmäisessä kysymyksessä pyydettiin pohtimaan viittä tärkein-tä asiaa, joita opiskelijat kokivat oppineensa neljällä harjoituskerralla. Toisessa kysymyksessä kartoitettiin opiskelijoiden toiveita ilmastonmuutosopetuksen si-sällöistä. Kolmas kysymys etsi vastausta siihen, mikä ilmastonmuutoksessa on opiskelijoiden mielestä vaikea ymmärtää. Neljännen ja viidennen kysymyksen avulla opiskelijat pohtivat ja perustelivat, mikä harjoituskerta oli opettavaisin il-mastonmuutoksen ymmärtämisen ja opettamisen kannalta.
Aineisto analysoitiin ensin aineistolähtöisesti, jolloin aineistosta nousevat näkö-kulmat ja opiskelijoiden mielipiteet kirjattiin ylös. Tämän jälkeen aineisto luo-kiteltiin teorialähtöisesti erilaisiin luokkiin, jotka kuvasivat millä tasolla opiske-lijat halusivat ilmastonmuutosopetuksen mielellään olevan suhteessa teoriaan, jonka puitteissa ympäristö- ja luonnontieteen kurssin opetus toteutettiin. Teo-rialähtöistä luokittelua ohjasivat yhtäältä dialogisen tutkivan oppimisen teoriat (Mortimer & Scott 2003; Linn, Davis, & Bell 2004; Alexander 2008) ja toisaalta ilmastonmuutoksen ymmärtämisen kannalta välttämättömien prosessien ym-märtäminen (Ratinen 2008).
Tulokset
Mitkä ovat opiskelijoiden mielestä tärkeitä oppisisältöjä?
Opiskelijoiden vastaukset (Taulukko 2) kuvaavat heidän käsityksiään eri harjoi-tuksissa opetettujen sisältöjen tärkeydestä. Ilmastonmuutoksen luonnontieteel-listen perusprosessien ymmärtämisen kannalta fysikaalis-kemialliset prosessit ovat varsin hyvin edustettuina opiskelijoiden autenttisissa vastauksissa. Sähkö-magneettisen säteilyn osuus, jota painotettiin fysiikan harjoituksissa ja jota ker-rattiin niin kemian harjoituksissa kuin maantieteen loppukoonnissa, on kuiten-kin melko vähäisessä roolissa opiskelijoiden tärkeiden opittujen asioiden listalla.
Näyttäisi siltä, etteivät opiskelijat osanneet liittää sähkömagneettiseen säteilyyn liittyviä harjoituksia ilmastonmuutokseen (vaikka harjoituksessa painotettiin, miksi tiettyjä asioita opiskellaan). Yksitoista opiskelijaa koki yhteyttämisen kaik-kein tärkeimmäksi oppisisällöksi. Tulos on luonteva, sillä harjoituksissa paino-tettiin yhteyttämisen merkitystä hiilen sitomisessa ja varastoimisessa ilmaston-muutoksen näkökulmasta. Maantieteen harjoituksen pääsisältö planetaarisuus koettiin myös tärkeäksi sisällöksi.
Luonnontieteen opettamisen kannalta huolestuttavaa on, että pedagogiikka ja malliajattelu eivät ole opiskelijoiden mielestä luonnontieteen oppimiseen ja opettamiseen liittyviä tärkeitä asioita. Erityisesti pedagogiikan vähäinen osuus
Luokanopettajaksi opiskelevien kokemukset dialogisen tutkivan opetuksen
opiskelijoiden vastauksissa askarruttaa, sillä tutkittavalla kurssilla painotettiin luonnontieteen pedagogiikkaa, erityisesti dialogista tutkivaa oppimista ja opetta-mista. Ehkä opiskelijat eivät osanneet mieltää erilaisia luonnontieteen demonst-raatioita osaksi luonnontieteen pedagogiikkaa. Kaikilla tutkimusjaksoilla tehtiin myös jonkinlainen malli: matemaattinen, kemiallinen tai symbolinen, mutta opiskelijat eivät mieltäneet malliajattelua kovinkaan tärkeäksi opituksi asiaksi.
