6 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET
6.4 Johtopäätökset ja jatkotutkimushaasteet
Tässä tutkimuksessa on tuotu esille triagehoitajien kuvaamana kiireettömän hoidon tar-peen arvioinnin nykytilaa ja kehittämisehdotuksia päivystyspoliklinikalla. Tutkimustuloksista voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset:
Triagehoitajat luokittelevat potilaan kahden kiireettömän hoidon tarpeen luokituksen D ja E välillä hoidon tarpeen kiireellisyyttä ohjaavan ohjeistuksen, potilaan haastattelun sekä potilaan voinnin ja voinnissa tapahtuneiden muutosten perusteella. Arvion tekemi-sessä korostuu triagehoitajan kokemus, mutta he ottavat inhimilliset tekijät huomioon etenkin ilta- ja yöaikaan. Päivystyspoliklinikalle olisi kehitettävä yhtenäinen kiireettömän hoidon tarpeen arviota ohjaava ohjeistus triagehoitajan päätöksenteon tueksi. Lisäksi tria-gehoitajan tehtäväkuva olisi selkeytettävä käsittämään pelkästään hoidon tarpeen kiireelli-syyden arviota, ja päivystyspoliklinikan muu hoitohenkilökunta voidaan vastuuttaa muihin yksikön hallinnollisiin ja työjärjestyksellisiin tehtäviin. Lisäksi triagehoitajille on turvattava työrauha, eikä hoidon tarpeen arviota saa keskeyttää kuin erityisen painavista syistä.
Triagehoitajat opastavat ja ohjeistavat triage-luokkaan E luokiteltua potilasta ta-pauskohtaisesti omaan arvioonsa ja kokemukseensa perustuen. Päivystysyksikössä kii-reetöntä hoitoa koskeva ohjeistus ohjaa ainoastaan sairaslomaan ja sairaslomatodistusta koskevia merkintöjä potilasasiakirjaan. Potilaan olisi saatava kirjalliset itsehoito-ohjeet sai-rauden tai terveydentilan hoitoon sekä ohjeistuksen yhteystietoineen siitä, missä tapauk-sessa ja mihin hänen on tarvittaessa hakeuduttava hoitoon. Iäkkäiden ja muistisairaiden potilaiden kohdalla triagehoitajat ottavat huomioon inhimilliset tekijät, ja hoitoon pääsyn kriteereitä tarkastellaan kevennetysti etenkin yö- ja ilta-aikoina. Iäkkäiden potilaiden hoidon tarpeen kiireellisyyden arvio pitäisi tehdä poikkeuksetta lääkärin toimesta ja tämän ryhmän hoidon tarpeen arvioon tulisi olla oma ja erillinen ohjeistus potilasryhmän erityistarpeiden vuoksi. Iäkkäiden pitäisi mahdollisuuksien mukaan päästä osallistumaan oman hoitonsa suunnitteluun, koska he sekä heidän omaisensa ovat parhaat asiantuntijat hoidon toteu-tuksen mahdollisuuksista ja hyödyistä. Iäkkäitä potilaita ei pitäisi hoitaa päivystyspoliklini-kalla kuin henkeä uhkaavissa tapauksissa. Triagehoitajilla tulisi olla myös mahdollisuus milloin tahansa muidenkin potilasryhmien kohdalla siirtää hoidon tarpeen kiireellisyyden arvion tekeminen lääkärille, mikäli triagehoitaja kokee, ettei hänen osaamisensa riitä tai potilaan terveydentilassa on useita arvion tekemiseen vaikuttavia seikkoja.
Triagehoitajan mahdollisuudet varmistaa triage-luokkaan E luokitellun potilaan hoi-toon pääsy, hoidon järjestyminen ja potilasturvallisuus ovat hyvin rajalliset. Käytän-nössä nämä jäävät potilaan itsensä vastuulle. Triagehoitajilla on rajatut mahdollisuudet ohjata kiireettömän hoidon tarpeessa olevaa potilasta hoitoon toisaalle, koska virka-ajan ulkopuoliset palvelut ovat puutteellisia. Kunnan olisi tehostettava terveyspalveluiden virka-ajan ulkopuolisen palvelun tarjontaa, tiedotettava terveyspalveluiden käytön porrastukses-ta sekä yhtenäistettävä virka-aikainen terveysasemien toiminporrastukses-ta. Hoidon porrastukses-tarpeen kiireelli-syyden arvio ja hoidon porrastus olisi toimittava yhtenäisten kriteereiden mukaisesti sekä terveysasemilla että päivystysyksikössä. Triagehoitajat tarvitsisivat oman ammattitaidon arviointia varten palautejärjestelmän kehittämisen, jonka avulla he saisivat tiedon onko heidän tekemänsä hoidon tarpeen kiireellisyyden arvion onnistunut. Hoidon tarpeen kiireel-lisyyden arvion onnistuminen on tärkeä osa potilasturvallisuuden toteutumista.
