Elämän Eväspaketti -projektin alkuvaiheessa on valmistunut yksi opinnäytetyö ja tällä hetkellä tekeillä on kaksi toisistaan riippumatonta tutkimusta. Marja Pirttimaan tutkimus valmistui vuonna 2008. Tällä hetkellä on tekeillä oman tutkimuksemme li-säksi kvantitatiivinen tutkimus kaikista kursseille osallistuneista noin 110 henkilös-tä ja heidän elämäntilanteestaan kurssin jälkeen.
Marja Pirttimaa tutki opinnäytetyössään, Nuorten aikuisten kokemuksia elämänti-lanteestaan ja Elämän Eväspaketti -kurssista, kvantitatiivisella tutkimusmenetel-mällä osallistujien mielipiteitä kurssin vaikuttavuudesta. Tutkimus keskittyi kurssi-laisten arjenhallintataitojen kehittymiseen kurssin aikana ja välittömästi sen jäl-keen. Tutkimukseen osallistui 19 henkilöä, jotka olivat käyneet kurssin vuoden 2006 aikana. Tutkimuksessa käsiteltiin kurssin vaikuttavuutta suppeammasta näkökulmasta ja keskityttiin tarkastelemaan pelkästään kurssin aikaisia kokemuksia. Tutkimustuloksista ei voinut tulkita pitkäaikaisia vaikutuksia verrattaessa lähtötilannetta sekä kurssin jälkeistä tilannetta. (Pirttimaa 2008.) Hanna Haapala Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, sosiaalialan koulutusohjel-masta, on tehnyt opinnäytetyön KuntoTyö-projektista, joka on samankaltainen kuin Elämän Eväspaketti -projekti. Haapalan tutkimus on suurelta osin verrattavissa omaan tutkimukseemme ja tutkimusten asiasanat ovat yhteneviä. KuntoTyö-projektin tavoitteina on aktivoida ja tukea 18-25-vuotiaita nuoria aikuisia, joilla on kohonnut syrjäytymisen riski päihde- ja/tai mielenterveysongelmien takia. Opinnäy-tetyön tarkoituksena oli tutkia asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kokemuksia KuntoTyö -projektista. (Haapala 2008.)
Tutkimus oli laadullinen. Tutkimuksessa käytettiin kahta eri tutkimusmenetelmää.
Kuudelle projektin asiakkaalle tehtiin teemahaastattelu ja neljä yhteistyökumppa-nien edustajaa vastasi avoimista kysymyksistä koostuvaan sähköpostikyselyyn.
Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua. Tutkimusongelmia olivat: Missä asioissa projekti on onnistunut ja ollut asiakkaiden tukena? Onko projektista saatu sellaista hyötyä ja tukea, mitä ei ole aikaisemmin saatu muualta? Mitä asioita
projektin toiminnassa ja yhteistyössä kumppaneiden kanssa tulisi kehittää, jotta projekti onnistuisi entistä paremmin tavoitteissaan? Onko asiakkaiden kokemuksiin/yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa vaikuttanut se seikka, että projekti on uusi kolmannen sektorin toimija alueella? Onko projekti tuonut jotain uutta alueen palvelutarjontaan? (Haapala 2008, 25.)
Kokemukset projektista vaihtelivat, mutta kaikki haastatellut asiakkaat kokivat saa-neensa tukea projektista ja useimmat uskoivat, että ilman projektia positiiviset muutokset elämässä eivät olisi olleet mahdollisia. Projektin koettiin vaikuttaneen esimerkiksi päihteiden käyttöön, päivärytmiin, mielen- ja fyysiseen terveyteen, yk-sinäisyyteen ja ihmissuhteisiin, omien asioiden hoitamiseen ja antaneen kipinää ja tietoa opiskeluun sekä työelämään liittyen. Yhteistyökumppanit kokivat projektin tukevan omaa työtään. Yhteistyöhön oltiin tyytyväisiä. Tutkimus osoittaa, että yh-teistyökumppaneiden sekä asiakkaiden mielestä projektin kaltaisella toiminnalla on oma tärkeä paikkansa palvelujärjestelmässä. (Haapala 2008.)
