Alkuperäinen ilmaus Alakategoria Yläkategoria
Bazar’sta ostimme eli se oli iso toripaikka, josta ostimme elintarvikkeita. Usein isä kävi kaupassa. Yleensä kyllä ostimme isoja eriä. (M29)
Ruoka hankittiin ruokakaupoista.
Yleensä isä kävi kaupassa ja harvoin äiti. Myös isoveli.
Ostettiin esim. isoja pusseja, mutta lihaa aina ostettiin tuoreina. (M27) Ruoka hankittiin bazar’sta. Mieheni usein kävi kaupassa, joskus itsekin kävin.
Usein kyllä ostettiin isoja eriä. (N56)
Ruoka hankittiin kaupasta bazar’sta. Yleensä isä kävi ostamassa ruuan. Kyllä ostettiin isoja eriä ruokaa kerralla. (N30)
Kun meillä ei ollut isää, minä kävin kaupassa tai minun äiti joskus minun kanssa.
Ennen isä kävi tai iso poika kävi kaupassa, esim. ostaa ruokaa, mutta jos joku tarvitsi vaatteita, hän itse. Joo, ostimme isot määrät ostoksia kerralla, koska me asuimme melkein maalla 20 km kaukana kaupungista. … (M37)
… meillä oli maatila ja sit lampaita, lehmiä, niitä me käytettiin. Mutta joskus isä osti joskus kaupastakin jotain, mut suurin osa omasta maatilasta. (N59) Äiti tai isä, joskus koko perhe. Meillä on oma auto, kun me yhdessä. Joskus isä kävi yksin. (M26)
Kaupasta, aina ostettiin. Aina tuoretta lihaa ostettiin. Siellä miehet osti, ne kävi…
sit siellä se… isoja säkkejä, iso säkkejä, riisiä miehet osti torilta, bazar. Se on sama kuin tori, joo. Naiset hyvin harvoin kävi ostamassa ruokaa. Iranissa kyllä naisetkin osti ruokaa. (N52)
Isä, joo, puolet ruuasta isä, sillä oli klinikka ja illalla pääsi myöhään pois ja sieltä matkalta osti ruokia. Lasten kaupassa käynti riippu mitä, sellaista pientä, leipää ja kananmunaa, semmoista mitä osattiin. Kyllä päästiin ja se riippu, miten kau-kana se kauppa oli, että oliko pitkä matka, ei ne uskaltanu antaa lapsille rahaa.
(M24)
…me kotimaassa esimerkiksi yhdellä kerralla ostettiin vehnäjauhoja melkein 300 kg. Joo, joo, mutta täällä viikossa 2 kg. Täällä on kauppa lähellä, sen takia.
Joskus talvella Afganistanissa auto ei mene kaupunkiin, koska paljon lunta. Ei ole tämmöisiä palveluja, että joka päivä tai joka tunti poistetaan lunta. Sen takia viidessä kuukaudessa, jos oli iso perhe, yhdellä kerralla 1000 kg talveksi vehnä-jauhoja. Riisiäkin 150 kg. (M37)
Bazar
Täällä ei osteta kerralla isoja eriä. (M29)
…mutta täällä ostetaan vehnäjauhoja viikossa vain 2 kg. Täällä on kauppa lähellä, sen takia. (M37)
No tiedän, mitä mun perhe tarvitsee ja mitä puuttuu, osaan ostaa. …osaan, osaan ostaa ja sillo tota mut sillon se osaaminen oli sillo lapsena vähän… emmä osaa ostaa tota, en mä osaa sanoa sille kauppiaalle, että hei tota mitä…
Vaimon kanssa yleensä, kaikki, otetaan lapset mukaan. Sitte on tota semmoisia ostoksia mitä mä en ymmärrä, vaimo tietää, kahvit ja semmoiset maito lapsille ja lasten ruuat. Puolet niiku vaimon ostamia ja puolet minun. Minä osaan… ostan ruokaa, ruokaa… ihan lihaa ja leipää ja semmoset perusruuat. (M24)
Hankalaa oli tietysti suomenkielen takia. En esim osannut punnita tavaraa.
Suomalaiset joskus auttoivat. En aina uskaltanut pyytää apua suomalaisilta.
(M27)
Oli hankalaa alussa punnita kaupassa ruokaa kielen vuoksi. Muutenkin pun-nitseminen oli minulle uusi kokemus, koska Afganistanissa ei punnita tavaraa itse vaan siellä on sellainen systeemi kuin täällä Suomen toreilla. Suomalaiset auttoivat usein. Joka kertaa en viitsinyt pyytää apua, mutta aina kun pyysin apua, suomalaiset auttoivat. (N56)
Kyllä suomalaiset auttoivat ostosten teossa. (N30)
Täällä halal -lihaa ei löydy joka paikasta, joten joutuu ostamaan erikseen arabikaupoista. Muutenkin jotkut mausteet pitää hankkia muista kaupoista kuin suomalaisista. Raaka-aineet ovat täällä hintavampia kuin Kabulissa. (N56) Minulla on vieläkin vaikeuksia ostosten kanssa, tytöt auttaa, tytöt ostaa. (N59)
Pääasiallinen
Afganistanissa perheen isä hoiti ostosten teon ja perheen raha-asiat. Tapa kuuluu olennaisesti perheiden ja afgaanien kotitalouksien toimintaan.
Usein isä kävi kaupassa. Yleensä kyllä ostimme isoja eriä. (M29) Yleensä isä kävi kaupassa ja harvoin äiti. (M27)
Äiti ja lapset asioivat kauppaliikkeissä vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi vaa-teostoksilla. Lapsille uskottiin vain hyvin pieniä ostoksia. Myös jos isä oli kuollut, vanhin poika tai äiti teki ostokset.