Triagehoitajat kehittäisivät triage-luokkaan E luokitellun potilaan ohjausta ja hoidon varmistusta siten, että potilas saa hoidon tarpeen kiireellisyyden arvion yhteydessä kirjal-liset ohjeet siitä, miten häntä on ohjeistettu sekä mikä on hänen hoitopaikkansa. Triagehoi-tajien näkökulmasta hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointi koskeva ohjeistus tulee olla yhtenäinen kaikissa terveydenhuollon yksiköissä. Triagehoitajat tarvitsisivat ohjausta sii-hen, mihin he ohjaavat kiireettömän hoidon tarpeessa olevat potilaat, sekä mahdollisuuden tehdä kiireettömän hoidon tarpeessa olevalle potilaalle ajanvarauksia ”oikeaan” hoitopaik-kaan. Ei ole hyvää palvelut ohjata potilas päivystyksen hoidon tarpeen arviosta terveys-aseman tai työterveyshuollon jonoon uuteen hoidon tarpeen arvioon. Triagehoitajat kehit-täisivät terveyspalveluista tiedottamista kuntalaisille erilaisten sähköisten välineiden kautta.
Terveysaseman lääkärivaje ei saisi kuormittaa triagehoitajan tehtäväkenttää, vaan terve-ysaseman olisi kehitettävä vajetta korvaavaa palvelua esimerkiksi erillisellä pikapoliklinikal-la tai lisäämällä sekä sairaanhoitajan, että muiden lääkäreiden akuuttivastaanottoaikoja.
Potilas ei ole niinkään kiinnostunut kuka häntä hoitaa, vaan siitä, että häntä kuullaan ja hänen asiansa lähtee eteenpäin. Myös päivystyspoliklinikalla olisi siirryttävä asiakaslähtöi-sempään toimintamalliin, jossa hoidon tarve arvioidaan yhteistyössä potilaan kanssa hä-nen toiveitaan ja tarpeitaan kunnioittaen. Yhteistyön perustana on triagehoitaja ja potilaan tasavertainen asema. Yksipuolinen autoritäärinen käännyttäminen ei vastaa hyvän palve-lun toimintaperiaatteita. Päivystyspoliklinikan ruuhkautuminen, ja sinne kiireettömän hoi-don tarpeessa hakeutuvat potilaat eivät ole potilaslähtöinen ongelma, vaan tämä on rat-kaista päivystyspoliklinikan ja muiden terveydenhuollon palveluiden yhteistyöllä ja
toimin-tamallien kehittämisellä. Terveydenhuollon varhaisen puuttumisen mallin sekä oikea-aikaisen ja oikean hoidon tuomat terveysvaikutukset ja inhimilliset edut kannattaa hyödyn-tää. Asiakaslähtöinen toimintamalli voidaan asettaa myös mahdollisen hoidon tarpeen ar-vion ulkoistamisen yhteydessä yhdeksi palvelun tarjoamisen lähtökohdaksi.
Erilaisten sähköisten palveluiden kehittämisen kautta saatavien etujen selvittäminen, asi-antuntijasairaanhoitajatoimintamallin kehittäminen ja sairaanhoitajan oikeus lääkkeen määräämiseen olisi monipuolisesti hyödynnettävissä kiireettömän hoidon tarpeessa olevil-le potilailolevil-le. ”Raha seuraa asiakasta” –mallin mahdollisuuksien selvittäminen vastaanotto-palveluissa on pohdinnassa tarkoituksena lisätä asiakkaan vapautta valita itse hoitopaik-kansa ja palveluntuottajansa. STM 2014:20).