4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
4.1 Tutkimusprosessi
Ehdotuksen opinnäytetyön aiheeksi saimme keväällä 2010. Aloitimme opinnäyte-työn teon tiiviillä aikataululla, sillä tarve lopulliselle työlle määrittyi joulukuun al-kuun. Pidimme ensimmäisen suunnittelupalaverin projektityöntekijän kanssa tou-kokuussa 2010. Otimme tavoitteeksi tehdä työtä kesän 2010 aikana mahdollisim-man pitkälle. Kesän aikana perehdyimme aiheeseen ja alan kirjallisuuteen. Tutki-mussuunnitelmaseminaarin pidimme elokuussa 2010. Elokuun aikana tarkensimme vielä projektityöntekijän kanssa tutkimuksen tavoitteita ja tutkimus-menetelmiä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Elämän Eväspaketti –projektin vaikuttavuutta asiakkaan elämään. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nimenomaan millä tavoin kurssille osallistuminen on vaikuttanut asiakkaan elämään pidemmällä aikavälillä. Tutkimuksen tavoitteena on tukea Elämän Eväspaketti –projektin arviointia ja kehittämistä.
Varsinaisen tutkimustyön, eli kaksi erillistä haastattelua, toteutimme syyskuun ai-kana. Tutkimuksen tulokset litteroimme välittömästi haastattelujen jälkeen, jotta pystyimme aloittamaan analysoinnin mahdollisimman pian. Analysointia varten jäi näin ollen kuukausi aikaa, mutta teimmekin töitä tiiviillä aikataululla.
Ohjausta saimme aina tarvittaessa niin Elämän Eväspaketti -projektin työntekijältä kuin opinnäytetyön ohjaajaltakin. Pystyimme työskentelemään tutkimusprosessin ajan itsenäisesti tietoisena siitä, että tukea työlle saamme ohjaajilta aina tilanteen niin vaatiessa.
Tutkimustulosten analysointiin ja opinnäytetyön viimeistelyyn varasimme riittävästi aikaa tiukasta aikataulusta huolimatta. Valmiin opinnäytetyön palautimme ja lop-puseminaarin pidimme marraskuussa 2010. Olemme kuvanneet opinnäytetyöpro-sessin oheisella kuviolla.
KUVIO 3. Opinnäytetyön prosessikuvaus
4.2 Tutkimusmenetelmät
Valitsimme tutkimuksemme toteuttamismenetelmäksi kvalitatiivisen tutkimuksen, jotta pystyisimme parhaalla mahdollisella tavalla tuomaan esille haastateltavan omia kokemuksia ja näkemyksiä Elämän Eväspaketti –projektin vaikuttavuudesta hänen elämäänsä. Aineistonkeruumenetelminä käytimme teemahaastattelua (LIITE 2) sekä avointa haastattelua.
O
Kvalitatiiviselle eli laadulliselle tutkimukselle on yleistä, että aineistona voi olla vain yksi tapaus tai vain yhden henkilön haastattelu, koska tarkoituksena ei ole etsiä keskimääräisiä yhteyksiä eikä tilastollisia säännönmukaisuuksia. Ajatuksena on, että tutkimalla yhtä tapausta kyllin tarkasti, saadaan näkyviin myös ilmiön merkittä-vyys ja usein toistuvat asiat tarkasteltaessa ilmiötä yleisemmällä tasolla. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2004, 170-171.)
Kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on tutkimuskohteen kokonaisvaltainen ym-märtäminen. Kuten meidänkin tutkimuksessamme, myös kvalitatiivisessa tutkimuk-sessa yleisesti, tutkimusjoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti. Aineiston keruu tällä tutkimusmenetelmällä perustuu aineiston riittävyyteen. Tällä tarkoitetaan sitä, että tutkija voi aloittaa aineiston keruun päättämättä etukäteen sitä, että kuinka monta henkilöä hän haastattelee tai kuinka monta tapausta hän tutkii. Aineisto on riittävä silloin, kun asiat alkavat kertautua haastatteluissa. (Hirsjärvi ym. 2004, 171.)
Tyypillistä kvalitatiiviselle tutkimukselle on, että tutkimussuunnitelma muotoutuu tutkimuksen edetessä ja sitä voidaan muuttaa olosuhteiden mukaisesti. Laadullis-ten metodien, kuLaadullis-ten esimerkiksi teemahaastattelun, ryhmähaastattelun tai vaikka-pa osallistuvan havainnoinnin käyttö on myös tyypillistä kvalitatiivisessa tutkimuk-sessa.(Hirsjärvi ym. 2004, 170-171.)