Kun meillä ei ollut isää, minä kävin kaupassa tai minun äiti joskus minun kanssa.
(M37)
Haastateltavien kertoman mukaan Afganistanissa ostettiin kerralla isoja eriä ruoka-aineita ja ostoksilla käytiin harvoin (esimerkiksi kerran viikossa). Lähtömaan isojen ostoserien tekoon haastateltavat löysivät monenlaisia selityksiä. Afganistanissa lei-vottiin joka päivä aasialaista leipää, joka alustettiin vehnäjauhoilla. Myös riisiä syö-tiin lähes joka päivä, 3–5 kertaa viikossa. Suurten ruokaerien ostaminen on tärkeää varsinkin talvella lumisilla alueilla. Afganistanissa ei ole samanlaista aurauspalvelua kuin Suomessa, joten talvisaikaan ei joka päivä pysty ajamaan kaupunkiin (M37).
Haastateltavat kuvasivat ruuanhankinnan ja -valinnan olevan hyvin erilaista tu-lomaassa kuin se oli lähtömaassa. Ostopaikan, ostosten suorittajan ja raaka-aineiden osalta se on erilaista. Pääasiallinen ostosten tekijä Suomessa on joko äiti tai isä. Sitä vastoin lähtömaassa ostokset suoritti perheen isä, sillä hän huolehti myös raha-asiois-ta. Jotkut afgaaniperheet ovat yksinhuoltajaperheitä tulomaassa, jolloin on luonnollis-ta, että äiti hoitaa ostokset. Äideillä on myös mahdollisuus liikkua aiempaa enemmän kodin ulkopuolella ja saada kontakteja naapurustoon ja yhteiskuntaan. Tulomaassa kertaostokset ovat pieniä, sillä afgaaniäiti saattaa ostaa vain päivän tai kahden päi-vän tarpeeseen. Näin ei tarvita paljon rahaa kerralla. Sitä vastoin lähtömaassa os-tettiin kerralla kymmeniä, jopa satoja kiloja, esimerkiksi vehnäjauhoja. Näin tehtiin varsinkin maaseudulla. Tällaiseen määrään tarvittiin paljon rahavaroja ja toisaal-ta miesvoimia ja kuljetusvälineitä kuljettoisaal-tamaan ruoka-aineet kaupastoisaal-ta kotiin. Näitä haasteita ei Suomessa ole. Muita näkökulmia, joista kerrotaan myös toisaalla, ovat halal-teurastetun lihan ostamisen ja kaupassa käynnin haasteet. Ostotilanteen posi-tiivisia kokemuksia on negaposi-tiivisia enemmän, mikä tekee ostosten hoitamisesta miel-lyttävän tapahtuman.
Lähtömaassa, Afganistanissa, kulttuurin syvärakenteisiin kuuluva ja hyvin miehi-sen vallan käytön ilmentymä on perheenisän raha-asioiden hoito ja kaupassa käynti.
Tapa ei kuulu uskontoon, ainoastaan kulttuuriin. Suomeen tultuaan naiset pääsevät yksin tai miehensä kanssa kauppaostoksille. Uusi tapa aiheuttaa joskus ristiriitatilan-teita, koska tulomaassa asioidaan eri tavalla kuin lähtömaassa. Ostosten hoitaminen on opeteltava Suomessa aivan lähes alusta. Lähtömaassa ostokset hoidettiin kauppa-paikoista, basaareista, mutta tulomaassa ne tehdään marketeissa, joissa kaupankäynti perustuu pääasiassa itsepalveluun. (N59; N56; M45; M24; M37.)
5.2.2.5 Haastateltavien antamia merkityksiä halal-lihalle ja puhtaudelle Islamin uskontoon kuuluvan ruokakulttuurin muutosta voidaan tarkastella halal-teurastetun lihan käytön, puhtaus-käsityksen ja halal-lihan syönnin vähentymisen ja toisaalta kalan syönnin lisääntymisen kautta. Haastattelutilanteessa afgaanit kuvasivat jokapäiväisen elämänsä haasteita. Suurin haaste on halal-teurastetun lihan huono saa-tavuus, varsinkin pienillä paikkakunnilla. Kolme perhettä on muuttanut tämän vuoksi pieneltä paikkakunnalta suuremmalle (N59, N52, M45). Toisaalta myös arabikaupoissa myytävän lihan kehnoon laatuun on kiinnitetty huomiota. Halal-teurastetun lihan käy-töllä on merkitystä kuudelle haastatellulle (N59, N56, N52, M45, M37, M26). Islamin ruo-kasääntöjen noudattamiseen liittyy harras uskonnollisuus tässä haastatteluryhmässä, mutta osa on luopunut ruokasäännöistä kokonaan (N30, M29, M27, M24).
Afgaanien keskuudessa kulkee tarinoita, joilla pelotellaan muun muassa lapsia, jotta he pitäisivät kiinni ruokasäännöistä. Erään haastateltavan (M24) mukaan van-hemmat kertoivat, että mikäli syöt sianlihaa, muutut itsekin siaksi. Toinen haastatel-tava (M45) puolestaan kertoi, että mikäli halal-teurastettua lihaa ei ole saatavilla, voit nauttia muutakin lihaa (Koraanin ohjeen mukaisesti). Islamin uskontoon liittyy kah-denlaista puhtauskäsitystä. Toinen on uskonnollinen puhtaus (uskonto, halal-ruoka) ja toinen liittyy ulkoiseen puhtauteen, esimerkiksi käsienpesuun ja ruuanvalmistus-astioiden puhtauteen. Jos esimerkiksi puisessa astiassa valmistetaan ruokaa sianli-hasta, ei siinä ole lupa valmistaa ruokaa muslimille. (M37)