Jatkotutkimusaiheena voidaan tutkia kiireettömän hoidon tarpeen arvion näyttäytymistä potilaan näkökulmasta. Miten potilaat kokevat päivystyksestä käännyttämisen, ja miten heidän kiireetön hoitonsa on toteutunut päivystyksestä käännyttämisen jälkeen. Arvokasta tietoa on myös se, miten ja millä viiveellä potilaat pääsevät perustason kiireettömän hoidon piiriin. Onko mahdollista kehittää valtakunnallinen ohjeistus hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointiin sairaalakohtaisten ohjeistuksien sijaan, ja mitkä ovat sen edut ja mitkä ovat ke-hittämisen esteenä. Millä tavoin voidaan paremmin taata kansalaisten yhdenvertainen kii-reettömien terveyspalveluiden saatavuus ilman merkittäviä alueellisia eroja.
LÄHTEET
Aalto-Kallio M, Saikkonen P, Koskinen-Ollonqvist P. Arvioinnin kartalla, matka teoriasta käytäntöön. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 7/2009. Kehitys Oy. Pori, 2009, 3, 22 - 25, 48, 67 – 69.
Chan J, Chau J. Patient satisfaction with triage nursing care in Hong Kong. Journal of Ad-vanced Nursing (50)5, 498 -507.
Chen S-S, Chen J-H, Ng C-J, Chen P-L, Lee P-H, Chang W-Y. 2010. Factors that influ-ence accuracy of triage nurses’ judgement in emergency departments. Emergency Medi-cine Journal 27(6), 451 – 455.
Crilly J, Bost N, Gleeson H, Timms J. 2012. Patients who presented to an Australian emergency department and did not wait of left against medical advice. Advanced Emer-gency Nursing 34(4), 357 – 368.
Daniels J H. 2007. Outcomes of emergency severity index five-level triage Implementation:
Clinical and operational metrics. Advanced Emergency Nursing Journal 29(1), 58 – 67.
Diesburg-Stanwood A, Scott J, Oman K, Whitehill C. 2004. Nonemergent ED patients re-ferred to community resources after medical screening examination: Characteristics, med-ical condition after 72 hours, and use of follow-up services. Journal of Emergency Nursing 30(4), 312 – 317.
Elder R, Neal C, Davis B, Almes E, Whitledge L, Littlepage N. 2004. Patient satisfaction with triage nursing in a rural hospital emergency department. Journal of Nursing Care Quality 19(3), 263 – 268.
ESAVI. 2013. Ensihoidon palvelutasopäätökset ja triage-ohjeistukset, Etelä-Suomen alu-een sairaanhoitopiirit. Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Julkaisu 26/2013, 48 – 49.
Fan J, Worster A, Fernandes C. 2006. Predictive validy of the Triage Risk Screening Tool for elderly patients in a Canadian emergency department. American Journal of Emergency Medicine 2006(24), 540 – 544.
Göransson K, von Rosen A. 2010. Patient experience of the triage encounter in a Swedish emergency department. Emergency Nursing 2010(18), 36 – 40.
Göransson K, Ehrenberg A, Marklund B, Ehnfors M. 2006. Emergency department triage:
Is there a link between nurses’ personal characteristics and accuracy in triage decision?
Accident and Emergency Nursing 2006(14), 83 – 88.
Helovuo A, Kinnunen M, Peltomaa K, Pennanen P. Potilasturvallisuus. 2011. Potilasturval-lisuuden keskeisiä kysymyksiä havainnollisesti ja käytännöllisesti. Kliinikko käsikirjat. Edita Prima Oy, Helsinki 2011, 13.
Hietanen, Päivi. 2012. Potilaskeskeinen lääketiede – ostosparatiisiko? Pääkirjoitus. Suo-men Lääkärilehti 2012(16).
Hirsjärvi S, Hurme H. 2008. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Yliopistopaino, Helsinki, 47 – 48, 63, 66.
Hirsjärvi S, Remes P, Sajavaara P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uudistettu painos. Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna, 204 – 208, 222.
Holdgate A, Morris J, Fry M, Zecevic M. 2007. Accuracy of triage nurses in predicting pa-tient disposition. Emergency Medical Australasia 2007(19), 341 – 345.
Johnson K, Wango M, Grey D, Kuehn C. 2013. Causes and occurrences of interruptions during ED triage. Journal of Emergency Nursing 6(19), 1 – 6.
Kankkunen P, Vehviläinen-Julkunen K. 2013. Tutkimus hoitotieteessä. 3. uudistettu pai-nos. Sanoma Pro Oy, Helsinki, 66, 110, 124 – 125, 166 – 169, 199, 217 – 228.
Kantonen J, Kauppila T, Kockberg I. 2007. Päivystyksen organisaatiomuutokset vähensi-vät lääkärissäkäyntejä: kokeilu Vantaan terveyskeskuspäivystyksessä. Suomen lääkärileh-ti 2007(9), 897 – 901.