Laadullista tutkimusta pyritään nykyään normittamaan ja luomaan sille sääntöjä kvantitatiivisen tutkimuksen tapaan. Kvalitatiivisen tutkimuksen normittamisen hait-tapuolena on muun muassa se, että nykyään tehdään valitettavasti myös pelkäs-tään selvitystyyppisiä ja teoriapohjasta irrallisia tutkimuksia. Laadullinen tutkimus mielletään usein helpoksi tieksi esimerkiksi opinnäytetyötutkimuksen tekemiseen.
Sitä se ei kuitenkaan ole, sillä tutkimusmenetelmien muuttuessa vakiintuneimmik-si, ovat myös menetelmien käyttötaito ja tutkimukselle asetettu vaatimustaso nous-seet. Ongelmia tuottaa myös se, että usein aineiston analysointi jää pinnalliseksi ja pahimmillaan pelkäksi haastateltavien tai vastaajien suoraksi lainaamiseksi. Voi-daankin sanoa, että vaikka mielenkiintoa ja motivaatiota laadullisen tutkimuksen tekemiseen löytyisikin, eivät tutkijoiden taidot välttämättä vastaa tutkimuksen vaati-mustasoa. (Eskola & Suoranta 2001, 32-33.)
4.3 Haastattelu
Haastattelut ovat olleet kvalitatiivisen tutkimuksen päämenetelmä. Haastattelun suurin etu muihin tiedonkeruumuotoihin on sen joustavuus. Aineiston keruuta voi-daan säädellä haastateltavaa myötäillen ja tilanteen edellyttämällä tavalla. Haasta-teltavia on myös suhteellisen helppo saada mukaan tutkimukseen. Tutkimuksen aineistoa voidaan myös helposti täydentää esittämällä lisäkysymyksiä ja pyytämäl-lä perusteluja. (Hirsjärvi ym. 2004, 193-196.)
Haastattelun mukanaan tuomat edut sisältävät myös ongelmia. Haastatteluihin on valmistauduttava huolella ja ne vievät aikaa. Tutkijan on myös perehdyttävä haas-tattelijan rooliin huolellisesti. Haastattelun luotettavuutta heikentää myös se, että haastattelussa on taipumus antaa sosiaalisesti hyväksyttyjä vastauksia. Joskus haastattelutilanne saattaa myös olla uhkaava ja pelottava haastateltavan näkökul-masta. Tässä tapauksessa haastattelun anti tuskin vastaa haastattelulle asetettuja tavoitteita. (Hirsjärvi ym. 2004, 193-196.)
Toteutimme molemmat haastattelut Elämän Eväspaketti -projektin toimitiloissa.
Tapasimme haastateltavan ensimmäisen kerran yhdessä projektityöntekijän kans-sa. Tapaamisen yhteydessä selitimme haastateltavalle tutkimuksestamme ja mistä haastatteluissa on kyse. Lisäksi pyysimme haastateltavalta kirjallisen luvan haas-tatteluihin sekä aineiston käyttämiseen opinnäytetyötämme varten. Kerroimme myös vaitiolovelvollisuudestamme.
Ensimmäisellä tapaamiskerralla emme toteuttaneet haastattelua, sillä pidimme tär-keänä, että tutustumme ensin vapaamuotoisemmin. Tällä halusimme myös helpot-taa haastateltavan tilannetta, jotta hänen ei tarvitsisi jännittää haastattelutilannetta eikä uusien ihmisten kohtaamista. Sovimme yhdessä haastateltavan kanssa, että toteutamme haastattelut hänelle tutuissa toimitiloissa. Haastattelut kestivät tunnin ja kaksi tuntia. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin.
Tutkimushaastattelua on kvalitatiivisessa tutkimuksessa jaoteltu moniin eri ryhmiin vaihtelevin nimikkein. Avoin haastattelu tiedonkeruumenetelmänä on yhdenlaista keskustelua. Avoimella haastattelulla tarkoitetaan sitä, että haastattelija selvittelee
haastateltavan ajatuksia, mielipiteitä, tunteita ja käsityksiä. Tyypillistä avoimelle haastattelulle on, että haastateltavan ajatukset tulevat aidosti vastaan keskustelun kuluessa. Avoin haastattelu on siis hyvin asiakaslähtöistä. (Hirsjärvi ym. 2004, 198-199.)
