4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN
4.3. A INEISTON LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS
Laadullisen tutkimuksen luotettavuuteen liittyy kysymys siitä, kuinka rehellisesti haastatelta-vat ohaastatelta-vat kertoneet omista kokemuksistaan tutkittavasta aiheesta. Teemahaastattelu haastatte-lumetodina ei perustu tiukkoihin kysymyksiin, joihin odotetaan tiettyjä vastauksia vaan haas-tattelu etenee tutkijan antamien teemojen mukaisesti. Tämän vuoksi haastateltavalla on mah-dollisuus jättää sanomatta asioita, joita hän ei halua haastattelijan tietävän. Tämän tutkielman teemahaastattelurungossa selvitettiin myös työnohjaukseen liittyviä huonoja kokemuksia, mi-hin kaikki haasteltavat vastasivat. Tutkimuksen tulokset sisältävät sekä hyviä että huonoja ko-kemuksia työnohjauksesta ja koin, että haastateltavat kertoivat rehellisesti ja avoimesti työn-ohjauskokemuksistaan.
Hyvän tieteellisen käytännön mukaan laadullisessa tutkimuksessa tulee noudattaa ko-ko tutkimuksen etenemisen ajan eettisiä periaatteita. Tutkimusta aloittaessa tutkijan tulee käydä henkilökohtaista eettistä pohdintaa siitä, miksi hän haluaa tutkia aihetta ja kenen eh-doilla tutkittava aihe on valittu.74 Tämän tutkimuksen aihe ja kiinnostus aiheen tutkimiseen on aidosti kirkon työelämässä tekemistäni työnohjausta koskevista empiirisistä havainnoista.
72 Tuomi & Sarajärvi 2018, 104–107.
73 Aineistolähtöisen sisällönanalyysin toteuttaminen. Tuomi & Sarajärvi 2018. Laadullinen tutkimus ja sisäl-lönanalyysi. Tammi: Helsinki, 213–223.
74 Tuomi & Sarajärvi 2018, 292; 229–300.
17 Kiinnostuksen taustavaikuttajina on myös henkilökohtaiset kokemukseni työnohjauksesta ja kiinnostukseni työnohjauksesta työn ja työhyvinvoinnin edistäjänä. Omat työnohjauskoke-mukseni työnohjauksesta liittyvät ryhmätyönohjauksiin sosiaalialan työssä. Minulla on muu-tamia työnohjauskokemuksia erilaisten työnohjaajien kanssa, mutta olen aina kokenut työnoh-jauksen hyväksi työkaluksi kehittää itseäni työntekijänä ja purkaa ihmissuhdetyön aiheutta-maa kuormitusta yhdessä kollegoiden kanssa. Tutkimustani on koko prosessin ajan johdatta-nut eettinen motivaatio: tuoda esille pappien aitoja kokemuksia työnohjauksesta.
Eettisiin periaatteisiin kuuluu myös tulosten rehellinen ja huolellinen raportointi. Tut-kimuksen tulee myös olla tutkittavalle vapaaehtoista.75 Tutkimuksen aineiston on kerätty niin, että vapaaehtoiset haastateltavat ottivat minuun yhteyttä tai olivat jättäneet toisen maisterin tutkielman yhteydessä vapaaehtoisesti yhteystietonsa työnohjauksen jatkotutkimusaiheita var-ten. Haastatteluiden yhteydessä kerroin tutkimukseen osallistumisen perustuvan vapaaehtoi-suuteen ja annoin haastateltaville tietyn päivämäärän, mihin mennessä heillä oli oikeus vetää haastattelunsa pois tutkimuksesta. Kukaan haastateltavista ei ottanut minuun yhteyttä haastat-telunsa poistamiseksi tutkielmasta.
Luotettavuuden kannalta erityisesti kahden haastateltavan eriävät ammattialat tuli ot-taa huomioon tuloksia ja johtopäätöksiä kirjoittaessa, sillä nämä ammattialat vaikuttavat työnohjauksen saatavuuteen kirkossa. Heidän muusta aineistosta poikkeavat työalansa olen huomioinut ja maininnut tuloksissa sekä tulosten tulkinnassa, silloin kuin se on ollut tutki-mustulosten kannalta oleellista mainita. Ammatti-aloja ei tuoda esille tarkemmin, jotta haasta-teltavien henkilöllisyys ei paljastuisi ja anonymiteetti säilyisi.