Kylmä J, Juvakka T. 2007. Laadullinen terveystutkimus. Edita Prima Oy. Helsinki, 78 – 79, 112 – 120, 127 – 134, 139 – 160.
Malmström R, Kiura R, Malmström T, Torkki P, Mäkelä M. 2012. Päivystyspotilaiden kii-reellisyyden luokittelut Suomessa erilaiset kuin Ruotsissa. Suomen lääkärilehti 2012(9), 699 -703.
McBrien B. 2008. Translating change: The development of a person-centered triage train-ing programme for emergency nurstrain-ing. International Emergency Nurstrain-ing (2009)17, 31 – 37.
Metsämuuronen J (toim.) 2006. Laadullisen tutkimuksen käsikirja. 1. painos. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä, 115.
Mäntyranta T, Elonheimo O, Mattila J, Viitala J toim. 2004. Terveyspalveluiden suunnittelu.
1. painos. Gummerus Kirjapaino Oy. Duodecim 2009, Jyväskylä, 289 – 292.
Paunonen M, Vehviläinen-Julkunen K. 2006. Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. 1. – 4. pai-nos. WSOY Oppimateriaalit Oy, Helsinki, 215 – 216.
Quattrini V, Swan B. 2011. Evaluating care in ED fast tracks. Journal on Emergency Nur-sing (37)1, 40 – 46.
Routasalo P, Airaksinen M, Mäntyranta T, Pitkälä K. 2009. Potilaan omahoidon tukeminen.
Katsaus. Duodecim 2009(125), 2351-2359.
Ryynänen O-P, Kukkonen J, Myllykangas M, Lammintakanen J, Kinnunen J. 2006. Priori-sointi terveydenhuollossa. Mitä maksaa, kuka maksaa. Talentum. Tammer-Paino Oy, Tampere, 58 – 61, 74 – 76.
Seppänen A. 2013. Päivystys kuormittuu kiireettömän hoidon hakijoista. Suomen lääkärilehti 2013(18), 1318 – 1320.
Shanley C, Sutherland S, Stott K, Tumeth R, Whitmore E. 2008. Increasing the profile of the care of the older person in the ED: A contemporary nursing challenge. International Emergency Nursing 2008(16), 152 – 158.
STM. 2008. Uusi terveydenhuoltolaki. Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:28. Helsinki.
STM. 2009. Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2009. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:5. Helsinki.
STM. 2009. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma 2009 – 2011. Helsinki.
STM. 2010. Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti. Sosiaali- ja terve-ysministeriön selvityksiä 2010:4, Helsinki, 19 – 22, 27 – 28.
STM. 2013. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja erikois-alakohtaisista edellytyksistä. Helsinki. 29.8.2013. Asetus tulee voimaan 1.1.2015. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
STM. 2014. Laatu ja potilasturvallisuus ensihoidossa ja päivystyksessä. Suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin. Helsinki 2014. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:17.
STM. 2014. Lääkärin ja hoitajan vastaanoton vapaus. Havaintoja Oulun kaupungissa 2012 – 2013. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:20.
STM. 2014. Kiireettömään hoitoon pääsyn selvitys. Nykytila ja toimenpide-ehdotuksia. So-siaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:27.
Syväoja P, Äijälä O. 2009. Hoidon tarpeen arviointi. Hygieia. Vammalan Kirjapaino Oy.
Sastamala, 9 – 23, 27 – 33, 35, 43, 55 – 56, 61 94 – 95, 106 - 107.
Tuomi J, Sarajärvi A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 6. uudistettu laitos Kustannusosakeyhtiö Tammi, Latvia, 125 – 141.
Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoi-don järjestämissopimuksesta 377/2010.
Valvira. 2014. Terveyskeskuspäivystyksessä puutteita iäkkään henkilön tutkimisessa ja hoidon tarpeen arvioinnissa. Valvira tietopankki 1.9.2014. Dnro 283/06.02.03.00/2013.
http://www.valvira.fi/tietopankki/ratkaisulyhennelmat/huomion_kiinnittaminen_2/terveyskes
kuspaivystykses-sa_puutteita_iakkaan_henkilon_tutkimisessa_ja_hoidon_tarpeen_arvioinnissa Luettu 5.10.2014.
Vehmanen M. 2010. Päivystykset siirtyvät triage-aikaan. Suomen lääkärilehti 2010(37), 2914 – 2916.
