• Ei tuloksia

Opiskelijoiden kasvu aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi toisella asteella

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2024

Jaa "Opiskelijoiden kasvu aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi toisella asteella"

Copied!
177
0
0

Kokoteksti

Students should be able to influence issues that are important to both the student and the functioning of the educational institution. Students should be provided with different and alternative ways to participate and influence the functioning of the educational institution.

Arvioinnin lähtökohdat

Arvioinnin toteuttajat

Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet

Miten ammatillisen tutkinnon ja toisen asteen opetussuunnitelman sisältö ja pedagoginen toiminta voivat tukea opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Arviointi keskittyy konkreettisiin oppilaitosten toiminnan, kehittämisen ja arvioinnin käytäntöihin, jotka tukevat opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi (kuva 1).

Kehittävä arviointi metodologisena lähestymistapana

Arvioinnin keskeiset käsitteet

Aktiivisen kansalaisuuden voidaan katsoa liittyvän myös kriittiseen asenteeseen vallitsevaa sosiaalista tilannetta kohtaan ja toimintaan asioiden kehittämiseksi (Harju. Osallistumattomuus ei sen sijaan ole vapaaehtoinen valinta, koska siinä ihmiseltä puuttuu yhteiskunnan mahdollistamat resurssit osallistuminen ja osallisuus.

Aktiivisen ja kriittisen kansalaisuuden teema ammatillisessa koulutuksessa

Työelämän osa-alan tavoitteena on, että opiskelija saa selville alueen työmarkkinatilanteesta ja alan osaamistarpeista, tietää työmarkkinajärjestelmän keskeiset periaatteet ja tietää keskeisistä ammatillisista verkostoista alue. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija voi solmia työsopimuksen työnantajan kanssa ja perehtyä oman alueensa työoloihin ja keskeiseen työlainsäädäntöön.

Aktiivisen ja kriittisen kansalaisuuden teema lukiokoulutuksessa

Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimimisen osa-alueen tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia osana suomalaista yhteiskuntaa, noudattaa tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteita, tuntee kansalaisen perusoikeudet ja -velvollisuudet, erilaiset tapoja vaikuttaa yhteiskuntaan ja toimia aktiivisena kansalaisena. Lisäksi tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisuus jakaa taitojaan, oppia yhdessä, suunnitella yhdessä ratkaisuja ja ratkaista ongelmia luovasti.

Opiskelijakuntatoiminnan tavoitteet

Opiskelijan näkemys omasta roolistaan, vastuustaan ​​ja mahdollisuuksistaan ​​tukea demokratian monipuolista toteutumista ympäröivässä yhteiskunnassa ja yhteistyössä muiden kanssa syvenee opiskelun aikana. Demokraattisen, oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja rakenteiden ymmärtäminen ja arvostus lisääntyy opintojen aikana.

Arviointiaineistot

Ammatillisen koulutuksen osalta kyselyn6 vastaajaryhmä rajoittui kandidaattiopiskelijoihin, jotka olivat lähdössä kokeisiin syksyllä 2020 tai keväällä 2021.

Arviointiaineistojen analyysit

Avoimet kysymykset pyysivät lisäyksiä monivalintakysymysten vastauksiin (esim. "Kerro minulle tarkemmin, miksi osallistuit tai et osallistunut yllä mainittuihin toimintoihin.") Kaikille kaikille osoitetuille avoimille kysymyksille opiskelijat, suunnilleen.

Arvioinnin luotettavuus

Oppilaitosten toimintaa ohjaavat yhteiset arvot, mutta arvoista keskustellaan

Kolmannes (34 %) sukupuolensa muuna maininneista ammatillisista opiskelijoista ja lähes neljännes (24 %) lukiolaisista oli väitteen kanssa eri mieltä. Suurin osa ammatillisesta koulutuksesta (75 %) ja toisen asteen koulutuksesta (76 %) uskoi, että yhteisöä tukeviin tapahtumiin ja tilaisuuksiin varatut resurssit olivat riittävät (kuvio 7).

