Pääministeri Sipilän hallitus asetti hallituksen kotouttamisohjelmassa 2016–2019 ja kotouttamistoimintasuunnitelmassa tavoitteeksi maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkujen nopeuttamisen. Koulutusjärjestelmässä toteutettiin eri koulutustasoille rakenteellisia, lainsäädännöllisiä ja taloudellisia uudistuksia, joista tärkeimmät olivat ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimusten joustavuus, aikuisten peruskoulutuksen uudistus sekä uusi joustava luku- ja suomen kielen taito. . kielikoulutusta epävirallisissa oppilaitoksissa. Maahanmuuttajien koulutuspolkujen arviointi antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle tietoa maahanmuuttajien koulutuspolkuja nopeuttavien uudistusten vaikutuksista eduskunnan vaatiman selvityksen valmistelua varten.
Lisäksi arviointi antoi opetushallinnolle, koulutuksen järjestäjille ja opettajille sekä työhallinnolle tietoa maahanmuuttajien koulutuspolun kehittämiseksi. Arviointikysymykset perustuivat taiteellista lukutaidon koulutusta, aikuisten peruskoulutusta ja ammatillista koulutusta koskeviin lakeihin ja määräyksiin sekä niihin vuoden 2018 alusta voimaan tulleisiin muutoksiin. Muutosten syyt ja aiotut vaikutukset on kuvattu vastaavien lakien taustalla olevissa hallituksen esityksissä (HE 140/2017 vp, HE 178/2016 vp, HE 39/2017 vp).
Maahanmuuttajien määrää, koulutustaustaa ja lukukausikustannuksia kuvataan muun muassa Tilastokeskuksen, Tilastokeskuksen Vipusenin ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusjärjestelmän aineistoissa. Arviointitiedonkeruun ensimmäisessä vaiheessa tietoa koulutusjärjestelmässä tehtyjen uudistusten vaikutuksista kerättiin koulutuksen järjestäjiltä ja opettajilta koulutusmuotokohtaisilla kyselyillä.
Arvioinnin tiedonkeruuseen osallistuivat Kyselyt
67 vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen järjestäjää
47 aikuisten perusopetuksen järjestäjää
73 ammatillisen koulutuksen järjestäjää
62 vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opettajaa
197 aikuisten perusopetuksen opettajaa
711 ammatillisen koulutuksen opettajaa Täydentävä tiedonkeruu
116 osallistujaa fokusryhmätilaisuuksissa
106 osallistujaa webinaareissa
Koulutusmuotokohtaiset johtopäätökset ja suositukset
Kokemuksia kentältä
Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutus
Arviointiryhmä korostaa, että taidetyön järjestämän lukutaidon kohderyhmää ja toimeenpanovastuuta selkiytetään erityisesti perusopetuksen aikuisten lukutaidon opetuksen ja aikuisten maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen osalta. Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koulutuksen alussa vaikeuttaa se, että tietoa kotoutumissuunnitelman yhteydessä tehdystä perustutkimuksesta ei aina välitetä oppilaitoksille. Arviointiryhmä ehdottaa, että tiedonkulkua ohjaavan elimen ja oppilaitoksen välillä vahvistetaan erityisesti opintojen alkuvaiheessa ja jatko-opiskelumahdollisuuksia suunniteltaessa.
Koulutuksen järjestäjien tulee varmistaa, että taitojen tunnistamiseen liittyvät tiedot tallennetaan ja välitetään osana opiskelijan jatkokoulutussuunnitelmaa. Uudistuksen myötä käyttöön otettu valtionosuusjärjestelmä tukee luku- ja kirjoitustaitokoulutuksen järjestämistä taidetyön puitteissa, mutta ei takaa järjestäjille riittäviä resursseja kohderyhmän tarpeisiin. Nopeat siirtymät jatkokoulutukseen, jotka tapahtuvat muista kuin osaamisperusteisista syistä, voivat aiheuttaa ei-toivotun muutoksen opiskelijan koulutus- ja työurassa.
Maksuttoman lukutaitokoulutuksen keskittäminen koulutukseen ja sen työsuhteisiin mahdollistaisi opettajien ja muun henkilöstön sitoutumisen työhönsä nykyistä pidemmäksi ajaksi ja tarjoaisi mahdollisuuksia kehittää ammatillista osaamistaan kohdennetusti. Koulutuksen järjestäjät tekevät aktiivisesti yhteistyötä erityisesti TE-toimistojen kanssa ja yhteistyö näyttää pääosin toimivalta. Sen sijaan henkilökohtaiset kontaktit ja tiimikäytännöt, joissa esimerkiksi TE-toimiston ja oppilaitoksen edustajat osallistuvat opiskelijatapaamisiin, koetaan toimivaksi.
Arviointiryhmä ehdottaa kotouttamislakiin kirjatun monialaisen yhteistyön toimeenpanon vahvistamista ja pyrkimyksiä viestintäesteiden poistamiseksi.