Wong F, Chow S, Chang K, Lee A, Liu J. 2004. Effects of nurse follow-up on emergency room revisits: a randomized controlled trial. Social Science & Medicine 2004(59), 2207 – 2218.
Wilson A, Shifaza F. 2008. An evaluation of the effectiveness and acceptability of nurse practitioner in an adult emergency department. International Journal of Nursing Practice (2008)14, 149 – 156.
Wolf L. 2010. Acuity Assignation. An ethnographic exploration of clical desicion making by emergency nurses at initial patient presentation. Advanced Emergency Nursing (32)3, 234 – 246.
Lainsäädäntö
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 Suomen perustuslaki 731/1999
Terveydenhuoltolaki 1326/2010
LIITTEET
1(2) Liite 1. Tutkimustiedote päivystysyksikön osastonhoitajalle
Hyvä päivystysyksikön osastonhoitaja,
Olen terveystieteiden maisteriopiskelija Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselta, ja teen pro gradu tutkimusta aiheesta ”Triagehoitajan antama ohjaus ei-kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle potilaalle päivystysyksikössä”. Tutkimukseen olen saanut tutkimusluvan organisaationne tutkimuslupakäytännön mukaisesti. Pyydän Teitä toimimaan tutkimukses-sa yhteyshenkilönä päivystysyksikössänne.
Tutkimuksen tarkoitus
Tämän pro gradu tutkimuksen tarkoituksena on tutkia päivystyksen triagehoitajien anta-maa ohjausta triage-luokka E:n eli ei-kiireellisen hoidon tarpeessa oleville potilaille, sekä kuvata niitä kriteereitä, joilla triagehoitaja luokittelee potilaan hoidon tarpeen kiireellisyyden arvioinnin triage-luokkien D ja E välillä. Tutkimusongelmaa tarkastellaan terveydenhuollon ammattihenkilön eli triagehoitajan näkökulmasta.
Tutkimus toteutetaan teemahaastatteluna 2 – 3 henkilön pienryhmissä yhdessä tai kah-dessa eri päivystysyksikössä. Tavoitteena on haastatella yhteensä yhdeksää triagehoita-jaa (n=9). Haastattelutilanteet nauhoitetaan, ja nämä järjestetään sairaalanne tiloissa. Tut-kimuksessa käytetään litteroidun aineiston analyysimenetelmänä laadullisen tutkimuksen induktiivista sisällönanalyysia. Pyydän, että yksikkönne triagehoitajat saisivat osallistua haastatteluun työaikana.
Haastateltavien rekrytointi
Tehtävänänne on valita tutkimukseen osallistuvat triagehoitajat systemaattisella otannalla työvuoroluettelostanne siten, että työvuoroluettelosta valitaan järjestyksessä ensimmäinen triagehoitaja ja tämän jälkeen joka toinen. Otantaan osuvalta triagehoitajalta kysytään suostumus tutkimukseen osallistumiseen. Mikäli otantaan osuva triagehoitaja kieltäytyy tutkimukseen osallistumisesta, valitaan luettelosta seuraava henkilö ja tämän jälkeen jat-ketaan otantaa joka toinen kunnes tarvittavat osallistujat on saatu valittua. Tutkimukseen pääsyn kriteereinä ovat laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilön pätevyys, pitkä työ
2 kokemus sekä yksikössä mahdollisesti vaadittavan lisäkoulutuksen suorittaminen, jotta työntekijä voi toimia triagehoitajan tehtävissä.
Tutkimuksen hyödyt ja haitat
Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista, ja tutkimukseen osallistumisen voi keskeyttää missä vaiheessa tahansa ilman selvitysvelvollisuutta. Tutkimukseen osallistu-misesta ei makseta palkkiota eikä siitä koidu kuluja. Haastatteluaineisto on vain tutkijan käytössä ja sitä säilytetään lukitussa tilassa tietosuojakäytännön mukaisesti. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöllisyys jää vain tutkijan tietoon. Nauhoitettu haastatteluaineisto kirjoi-tetaan tekstiksi, ja kirjoittamisen yhteydessä haastateltavien henkilöllisyys muukirjoi-tetaan koo-deiksi. Taltioitu tutkimusaineisto hävitetään tulosten analysoinnin jälkeen. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää päivystysyksikössä tutkimuksen julkaisemisen jälkeen ei-kiireellisen hoidon tarpeessa olevien potilaiden ohjauksen kehittämiseksi.