Osallisuuden periaatteet ja linjaukset ovat oppilaitoksissa pääosin kunnossa,

Itse asiassa 16 % ammatillisen koulutuksen henkilöstöstä oli eri mieltä ja 30 % vastasi, että he eivät olleet samaa mieltä tai eri mieltä, kun pyydettiin arvioimaan, keskusteltiinko kerätystä opiskelijoista yhdessä henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoiden mielestä heidän antamansa palautetta hyödynnettiin melko hyvin oppilaitoksen kehittämisessä, mutta 24 % ammatillisesta koulutuksesta ja 28 % lukiokoulutuksesta ei ollut samaa mieltä siitä, että palautetta jaetaan opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. Selvästi suurempi osuus ammatillisen koulutuksen opiskelijoista (41 %) kuin toisen asteen opiskelijoista (22 %) on samaa mieltä siitä, että palautetta käsitellään yhdessä opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa.

Näyttää siltä, ​​että toisen asteen oppilaat ovat ammatillisia oppilaita hieman tietoisempia siitä, miten he voivat osallistua ja vaikuttaa oppilaitoksen toimintaan ja sen kehittämiseen.

Oppilaitoksen kyky kannustaa ja tukea opiskelijoita jakaa henkilöstön ja

Opiskelijat antavat hyvin palautetta, ja kiinnostus motivoi osallistumaan

Opiskelijat - Lukiolaiset - Ammatillisen koulutuksen opiskelijat - Lukion opiskelijat - Ammatillisen koulutuksen opiskelijat - Lukion opiskelijat - Ammatillisen koulutuksen opiskelijat - Ammatillisen koulutuksen opiskelijat - Ammatillisen koulutuksen opiskelijat - Lukion opiskelijat - Ammatillisen koulutuksen opiskelijat - Lukiolaiset - Ammatillisen koulutuksen opiskelijat - Lukiolaiset - Ammatillinen koulutus. Opiskelijoilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, miksi he osallistuivat tai eivät osallistuneet edellä mainittuihin toimintoihin (kommenttien antaminen, tapahtumien järjestäminen, nuorisovaltuuston vaalit jne.). Myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden (n = 792) vastauksissa kiinnostumattomuus nousi esiin tärkeimpänä tekijänä, miksi he eivät olleet osallistuneet toimintaan.

Alle kymmenesosassa vastauksista mainittiin myös yleinen toimintaan osallistuminen, kommentointi, vaikuttaminen, opintojen aktiivisuusosa tai pakollinen.

Opiskelijoilla vähemmän vaikutusmahdollisuuksia opiskelukäytänteisiin, mutta

Ammattiopiskelijat kokivat voivansa vaikuttaa tauoihin ja välitunneihin jossain määrin, kun taas lukiolaiset vain vähän. Henkilöstön mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla on keskimäärin vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa oppilaitoksen profiiliin ja sitä tukevaan toimintaan tai valmistella oppilaitosten yhteisiä suunnitelmia. HOKS/HOPS:in valmistelussa oli eroja lukiolaisten ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden tarpeissa ja toiveissa.

Ammatillisista opiskelijoista 73 % oli sitä mieltä, että heidän tarpeensa ja toiveensa oli otettu huomioon HOKS:ia laadittaessa, kun taas lukiolaisista vain 55 % oli samaa mieltä väitteen kanssa.

Koronaepidemia on vähentänyt opiskelijoiden osallisuutta ja osallistamista

Kyse on siitä, haluavatko he pitää taukoja koko ajan ja olla koulussa pitkän päivän vai vähemmän taukoja ja lyhyemmän päivän. Kaiken, niin opintojen kuin muiden kohtaamisten, siirtyminen Internetiin ja sen seuraukset mainittiin vajaassa kolmanneksessa vastauksista.

Ammattiin opiskelevia kannustetaan osallistumaan ja vaikuttamaan etenkin

Eroja oli erityisesti miesopiskelijoiden (n. 3,6) ja niiden opiskelijoiden välillä, jotka eivät halunneet ilmoittaa sukupuoltaan (n. 2,7)39. Miehet (noin 2,5) kokivat kykynsä vaikuttaa yhteisiin politiikkoihin parhaiten ja ne opiskelijat, jotka eivät halunneet paljastaa sukupuoltaan (noin 1,8), heikommin45. Vanhemman ikäryhmän opiskelijat (n. 2,0) kokivat mahdollisuutensa vaikuttaa yhteiseen politiikkaan heikoimpana ja nuoremmat opiskelijat parhaimpana (noin 2,5)46.

Lisäksi vanhimman ikäryhmän (n. 2,1) oppilaat kokivat kykynsä vaikuttaa oppilaitoksen tapahtumiin ja ravintoon heikoimmaksi, kun taas nuorimmat oppilaat kokivat sen parhaaksi (n. 2,5)51.