TAULUKKO 2. Opiskelijoiden vastaukset kysymykseen: ”Kerro viisi tärkeintä asi-aa, joista opit neljän harjoituskerran aikana.” Prosessit tarkoittavat ilmastonmuu-toksen ymmärtämisen kannalta tärkeiden prosessien esiintymistä opiskelijoiden palautteissa. (n=20)
Tärkein opittu asia Frekvenssi Prosessit
Yhteyttäminen 11
-Kasvihuonekaasut 10 P4, P6, P7
Planetaarisuus 10
-Säteilymallit ja -lajit 8 P1, P2, P3
Palaminen 7
-Pedagogiikka (kasvatus, opetuksen suuntaukset ja
opetustaito) 5
-Veden vaikutus 4
-Ilmastonmuutoksen selkiytyminen 3
-Valo 3 P2
Malliajattelu 3
-Dipolimonenttimuutos 2 P4
Auringon säteily maahan 2 P1
Biomassan koostumus 2
-Mikroskopointi 1
-Säteilyn heijastuminen 1 P5, P6
Hiiliyhdisteet 1
-Hiilen sitoutuminen 1
-Aineiden koostumus 1 P4
Yhteensä 75
-Mitä opiskelijat olisivat halunneet oppia lisää?
Taulukko 3 kuvaa, kuinka opiskelijoille ei heidän omasta mielestään muodostu-nut opetuksen aikana riittävää kokonaiskuvaa ilmastonmuutoksesta. Tulos on hämmentävä, sillä ilmastonmuutoksen kokonaiskuvan luomiseen pyrittiin muun muassa nivomalla tutkittavia ilmiöitä useilla harjoituskerroilla yhteen ja kokoa-malla opitut asiat opettajajohtoisella loppukoonnilla. Kaksi opiskelijaa toivoi li-sää esimerkkejä siitä, miten ilmastonmuutosta voisi opettaa maallikkokielellä, joten on mahdollista, että muillakin opiskelijoilla luonnontieteellinen kieli aset-taa suuria haasteita oppimiselle.
Opiskelijoiden toive, että harjoituksissa olisi käytetty enemmän aikaa ilmaston-muutoksen seurauksiin, on luonteva. Neljän harjoituskerran painopiste oli kui-tenkin tarkoituksellisesti ilmastonmuutoksen syissä, jotta opiskelijoilla olisi riit-tävät luonnontieteelliset valmiudet tutkivan kurssin myöhäisemmässä vaiheessa suunnitella, toteuttaa ja arvioida alakoulun kuudennella luokalle opetusjakso ilmastonmuutoksesta.
TAULUKKO 3. Opiskelijoiden vastaukset kysymykseen: ”Mitä olisit halunnut op-pia ilmastonmuutoksesta neljän harjoituskerran aikana?” (n=20)
Olisin halunnut oppia lisää Frekvenssi
Ilmastonmuutoksen kokonaiskuvasta 8
Ilmastonmuutoksen seurauksista 6
Syy- seuraussuhteista 2
Maallikkokielestä 2
Syvemmän ymmärryksen luomisesta 2
Yhteyttämisestä 1
Yleisestä kertauksesta 1
Alakouluun soveltuvista malleista 1
Selittämistä 1
Yhteensä 25
Mikä ilmastonmuutoksessa on vaikea ymmärtää?
Opiskelijoiden mielestä ilmastonmuutos on vaikea ilmiö ymmärtää sen luon-nontieteellisen monimutkaisuuden vuoksi (Taulukko 4). Sirpaleisen tiedon ko-konaiskuvallinen hahmottuminen ja asioiden linkittyminen on selvästi jäänyt
Luokanopettajaksi opiskelevien kokemukset dialogisen tutkivan opetuksen
keskeneräiseksi. Näiden kahden oppimishaasteen lisäksi opiskelijat ilmoittivat yksittäisiä ilmastonmuutoksen ymmärtämistä vaikeuttavia luonnontieteellisiä seikkoja, joista ilmastonmuutoksen prosessit, kemia ja kasvihuonekaasujen osal-lisuus, olivat tärkeimpiä. Kaiken kaikkiaan opiskelijat eivät osanneet kovinkaan analyyttisesti pohtia ilmastonmuutoksen ymmärtämisen vaikeutta, vaan vasta-ukset olivat varsin lyhyitä ilmaisuja:
Käsittämättömän laaja ja monimutkainen kokonaisuus. (Elsa)
Se, että siihen liittyy näin paljon asioita ja siihen vaikuttaa niin moni asia.