Aikuisten perusopetus
Aikuisten peruskoulutuksen opiskelupaikkojen saatavuus on yleisesti ottaen riittävä - koulutuksen ja alueellisen yhteistyön suuntaviivojen periaatteita on edelleen vahvistettava. Arvioinnin aikana profiloinnin tarve kuitenkin nousi jossain määrin esille taiteiden integroivan koulutuksen ja lukutaitokoulutuksen yhteydessä. Arviointiryhmä ehdottaa, että aikuisten perusopetuksen profiilia vahvistetaan edelleen valtakunnallisella ja alueellisella tasolla, sillä koulutus on suunnattu eri-ikäisille, oppivelvollisuuden ylittäville, yleissivistävän koulutuksen tarpeessa oleville sekä aikuisille, joilla on heikot perustaidot ja -taidot.
Vaikka opintojen personointi on kokonaisuutena toimiva, arviointiryhmä ehdottaa, että opintojen personointia vahvistetaan edelleen erityisesti eri kohderyhmille soveltuvien opintojen näkökulmasta. Tärkeää on edelleen vahvistaa opintojen suorittamista opiskelijan tarpeiden mukaan koko aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman sijaan. Aikuisten peruskoulutuksen rakenne on toimiva - opintojen sisältöön ja arviointiin sekä opiskelijoiden tuen tarpeeseen tulee kiinnittää enemmän huomiota.
Arviointiryhmät ehdottavat, että aikuiskoulutuksen alkuvaiheen arviointi kehittyy samaan suuntaan kuin loppuvaiheen arviointi määrittelemällä osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Arviointiryhmä ehdottaa, että Kasvatusoppilaitos tarkastaa aikuisten perusopetuksen perusopetuksen tavoitteiden ja sisällön vaatimukset suhteessa opiskeluaikaan ja opiskelijoiden opintovalmiuksiin. Vuosittaisen opiskelijamäärän ennustaminen on haastavaa ja aiheuttaa järjestäjille yllättävän resurssipulaa esimerkiksi opetus- ja neuvontahenkilöstön, tilojen, työkalujen ja laitteiden osalta.
Opetus- ja neuvontahenkilöstö on osaavaa, mutta työn tueksi tarvitaan vertaistukea ja kokonaisvaltaista taitojen kehittämistä maahanmuuttajien opettamisessa ja ohjaamisessa. Opetus- ja neuvontahenkilöstön pätevyys on riittävä, mutta henkilöstömäärän riittävyydestä suhteessa opiskelijoiden tarpeisiin ja määrään ollaan eri mieltä. Pedagoginen ja neuvontahenkilöstö tarvitsee verkottumista ja keskinäistä oppimista, vertaistukea, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja yhteisten opetusmateriaalien valmistelua.
Koulutuksen järjestäjien yhteistyö TE-toimistojen, kuntien, maahanmuuttajien osaamiskeskusten, kotouttamiskoulutuksen, taiteellisen työn ja ammatillisen koulutuksen kanssa on pääosin toimivaa. Aikuisten peruskoulutuksen osalta maahanmuuttajien sujuvaa koulutuspolkua voi haitata se, että kaikki järjestäjät eivät tee yhteistyötä ammatillisen koulutuksen, taiteiden tai kotouttamiskoulutuksen kanssa. Järjestäjät tekevät myös aktiivisesti yhteistyötä muiden aikuisten peruskoulutuksen järjestäjien kanssa, mikä varmistaa, että opiskelijat voivat suorittaa aikuiskoulutuksen tarpeidensa mukaan, mikäli järjestäjä ei itse järjestä aikuisen peruskoulutuksen kaikkia vaiheita.
Ammatillinen koulutus
Arviointiryhmän näkemyksen mukaan koulutuksen järjestäjien tulee varmistaa, että opiskelijoiksi valituilla henkilöillä on sellainen kielitaito ja opiskeluvalmius, että heillä on todelliset mahdollisuudet edetä opinnoissaan kohti tavoitteitaan. Tarkoituksena on suorittaa koko tutkinto tai osa tutkinnosta, suorittamisen tulee onnistua koulutuksen järjestäjän käytössä olevilla tukitoimilla. Erityisesti tukea tarvitaan tutkinnon yhteisissä osissa, joiden suorittaminen on usein haastavampaa kuin ammattitutkinto-osien suorittaminen.
Opiskelijoiden huonosta alkuvalmiudesta ja tuen tarpeesta huolimatta koulutuksen järjestäjät eivät käytä kaikkia lain sallimia keinoja, kuten opintovalmiutta tukevia opintoja, joilla he voisivat tukea maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppimista ja edistymistä. Koulutuksen järjestäjien on huolehdittava siitä, että he voivat tarjota maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille tarvittavat tukitoimet opinnoissaan selviytymiseen. Arviointiryhmä suosittelee, että koulutusneuvosto hienosäätää osaamisen arvioinnin toteutuksen tietosisältöä erityisesti tutkinnon yhteisten osien osalta siten, että se kannustaa osaamisen arvioinnin toteuttamiseen integroidusti ja työelämälähtöisesti. , myös tutkinnon yhteisille osille.