Avoimen haastattelun toteuttaminen on yleensä aikaa vievää ja haastavaa, sillä haastattelun ohjaaminen jää haastattelijan huoleksi. Avoin haastattelu voidaan to-teuttaa yksilöhaastatteluna, parihaastatteluna tai ryhmähaastatteluna. Avoimen haastattelun käytännön toteutuksessa on myös otettava huomioon useita eri seik-koja. On muun muassa varauduttava toisaalta niukkasanaisiin ja hyvin puheliaisiin haastateltaviin. (Hirsjärvi ym. 2004, 199-201.)
Toteutimme ensimmäisen haastattelun avoimena haastatteluna. Halusimme antaa haastateltavalle mahdollisuuden kertoa omin sanoin kurssin vaikuttavuudesta ilman hänen vastauksiinsa kohdistuvia ennakko-odotuksia. Parhaimmillaan avoimella haastattelulla pystytään nostamaan esiin haastateltavan oman kokemuksen kannalta vaikuttavimmat tekijät.
Teemahaastattelulle on tyypillistä, että haastattelun aihealueet ovat tiedossa, mut-ta kysymyksiä ei ole aseteltu tiettyyn järjestykseen eikä muotoon. Teemahaasmut-tat- Teemahaastat-telu on strukturoidun haastatTeemahaastat-telun ja avoimen haastatTeemahaastat-telun välimuoto. Teemahaas-tattelua käytetään sekä kvalitatiivisessa, että kvantitatiivisessa tutkimuksessa.
(Hirsjärvi ym. 2004, 198-199.)
Toisen haastattelun toteutimme teemahaastatteluna. Teemat haastattelurunkoon laadimme Elämän Eväspaketti -projektin tavoitteiden pohjalta vastaamaan omia tutkimustavoitteitamme. Koimme tärkeäksi järjestää haastattelun aihepiirit siten, että ne esiintyvät kronologisessa järjestyksessä. Tämä on sekä haastateltavalle että meille tutkijoille helpompi lähestymistapa. Tausta-ajatuksena on kuvata asiak-kuutta projektissa pitkänä polkuna, joka käsittää tilanteen myös ennen ja jälkeen kurssijakson. Teemahaastattelun tarkoituksena oli syventää aiempaa haastattelua ja saada myös muista aihepiireistä tutkimuksen kannalta oleellista tietoa. Teema-haastattelun avulla saatoimme tarkentaa kysymykset vastaamaan tutkimuksellisiin lähtökohtiin.
Haastattelutilanteet pyrittiin luomaan mahdollisimman luonteviksi ja turvallisiksi.
Haastateltava kertoi jännittävänsä haastattelutilannetta ja koki avoimen haastatte-lun vaikeaksi, koska ei tiennyt mitä häneltä odotettiin. Pyrimme rohkaisemaan haastateltavaa kertomaan oman kokemuksensa ilman ohjaavia kysymyksiä. Koim-me saaneemKoim-me haastatteluista tarpeeksi aineistoa tutkimustamKoim-me varten.
4.4 Haastateltavan valinta
Haastateltavan valinta nosti esiin kysymyksen tutkimuksen luotettavuudesta. Tutki-muksen luotettavuuden kannalta on hyvin tärkeää, että haastateltavan valintapro-sessi tehdään läpinäkyväksi ja perustellaan perinpohjaisesti. Yhteistyössä projekti-työntekijän kanssa asetimme selkeät kriteerit haastateltavan valinnalle.
Haastateltavan valinnan perusteina käytettiin haastateltavan kykyä jäsentää omaa tilannettaan ja nähdä omassa elämäntilanteessaan eri ulottuvuuksia. Haastatelta-van valinnan tuli olla tarkoituksenmukainen eli kohdistua sellaiseen henkilöön, joka edustaisi suurempaa joukkoa. Haastateltavan tulisi ymmärtää omaa tilannettaan ja oman asenteensa kehittyminen kurssin aikana.
Päävastuu valinnasta oli kuitenkin projektityöntekijällä, koska hän tuntee kursseille osallistuneet ja tietää, kuka kykenee arvioimaan omaa tilannettaan parhaiten.