(Tyyne)
TAULUKKO 4. Opiskelijoiden vastaukset kysymykseen: ”Mikä ilmastonmuutok-sessa on mielestäsi vaikea ymmärtää?” (n=20)
Ilmastonmuutoksessa on vaikea ymmärtää Frekvenssi
Kokonaisuus ja asioiden linkittyminen 8
Ilmiön monimutkaisuus 6
Ilmastonmuutoksen syyt (prosessi ja tekijät) 3
Ilmastonmuutoksen kemia 2
Kasvihuonekaasujen osallisuus 2
Ilmastonmuutoksen luonnontieteelliset perusteet 1 Käsitteet ja termit à haastavuus sisäistää 1 Maan planetaarisuus suhteessa ilmastonmuutokseen 1
Mustan kappaleen säteilylaki 1
Yhteensä 24
Mikä neljästä harjoituskerrasta oli opettavaisin ilmastonmuutoksen kannalta?
Opiskelijat kokivat neljästä opetusjaksosta kaikkein opettavaisimmaksi maantie-teen harjoituskerran (Taulukko 5). Opiskelijat mielsivät toiseksi parhaaksi harjoi-tuskerraksi ilmastonmuutoksen ymmärtämisen kannalta kemian, kun taas bio-logiaa tai fysiikkaa piti opettavaisimpina vain kaksi opiskelijaa. Yksi opiskelija ei osannut erotella harjoituskertoja paremmuusjärjestykseen vaan kirjoitti:
Kaikki samalla tasolla - kokeellisuus. Konkreettisuus auttaa aina oppimaan.
En kylläkään osaa liittää käsiteltyjä asioita ilmastonmuutokseen. (Essi)
Opiskelijan kirjoittama katkelma kuvaa hyvin myös opiskelijoiden kirjoittamia perusteluja, sillä monet kirjoittivat, että asioiden konkretisointi auttaa unohtu-neiden asioiden ja ilmiöiden uudelleen oppimisessa. Lisäksi opiskelijat peruste-livat opettavaista harjoituskertaa opetuksen yksinkertaisuudella ja sillä, että asia oli vaikeaa ymmärtää. Maantieteen harjoituskerran hyvyydeksi opiskelijat arvot-tivat opetuksen ilmastonmuutosta kokoavan luonteen. Huolestuttavaa opiskeli-japalautteessa oli, että kaikki opiskelijat eivät osanneet sitoa eri harjoituskerroilla tulleita asioita ilmastonmuutokseen.
Mikä neljästä harjoituskerrasta oli opettavaisin ilmastonmuutoksen opettamisen kannalta?
Opiskelijoita pyydettiin pohtimaan ja perustelemaan, mikä harjoituskerta oli opettavaisin ilmastonmuutoksen opettamisen kannalta (Taulukko 5). Myös täl-löin maantieteen harjoituskertaa pidettiin tärkeimpänä, jota seuraava lainaus ku-vaa hyvin:
Sama maantiedon kerta, koska sen aikana huomasi, että ilmiöitä on tärkeää osata yhdistää kokonaisuuksiksi. Se ei vaadi välttämättä kaiken ymmärtä-mistä yksityiskohtaisesti. Ajattelu on tärkeämpää. (Jooseppi)
TAULUKKO 5. Opiskelijoiden vastaukset kysymykseen: ”Mikä neljästä harjoitus-kerrasta oli erityisen opettavainen ilmastonmuutoksen ymmärtämisen ja opetta-misen kannalta?” (n=20)
Harjoituksen aihe Opettavaisin ilmaston-muutoksen ymmärtämisen kannalta (f)
Opettavaisin ilmastonmuu-toksen opettamisen kannalta (f)
Maantiede 10 10
Kemia 7 3
Biologia 1 3
Fysiikka 1 1
Yhteensä 19 17
Kolmen opiskelijan mielestä kemian ja biologian harjoituskerrat olivat tärkeitä ilmastonmuutoksen opettamisen kannalta. Kaksi opiskelijaa ei osannut laittaa harjoituksia paremmuusjärjestykseen ja kaksi taas pitivät kaikkia kertoja tärkei-nä ja yhtä opettavaisina. Yhden opiskelijan mielestä fysiikan ja maantiedon har-joitukset olivat tärkeimpiä, jota hän perusteli sillä, että niissä molemmissa tar-kasteltiin sähkömagneettista säteilyä. Kemian harjoituksen sisällöistä erityisesti
Luokanopettajaksi opiskelevien kokemukset dialogisen tutkivan opetuksen
molekyylimallien tarkastelu koettiin opettavaisena kun taas biologiassa yhteyt-tämistä ja siihen liittyvää tutkivan oppimisen mallia arvostettiin ilmastonmuu-toksen opettamisen kannalta oleelliseksi.