Tutkimuksen julkaiseminen
Tutkimustulokset julkaistaan Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen pro gradu tut-kielmana keväällä 2014 sekä mahdollisesti hoitotieteellisenä artikkelina tämän jälkeen.
Tutkija
Anne Lindfors-Niilola
yo-merkonomi, sairaanhoitaja, osastonhoitaja, TtK, terveystieteiden maisteriopiskelija
Hoitotieteen laitos Itä-Suomen yliopisto puh. xxx xxx xxxx tunnus@student.uef.fi
Tutkimuksen ohjaajat
Pirjo Partanen Hannele Turunen
yliopistonlehtori, TtT laitoksen johtaja, TtT, professori
Hoitotieteen laitos Hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopisto
1(2) Liite 2. Tutkimustiedote haastateltaville
Hyvä hoidon kiireellisyyden arviota tekevä triagehoitaja,
Olen terveystieteiden maisteriopiskelija Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselta, ja teen pro gradu tutkimusta triagehoitajan antamasta ohjauksesta ei-kiireellisen hoidon tar-peessa olevalle potilaalle päivystysyksikössä. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia päivys-tyksen triagehoitajien antamaa ohjausta triage-luokka E:n eli ei-kiireellisen hoidon tarpees-sa oleville potilaille, sekä kuvata niitä kriteereitä, joilla triagehoitaja luokittelee potilaan hoi-don tarpeen kiireellisyyden arvioinnin triage-luokkien D ja E välillä. Tutkimusongelmaa tar-kastellaan terveydenhuollon ammattihenkilön eli triagehoitajan itsensä kuvaamana. Tutki-mukseen osallistujat on valittu etukäteen sovitulla systemaattisella otannalla työvuoroluet-telosta. Systemaattisen otannan on tehnyt yksikkösi osastonhoitaja. Valinta on osunut kohdallesi, ja Sinulta on kysytty suullinen suostumus tutkimukseen osallistumiseen.
Sinulle varattu haastatteluajankohta on xx.3.2014 klo xx – xx. Tulen noutamaan Sinua klo xx paikasta xx.
Haastattelen Sinua noin 2 - 3 hengen pienryhmässä. Haastatteluun varataan aikaa noin yksi tunti, ja haastatteluaika on Sinulle työaikaa.
Haastattelu tapahtuu maaliskuun 2014 aikana työskentelysairaalasi tiloissa.
Haastattelutilanne nauhoitetaan ja tätä ennen kerätään yleisiä taustatietoja tutki-musta varten. Tietoja säilytetään tietosuojavaatimusten mukaisesti ja ne ovat vain tutkijan käytössä.
Ennen haastattelua Sinulta pyydetään kirjallinen suostumus haastatteluun.
Tutkimukseen osallistuvan tunnistettava henkilöiminen ei tule tutkimuksen missään vaiheessa esille.
Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja sen voi keskeyttää ilman syytä missä vaiheessa tahansa.
Tutkimustulokset julkaistaan Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen pro gradu tutkielmana keväällä 2014 sekä mahdollisesti hoitotieteellisenä artikkelina tämän jälkeen.
2 Annan tarvittaessa lisätietoa tutkimuksesta ja siihen osallistumisesta. Tutkimukseen olen saanut tutkimusluvan työskentelyorganisaatiosi tutkimuslupakäytännön mukaises-ti.
Tutkija
Anne Lindfors-Niilola
yo-merkonomi, sairaanhoitaja, osastonhoitaja, TtK, terveystieteiden maisteriopiskelija
Hoitotieteen laitos Itä-Suomen yliopisto puh. xxx xxx xxxx tunnus@student.uef.fi
Tutkimuksen ohjaajat
Pirjo Partanen Hannele Turunen
yliopistonlehtori, TtT laitoksen johtaja, TtT, professori Hoitotieteen laitos Hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopisto
Liite 3. Suostumus tutkimukseen osallistumisesta
Olen saanut selvityksen Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen pro gradu – tutkiel-masta ”Triagehoitajan antama ohjaus ei-kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle potilaalle päivystysyksikössä” ja tässä tutkimuksessa käytettävistä tutkimusmenetelmistä.