Projektityöntekijän tuli valita haastateltava, joka pystyy antamaan realistisen kuvan projektin vaikuttavuudesta.
Haastateltavaksi valittiin henkilö, joka on osallistunut Elämän Eväspaketti -kurssille vuonna 2009. Haastateltavan anonymiteetin turvaamisen takia emme kokeneet tarpeelliseksi eritellä haastateltavan sukupuolta, ikää tai muitakaan tunnistamista mahdollistavia tietoa. Yksityishenkilöä haastateltaessa täytyy kiinnittää erityistä huomiota haastateltavan anonymiteetin suojaamiseen. (Haastattelu Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus 2005, 17.)
4.5 Aineiston analysointi
Analysoimme aineistoa teemoittelemalla. Käytimme toisen haastattelun teemarun-koa haastatteluaineiston analysointiin. Pyrimme nostamaan aineistosta esiin Elä-män Eväspaketti -kurssin vaikuttavuutta vahvistavia tekijöitä. Aineistosta noste-taan esiin keskeiset aiheet. Tekstistä on ensin löydettävä ja sen jälkeen eroteltava tutkimusongelman kannalta olennaiset aiheet. Teemoittelun onnistumisen kannalta olennaista on teorian ja empirian keskinäinen vuorovaikutus. (Eskola & Suoranta 1998, 176.)
Yleensä aineiston analyysiin ryhdytään, kun aineisto on kerätty ja järjestetty. Kui-tenkin varsinkin kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineistoa analysoidaan yleensä tut-kimuksen teon ja aineiston keruun rinnalla. Analyysitavaksi valitaan sellainen tapa, joka parhaiten palvelee tutkijaa hänen etsiessään vastausta ongelmaan tai tutki-mustehtävää. Ymmärtämiseen pyrkivässä lähestymistavassa analysoinnissa käy-tetään kvalitatiivista analyysia ja päätelmien tekoa. (Hirsjärvi ym. 2004, 209-210.) Aineiston analyysin lisäksi tutkijan on tulkittava tutkimuksen tuloksia ja tehtävä niistä omia johtopäätöksiä. Haastava osa tulkintaa on esimerkiksi selvittää, mitä haastateltavan kielelliset ilmaukset merkitsevät ja kuinka paljon tutkijan oma rooli on vaikuttanut tutkimustuloksiin. (Hirsjärvi ym. 2004, 213-214.)
4.6 Eettisyys ja luotettavuus
Kvalitatiivista tutkimustyötä tehdessä on kiinnitettävä eritystä huomiota tutkimuk-sen luotettavuuteen. Tutkimuktutkimuk-sen luotettavuutta määrittelevät tutkimuktutkimuk-sen validius ja reliaabelius. Validius tarkoittaa tutkimusmenetelmän kykyä mitata juuri sitä, mitä halutaan tietää. Samalla voidaan arvioida tutkijan kyky valita oikea tutkimusmene-telmä. Reliaabelius tarkoittaa mittaustulosten toistettavuutta. (Hirsjärvi ym. 2004, 216.)
Tämän kaltaisessa tutkimuksessa on hankala käyttää yleisiä mittareita kuvaamaan tutkimuksen luotettavuutta. Jokaisen kokemus on yksilöllinen, eikä ole välttämättä
yleistettävissä kenenkään toisen kokemukseen. Luotettavuutta voidaan kuitenkin lisätä pitämällä tutkimusprosessi hyvin avoimena ja selittämällä tutkimuksen kaikki vaiheet hyvin tarkkaan ja totuudenmukaisesti. (Hirsjärvi ym. 2004, 216-218.)
Sosiaalialan ammattieettiset ohjeet ovat toimineet tausta-ajatuksena koko tutki-musprosessimme ajan. Samat eettiset periaatteet olemme asettaneet myös omal-le tutkimustyölomal-lemme. Eettisyys näyttäytyy pitkin tutkimusprosessia mm. aiheen valinnassa, haastateltavan valinnassa, raportoinnissa ja tulosten kirjaamisessa.
Erityisesti eettiset periaatteet ovat tulleet esiin haastateltavan kohtelussa ja siinä, kuinka hänen yksityisyyttänsä varjellaan tutkimuksen joka vaiheessa.