Lukiolaisilla eniten mahdollisuuksia vaikuttaa oppituntien järjestelyihin

Ruotsia äidinkielenään puhuvat opiskelijat arvostavat inkluusioperiaatteet ja -periaatteet merkittävästi korkeammalle (noin 3,7) kuin muuta kieltä äidinkielenä puhuvat opiskelijat (noin 3,0)53. Kun tarkastellaan vastauksia sukupuolen mukaan, havaittiin, että miehet arvostivat osallistamisen periaatteet ja periaatteet (noin 3,6) korkeammalle kuin ne opiskelijat, jotka ilmoittivat sukupuolensa muuna (noin 3,1)54. Ruotsia äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden mielestä heidän oppilaitoksessaan osallistumista kannustetaan paremmin (n. 3,8) kuin suomea ja muita äidinkieliä (n.

Miesten kokemus omasta osallistumisesta oli korkeampi (n. 3,8) kuin sukupuolensa erilaiseksi ilmoittaneiden opiskelijoiden (n. 3,2)56.

Yhteenvetoa osallisuutta koskevista tuloksista

Lukioissa opiskelijakunnan toiminnasta tiedetään ja toimintaan osallistutaan

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista vain neljäsosa oli osallistunut ylioppilaskunnan järjestämiin tapahtumiin, kun taas lukiolaisista oli osallistunut kokonaan 72 %. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista eniten ylioppilaskunnan järjestämiin tapahtumiin olivat osallistuneet kaupan ja hallinnon (37 %) sekä humanististen ja taiteiden (33 %) opiskelijat. Ylioppilaskunnan järjestämiin tapahtumiin oli osallistunut noin kolmannes vieraita kieliä osaavista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ja suomenkielisistä opiskelijoista ym.

Erityistukeen kuuluvista opiskelijoista ylioppilaskunnan järjestämiin tapahtumiin osallistui 36 %, kun taas muiden opiskelijoiden osuus oli 24 %.

Opiskelijakuntatoiminta edistää hyvin yhteisöllisyyttä, mutta toimintaa ei

Tiloihin, opetukseen ja ruokailuun vaikuttamisessa oli samanlainen ero, sillä 34 % ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ja 55 % lukiolaisista oli sitä mieltä, että oppilaitoksen opiskelijakunta voi vaikuttaa tähän. On hieman ristiriitaista, että toimintaa ei arvioida säännöllisesti kaikkialla, vaan toimintaa kehitetään saadun palautteen mukaan. Osuus vastauksista (%) Täysin samaa mieltä Eri mieltä eri mieltä eri mieltä eri mieltä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä koulussamme.

Lukion henkilökunnasta peräti 36 % oli eri mieltä toiminnan säännöllisestä arvioinnista ja 35 % oli samaa mieltä.

Opiskelijakuntatoiminta on hyvin resursoitu, mutta verkostoituminen on

Sekä ammatillisessa koulutuksessa että lukioissa tilanne on ylioppilaskunnan toiminnan arvioinnissa polarisoitunut, ja huomattavasti enemmän vastaajaryhmiä arvioi, että toimintaa ei arvioida säännöllisesti. Arviointitulosten mukaan näyttää siltä, ​​että suuri osa (40–60 %) lukioiden tai ammatillisten oppilaitosten ylioppilaskunnista ei ole vielä ollut yhteydessä muihin ylioppilaskuntiin. Useimmissa ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa on kuitenkin mahdollista järjestää ylioppilaskuntatoimintaan liittyviä tapaamisia oppituntien aikana.

Tuntien aikana on mahdollista järjestää ylioppilaskuntatoimintaan liittyviä tapaamisia.

Opiskelijakunnan hallituksessa mukana olevat opiskelijat haluavat

Opiskelijat - Ammatillinen koulutus Opiskelijat - Lukiolaiset - Ammatillinen koulutus Opiskelijat - Lukiolaiset - Ammatillinen koulutus Opiskelijat - Lukiolaiset - Ammatillinen koulutus Opiskelijat - Lukiolaiset - Ammatillinen koulutus Opiskelijat - Lukiolaiset - Ammatillinen koulutus Opiskelijat - Lukiolaiset - Ammatillinen koulutus Opiskelijat - Gymnasium. Noin kolmasosa vastauksista osoitti, että toiminta oli nautinnollista tai osallistumisen syynä oli yleinen kiinnostus toimintaa kohtaan. Jopa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden avoimista vastauksista (n = 104) vaikuttaminen nousi useimmin mainituksi syyksi (lähes puolet vastauksista) opiskelijakunnan toimintaan osallistumiselle.