Suostun siihen, että osallistun pienryhmähaastatteluun ja haastattelu nauhoitetaan. Haas-tattelussa antamiani tietoja käytetään kyseiseen tutkimukseen. Haastatteluaineistoa säily-tetään lukitussa tilassa tietosuojakäytännön mukaisesti. Henkilöllisyyteni jää vain tutkijan tietoon. Nauhoitettu haastatteluaineisto kirjoitetaan tekstiksi, ja kirjoittamisen yhteydessä haastateltavien henkilöllisyys muutetaan koodeiksi. Taltioitu tutkimusaineisto hävitetään tulosten analysoinnin jälkeen. Olen tietoinen siitä, että tutkimukseen osallistuminen on mi-nulle vapaaehtoista, ja sen voi halutessaan keskeyttää missä vaiheessa tahansa ilman selvitysvelvollisuutta. Olen tietoinen siitä, että tutkimukseen osallistumisesta ei koidu mi-nulle kustannuksia enkä saa osallistumisesta palkkiota.
Annan suostumukseni haastatteluun osallistumiseen alla olevalla allekirjoituksellani.
________________________________________________________________________
Allekirjoitus ja nimen selvennys
Paikkakunta ja päivämäärä
Anne Lindfors-Niilola
yo-merkonomi, sairaanhoitaja, osastonhoitaja, TtK, terveystieteiden maisteriopiskelija Hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto
Liite 4. Taustatietolomake
Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen pro gradu tutkimus ”Triagehoitajan antama ohjaus ei-kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle potilaalle päivystysyksikössä”.
TAUSTATIETOLOMAKE
Ikäni vuosina: ________
Sukupuoli: nainen ____ mies _____
Ammatillinen koulutukseni __________________________________________________
Täydennyskoulutukseni triagehoitajan tehtäviin
________________________________________________________________________
Työkokemukseni hoitotyössä vuosina:_________________________________________
Työkokemukseni triagehoitajana vuosina:______________________________________
Työsuhteeni on vakituinen_____ määräaikainen_____
1(2) Liite 5. Teemahaastattelurunko
Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen pro gradu tutkimus ”Triagehoitajan antama ohjaus ei-kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle potilaalle päivystysyksikössä”.
Tutkimukseen on valittu seuraavat teemat:
1. Hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointi
Onko yksikössäsi käytössä selkeät hoidon kiireellisyyden arviointia ohjaavat kirjalliset ohjeet?
Mitkä ovat keskeisimmät kriteerit joiden avulla potilas arvioidaan triage-luokkien D ja E välillä?
Mitä ongelmia olet kokenut arvioidessasi potilaan hoidon kiireellisyyden arvi-ointia triage-luokkien D ja E välillä?
2. Hoidon kiireellisyyden arvioinnissa triage-luokka E:hen luokitellun potilaan ohjaus
Onko yksikössäsi käytössä selkeät kirjalliset ohjeet triage-luokka E:hen luoki-tellun potilaan ohjaamisesta?
Millaisia mahdollisuuksia yksikössäsi on varmistaa triage-luokka E:hen luoki-tellun potilaan hoidon toteutuminen ja potilasturvallisuus?
Miten ohjaat triage-luokka E:hen luokitellun potilaan hoidon kiireellisyyden arvioinnin jälkeen?
Millaiset tilanteet koet erityisen haastaviksi triage-luokka E:hen luokitellun po-tilaan ohjaamisessa ja hoidon järjestymisessä?
2
3. Triage-luokka E:hen luokitellun potilaan ohjauksen ja hoidon varmistumisen kehittäminen
Miten kehittäisit triage-luokka E:hen luokitellun potilaan ohjausta päivys-tysyksikössä?
Miten kehittäisit triage-luokka E:hen luokitellun potilaan turvallisen ja asiakas-lähtöisen hoidon toteutumista hoidon tarpeen kiireellisyyden arvioinnin jäl-keen?