Tutkimuksen aineiston olen esittänyt mahdollisimman alkuperäisissä muodossa.76 Tutkielmaan valituissa lainauksissa olen poistanut sanojen toistoa ja esittänyt tauon haastatel-tavan puheessa lyhyellä viivalla, kuitenkin huolehtien, että lainauksen alkuperäinen merkitys ei ole muuttunut siistimisen yhteydessä. Aineistossa tuli eteen tilanteita, joissa jouduin teke-mään tulkintoja haastateltavien kokemuksista. Olen pyrkinyt esittäteke-mään tulkinnat mahdolli-simman aidosti ja haastateltavien kokemuksia kunnioittaen. Haastetta tulosten esittämiselle aiheutti suuri määrä aineistoa ja tutkielman rajattu sivumäärä. Tästä syystä olen joutunut ryh-mittelemään aineistossa esiintyviä kokemuksia enemmän kuin olisin halunnut, pyrkien kui-tenkin tuomaan esille haastateltavien kertomat ainutlaatuiset ja henkilökohtaiset kokemukset.
Aineiston käsittelemisessä ja hävittämisessä olen myös noudattanut hyvän tutkimuskäytännön
75 Tuomi & Sarajärvi 2018, 292–294; 303.
76 Lainauksissa käytetyt merkinnät: Lyhyt viiva - kuvaa taukoa haastateltavan puheessa. Kaksi katkoviivaa (--) kuvaa sitä, että kyseisestä lainauksesta on poistettu osa haastattelua esitetyn asian tiiviimmin esittämiseksi.
18 periaatteita hävittämällä aineistosta tutkittaviin liittyvät tunnistetiedot anonymiteetin säilyttä-miseksi sekä säilyttänyt aineistoa salasanalla suojatulla tietokoneella koko tutkimuksen ajan.
Heti lopullisen arvioinnin jälkeen tulen hävittämään aineiston poistamalla sen tietokoneeni tietojärjestelmistä sekä äänityslaitteista.
Laadullisessa tutkimuksessa tutkijan on oleellista tunnistaa oma suhteensa ja ennakko-oletuksesta suhteessa tutkittavaan aiheeseen. Tutkimusprosessin aikana pyrin tiedostamaan omat positiiviset kokemukseni työnohjauksesta, mutta myös hahmottamaan työnohjausta osa-na laajempaa työhyvinvoinnin kokoosa-naisuutta. En halunnut, että oma kokemukseni ohjaa liikaa tutkimusta, joten pyrin taustateorian avulla tutkimaan myös työnohjauksen negatiivisia tai ei-vaikuttavia puolia ja mekanismeja. Tämän aineiston perusteella haastateltavaksi hakeutui henkilöitä, jotka ovat kokeneet työnohjauksen positiivisena ja itselleen ja työhyvinvoinnilleen monin tavoin merkityksellisenä. Kuitenkin muutamat haastateltavat ovat työyhteisöissään tai toteuttamissaan työnohjauksissa tavanneet henkilöitä, joilla on ollut huono kokemus työnoh-jauksesta tai ohjautuneet työnohjaukseen sen vuoksi, ettei heidän ole koettu pärjäävän omassa työssään. Aineisto ei siis tällä perusteella anna täysin rehellistä kuvaa työnohjauskokemuksis-ta. Se antaa kuitenkin käsityksen siitä, millaista työnohjaus on ollut ja miten merkityksellinen se on ollut tämän aineiston edustajille.
Keskustelu on harvoin täysin avointa vuorovaikutusta, missä osapuolet voisivat täysin ymmärtää toistensa sanat sellaisena kuin toinen ihminen ne on tarkoittanut kuultavaksi.77 Haastattelussa käytetty kieli vaikuttaa niin haastattelutilanteeseen kuin aineiston tulkintaan.
Tulkinnan vaikeudet voivat aiheutua tutkijan ja haastateltavan erilaisista positioista, jolloin esimerkiksi yhteisesti ymmärrettävä sanasto uupuu tai jompikumpi osapuolista käyttää tarkoi-tuksellisesti tai tahattomasti toiselle tuntematonta sanastoa. Tällaisessa tilanteessa tutkijalla on vaara tehdä vääriä päätelmiä haastateltavan sanoista ja sanoille antamista merkityksistä.78 Työnohjaukseen liittyvät kielelliset ilmaisut eivät haastatteluissa muodostuneet ongelmaksi vaan haastateltavien käyttämä terminologia oli tutkijalle tuttua ja ymmärrettävää. Työnoh-jauksen käytäntöjen tuttuus on antanut minulle mahdollisuuden ymmärtää paremmin haasta-teltavien ajatus- ja tunnemaailmaa työnohjaukseen liittyen.
77 Hirsijärvi & Hurme 1988, 48.
78 Hirsijärvi & Hurme 1988, 48–49.
19