Myös koulutuksen järjestäjien osaamista yhteistutkintojen osien järjestäjäkohtaisten arviointisuunnitelmien laatimisessa tulisi kehittää, jotta yhteistutkintojen osien arviointimenetelmät monipuolistuvat. Arviointiryhmä suosittelee, että koulutuksen järjestäjät sitoutuvat tukemaan opiskelijoiden henkilökohtaisten koulutuspolkujen toteutumista ammatillisessa koulutuksessa panostamalla muun muassa opetuksen ja pedagogiikan kehittämiseen kielitaidon avulla sekä maahanmuuttajaopiskelijoille tarjottavan tuen riittävyyteen. tausta. Taitojen kehittämisen lisäksi ammatillinen koulutus tarvitsee maihin lisää opetus- ja ohjaushenkilöstöä vastatakseen maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tarpeisiin.
Arviointiryhmä painottaa, että maahanmuuttajien koulutuspolkujen edistämiseksi koulutuksen järjestäjien tulee panostaa opetus- ja ohjaushenkilöstönsä osaamisen kehittämiseen ja uusien työskentelytapojen, kuten rinnakkaisopetuksen, käyttöönottoon. Arviointiryhmä suosittelee myös, että ammatilliset opettajakoulut aloittavat ammatillisten oppilaitosten henkilökunnalle suunnatun kielitietoisen opetuksen kertauskoulutuksen. Kielitietoisen opetuksen juurruttamiseksi osaksi oppilaitoksen päivittäistä toimintaa arviointiryhmä pitää tarpeellisena, että koulutuksen järjestäjien johto tekee niistä kielitietoisia.
Koulutuksen järjestäjien näkökulmasta yhteistyö TE-toimistojen, kuntien, maahanmuuttajien osaamiskeskusten, kotoutumiskoulutuksen, taiteiden, aikuisten peruskoulutuksen, muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa toimii. Maahanmuuttajien koulutuspolun vaiheiden toimivuuden osalta mahdollinen riski on, että kaikilla järjestäjillä ei ole yhteistyötä kotoutumiskoulutuksen, taiteiden ja aikuisten peruskoulutuksen kanssa. Arviointiryhmä suosittelee, että maahanmuuttajien koulutuspolun ja koulutuksen jälkeen työllistymisen yhteisten vaiheiden sujuvuuden varmistamiseksi koulutuksen järjestäjät kiinnittävät jatkossa huomiota yhteistyön vahvistamiseen ja luomiseen erityisesti yhteisissä vaiheissa.
Yhteiset suositukset maahanmuuttajien koulutuspolkujen sujuvoittamiseksi
Arviointiryhmä suosittelee, että opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö jatkavat vuoropuhelua koulutusalan toimijoiden kanssa yhteisymmärryksen luomiseksi eri koulutusmuotojen rooleista maahanmuuttajien kouluttajina. Opetushallituksen tulee varmistaa, että eri koulutus- ja koulutustasojen väliset tavoitteet ovat yhteensopivia keskenään, jotta siirtyminen koulutuksesta toiseen sujuu sujuvasti ja opiskelijoiden taidot ovat koulutusvaiheissa riittävällä tasolla. tie. Arviointiryhmä suosittelee, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja opetuslautakunta selventävät taiteiden koulutuksen opiskelijoiden ja aikuisten peruskoulutuksen profiileja.
Arviointiryhmä pitää tärkeänä, että selvitystyö tehdään tiiviissä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, jotta koulutusta johtavien tahojen ymmärrykset ja tulkinnat ovat yhdenmukaisia kunkin koulutuksen ensisijaiselle kohderyhmälle. Vaihtoehtona oppijaprofiilien selkeyttämiselle arviointiryhmä ehdottaa, että lukutaidottomat tai varhaislukutaitoiset maahanmuuttajat tulisi suunnata ensisijaisesti aikuisten peruskoulutuksen lukutaitovaiheeseen, kun se on paikkakunnalla saatavilla ja tämä on perusteltua yleinen tilanne ja opiskelijan tavoitteet. Arviointiryhmä suosittelee, että opetus- ja kulttuuriministeriö kehittää eri koulutusmuotojen rahoitusjärjestelmiä, jotta hitaat koulutuspolut ovat mahdollisia niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat perustaitojen vahvistamista.
Arviointiryhmä suosittelee, että opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö kehittävät työssäkäyvien maahanmuuttajien mahdollisuuksia vahvistaa perustaitojaan ja suomen tai ruotsin kielen taitojaan esimerkiksi ilmaisen opetustyökoulutuksen tai työvoimakoulutuksen avulla.