Tutkija
Anne Lindfors-Niilola
yo-merkonomi, sairaanhoitaja, osastonhoitaja, TtK, terveystieteiden maisteriopiskelija
Hoitotieteen laitos Itä-Suomen yliopisto puh. xxx xxx xxxx tunnus@student.uef.fi
Liite 6. Keskeisimmät tutkimukset taulukoituna
Taulukko 4. Keskeisimmät tutkimukset triage-luokan E ohjauksesta
Teki-jä(t)
Tutkimuksen tarkoitus
Aineisto/otos Menetelmä Päätulokset
Chan,
Teki-jä(t)
Tutkimuksen tarkoitus
Aineisto/otos Menetelmä Päätulokset
Fran,
Teki-jä(t)
Tutkimuksen tarkoitus
Aineisto/otos Menetelmä Päätulokset
Analyysi. Potilas ei ole pas-siivinen hoidon
1 (2) Liite 7. Tutkimukseen osallistuneen päivystyspoliklinikan triagehoitajan tehtäväkuva
Triagehoitajan tehtävät
Triagehoitajana toimiminen:
Potilaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi
oireenmukaisen terveysneuvonnan antaminen ja potilaan ohjaaminen oikeaan hoitopaikkaan kirjaaminen
o triageteksti, ja -luokka, hoitava lääkäri
potilaan sisäänkirjaus (ilmoittautuminen), silloin kun osastonsihteeri ei työssä tarvittaessa hoitotyössä avustaminen
raportointi vuoronvaihteessa
Vastaavana hoitajana toimiminen:
hoitotyön käytännön toiminnan johtaminen kokonaisuuksien hallinta
o potilasmäärät
o läsnä olevien potilaiden hoitoisuuden arviointi
o paikkatilanteen hallinta niin yksikön sisällä kuin sairaalassa ja terveyskeskuksen vuodeosas-toilla
päättää vuodeosastolle siirtyvien potilaiden siirtymisjärjestyksen
hoitoprosessien sujuvuuden seuranta ja resurssien kohdentaminen tarpeen mukaan (lääkärit ja hoi-tajat)
resurssien riittävyyden arviointi ja tarvittaessa lisätyövoiman kutsuminen (lääkärit ja hoitajat) poikkeustilanteiden hallinta ja johtaminen
keikkalaisten vastaanotto
työvuorolistan ylläpito, muutosten merkintä
valitsee kunkin vuoron alussa tiimeihin osallistujat (MET, stroke jne.) vuorokohtaisen raportin laadinta
koordinoi ja vastaa päivittäisten tarkastus- ja huoltotöiden toteutumisen haastavien tilanteiden hallinta ja hoitaminen
Henkilöstöhallinnon tehtävät (kun esimiehet eivät ole työssä)
henkilöstön äkillisten sairauslomien ja muiden poissaolojen koordinointi, sijais- ja lisähenkilöstön hankinta siihen asti, kunnes esimiehet työssä
muiden henkilökuntaan liittyvien äkillisten tilanteiden hallinta: mm. päihde- ja työpaikkaväkivalta-ongelmat
Yhteistyö
triage 1 ja 2 yhteistyö
sairaalan muiden yksiköiden ja SoKrin kanssa
hätäkeskuksen, ensihoidon, poliisin, ja muiden hoitolaitosten kanssa muiden sairaaloiden kanssa
kunnan johtoryhmän kanssa poikkeustilanteissa
1(20) Liite 8. Hoidon kiireellisyyden tarpeen arvio – sairaalakohtainen ohje
A B C D E
HOIDON TARPEEN KIIREELLISYYDEN ARVIOINTI
Palaute luokittelusta osoitteisiin: etunimi.sukunimo@kaupunki.fi sekä etunimi.sukunimi@kaupunki.fi
SISÄLLYSLUETTELO SIVU
TRIAGE-LUOKITUS 3
HENGITYSVAIKEUS 4
RINTAKIPU 5
RYTMIHÄIRIÖT 6
NEUROLOGIA 7
KUUME, TULEHDUKSET 8
SILMÄT, KNK, 9
TRAUMAT, PALOVAMMAT 10
VATSAKIPU 11
VERENVUOTO 12
YLEISET/MUUT 13
MIELENTERVEYS/PSYKIATRIA 14
LAPSET 15
HEMODYNAMIIKAN OIREET 15
LASTEN HENGITYSVAIKEUDET 16
LASTEN KUUMESAIRAUDET/ TULEHDUKSET 17
LASTEN NEUROLOGIA (JA PSYKIATRIA) 18
E-RYHMÄ TAI SAIRAANHOITAJA HOITAA KOKONAAN 19
TRIAGE-LUOKITUS versio 4.0
Triage-luokka A: Hoito aloitettava välittömästi
Operatiivisen tai konservatiivisen päivystyksen potilas
Potilaat ovat välittömässä hengenvaarassa tai potilaiden tilassa on odotetta-vissa nopea, vakava heikkeneminen.
Triage-luokka B: Hoito aloitettava 15 – 30 minuutin sisällä saapumisesta
Operatiivisen tai konservatiivisen päivystyksen potilas
Potilaat, joilla on uhkaava hengenvaara tai riski, joka on ehkäistävissä nopeasti
Potilaat, joilla on uhkaava hengenvaara tai riski, joka on ehkäistävissä nopeasti