Muita mainintoja toiminnan ja resurssien vähentämisestä, tilojen käytön rajoituksista, toiminnan mukauttamisesta ja toisaalta myös siitä, ettei toimintaan vaikuttanut.

Opiskelijakuntatoiminnalla halutaan olevan enemmän vaikuttavuutta

Konkreettisempi puoli näkyi lisääntyvinä vaikuttamiskokemuksina ja verkostoitumismahdollisuuksina, jotka mainittiin vajaassa kuudennessa vastauksista. Lisääntyvä aktiivisuus nousi myös yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä ammatillisen koulutuksen henkilökunnan vastauksissa; tämä mainittiin noin neljänneksessä vastauksista. Toinen vastauksissa esiin noussut edustavuuden ulottuvuus on opiskelijoiden erilaiset taustat iän, kielen ja kulttuurin osalta.

Ammatillisen koulutuksen henkilöstö kokee opiskelijakuntatoiminnan

Kaupan ja hallinnon opiskelijat arvioivat osaamisensa opiskelijayhdistystoiminnasta parhaaksi (n. 3,3) ja vastaavasti maa- ja metsätalouden, luonnontieteiden sekä terveyden ja hyvinvoinnin opiskelijat heikoimmiksi (n. 2,9). Ikäkohtaisesti tarkasteltuna alle 18-vuotiaat opiskelijat arvostavat opiskelijayhdistystoiminnan vaikuttavuutta selvästi muita ikäryhmiä korkeammalle (noin 3,6). Palveluaineiden sekä kaupan ja hallinnon opiskelijat arvioivat vaikutuksen parhaaksi (n. 3,4) ja maa- ja metsätalouden sekä luonnontieteiden opiskelijat pienimmiksi (n. 3,1)71.

Erityisen tukipäätöksen saaneet opiskelijat kokevat opiskelijaväestön vaikuttavuuden hieman paremmin (keskiarvo 3,4) kuin muut opiskelijat (keskiarvo 3,2).

Lukiokoulutuksessa opiskelijakuntatoiminta nähdään vaikuttavaksi, mutta

Osuus vastauksista (%) Täysin eri mieltä Jossain määrin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Oppilaat voivat tehdä sen. Ruotsia äidinkielenään puhuvat opiskelijat arvioivat opiskelijayhdistystoiminnan tehokkuuden parhaaksi (n. 3,8), kun taas muuta kieltä puhuvat heikoimmaksi (n. 3,4)77. Opiskelijayhdistystoiminnan tehokkuus arvioitiin parhaaksi Itä-Suomen AVI-alueella (n. 3,8) ja vastaavasti heikoimmiksi Lapin AVI-alueella (n. 3,4)78.

Yhteenvetoa opiskelijakuntatoimintaa koskevista tuloksista

Myös ammatillisen koulutuksen opiskelijat, jotka kokivat olevansa koulutusyhteisön osa, arvioivat ilmapiirin selvästi paremmaksi (n. 4,3) kuin ne opiskelijat, jotka eivät kokeneet kuuluvansa koulutusyhteisöön (n. 2,7)113. Ne opiskelijat, jotka tunsivat kuuluvansa ammatillisessa koulutuksessa koulutusyhteisöön, arvioivat oppilaitoksensa kulttuuria huomattavasti myönteisemmin (keskiarvo 4,0) kuin opiskelijat, jotka eivät kokeneet kuuluvansa koulutusyhteisöön (keskiarvo 2,4)114. Opiskelijat, jotka eivät kokeneet kuuluvansa oppilaitoksen yhteisöön (n. 2,6), arvioivat oppilaitoksen kyvyn tukea opiskelutaitojen kehittymistä heikommaksi kuin ne, jotka kokivat kuuluvansa oppilaitoksen yhteisöön (n. 2,6).

He arvioivat tietonsa ylioppilaskunnan toiminnasta selvästi huonommaksi (noin 3,1) kuin opiskelijat, jotka eivät olleet havainneet tai kokeneet kiusaamista (noin. Ylioppilaskunnan hallituksessa mukana olleet ammatillisen koulutuksen opiskelijat arvioivat opiskelijoiden mahdollisuudet vaikuttaa näihin asioihin jonkin verran paremmin (n. 2,7) verrattuna niihin opiskelijoihin, jotka eivät olleet mukana hallitustoiminnassa (eli ylioppilaskuntahallituksessa mukana olleet opiskelijat arvioivat oppineensa yhteistyötaidot jonkin verran paremmin (ts. 4,2) kuin opiskelijat, jotka eivät olleet mukana ylioppilaskuntahallituksessa (n.

Oppilaitoksissa tuetaan opiskelijoita ottamaan vastuuta opinnoista, mutta

Opiskelijat kokevat oppineensa hyvin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden

Ammatillisen ja toisen asteen opiskelijoiden näkemykset siitä, kuinka hyvin he ovat oppineet yhteistyökykyyn liittyviä asioita nykyisen opiskelunsa aikana. Reilu kolmasosa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista (35 %) ja lähes sama osuus opiskelijoista (27 %) uskoo oppineensa sen erittäin hyvin. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 15 prosenttia ja joka kymmenes opiskelija uskoo oppineensa tämän opintojensa aikana erittäin hyvin.

Ammatillisen ja toisen asteen opiskelijoiden näkemykset siitä, kuinka hyvin he ovat oppineet sosiaalisiin ja kansalaistaitoon liittyviä asioita nykyisen opiskelunsa aikana.

Tutkinnon perusteet ja henkilöstön osaaminen tukevat vaikuttamisvalmiuksien

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kiusaamista havainneet ja kiusaamisen kohteena olleet (esim. 3.1) arvioivat suorituskulttuuria negatiivisemmin kuin ne, jotka eivät havainneet kiusaamista eivätkä olleet kiusaamisen kohteena (esim. myös korkeakouluissa). toisen asteen oppilaitoksen yhteisöön kuulumisen kokeneet opiskelijat arvioivat sekä ilmapiirin (n. 4,3) että toimintakulttuurin (n. 3,8) myönteisemmin kuin ne, jotka eivät kokeneet olevansa osa yhteisöä oppilaitoksesta 0) arvioi omaa osallistumistaan ​​negatiivisemmin kuin ne, jotka eivät huomanneet kiusaamista eivätkä olleet kiusaamisen kohteena (esim.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijat, jotka eivät kokeneet kuuluvansa oppilaitosyhteisöön, arvioivat oppilaitoksen tukeneen opiskelukykyyn liittyviä asioita (ka. 2,6) ja päätöksentekoa (ka. 2,3) huomattavasti vähemmän kuin opiskelijat, jotka kokivat kuuluvansa oppilaitoksen yhteisölle (opiskelutaidot ka. Opiskelijoiden oma osallistumiskokemus oli korkeampi ylioppilaskunnan hallitukseen osallistuneiden opiskelijoiden keskuudessa (ka. ) arvioivat ottavansa enemmän kantaa nyt ja tulevaisuudessa. suhteessa niihin, jotka eivät olleet mukana hallituksessa, olivat 167.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Niiden tutkittavien, jotka olivat virheravittuja, painoa seurataan harvemmin kuin tutkittavien, jotka olivat virheravitsemuksen riskissä tai normaalissa

Sukupuolten ja osakesäästötilin avanneiden henkilöiden ja henkilöiden, jotka eivät olleet avanneet osakesäästötiliä väliset keskiarvojen erot osakesijoittamisen

Tutkimme sellaisten miesten ansioita, jotka olivat iältään 25- 34-vuotiaita vuonna 1970, eivät olleet eläkeläisiä, maanviljelijöitä, yrittäjiä tai laitoshoidossa

He olivat lapsia, joi- ta vierastivat sekä omat, että ne, joiden kasvatuksessa he olivat – lapset eivät olleet musta- laisia tai valkolaisia, vaan vieraita kaikkialla..

Marraskuussa 2020 kerätty aineis- to, joka kartoitti syksyn lähiopetusjakson kokemuksia, puolestaan osoitti, että niiden oppilaiden välillä, jotka olivat olleet syystä tai

Erot matkakohteen ominaisuuksien arvotuksissa niiden omatoimi- ja pakettimatkailijoiden välillä, jotka ovat kotimaan lisäksi käyneet myös ulkomailla

Vastaajat, jotka eivät olleet valinneet tuotteilleen asennuspalvelua, olivat pääosin täysin samaa mieltä (66,7 %) tai melko samaa mieltä (25 %) väitteen kanssa, että

Toinen heistä piti hieman häiritsevä- nä sitä, että koulun tarjoamaan Blackboard-koulutukseen osallistuu sekä opettajia jotka eivät käytä Blackboardia että opettajia,